Älykotia ohjataan asetuksilla, ajastuksilla ja puheella

Veli-Pekka ja Anne Lindellin uunituore koti on varustettu älyllä.

Vielä ei olla kuin elokuvien tulevaisuuden maailmassa, mutta selvästi ainakin yksi askel sinne on jo otettu.

Vaasan Gerbyn alueeseen ihastuneet Lindellit löysivät kolmilapsiselle perheelleen mukavan tilavan tontin palveluiden läheltä. Sitten alkoi taloprojektin suunnittelu.

– Olen työskennellyt yli 10 vuotta it-alalla ja erilaiset tekniset sovellukset ja niiden väliset integraatiot sekä automaatiot ovat arkipäivää työssäni, Veli-Pekka taustoittaa.

Hän halusi myös kotiinsa automaatioita mahdollistavaa käytännöllistä tekniikkaa, joita voisi ohjata erilaisten asetusten ja ajastusten lisäksi myös puheella.

– Kaupallisia vaihtoehtoja älykodin puheohjaukseen on rajallisesti, päädyimme Amazonin Alexa -järjestelmään ja olemme hankkineet suurimman osan tuotteista heidän verkkokauppansa kautta.

Äänellä voi ohjata

Ensimmäinen kosketus älykotiin tulee ovikelloa soittaessa. Ovikello soi, mutta siihen on integroitu kamera, jonka avulla voi katsoa kännykästä tai televisiosta kuka ovella huhuilee. Lindellien ovikellon painaminen hälyttää puhelimeen ja kommunikointi ovella olevan kanssa onnistuu myös ovikellon mikrofonin ja kaiuttimen kautta. Oven voi esimerkiksi avata postimiehelle vaikka ei ole itse kotosalla.

– Olen ajastanut lukon niin, että kun sen aukaisen, se menee automaattisesti lukkoon parin minuutin päästä. Meille vanhemmille lukko avautuu automaattisesti, kun se tunnistaa kännykän lähestyvän. Ja jos puhelin menee hukkaan niin sitten menen verkkopalveluun ottamaan tilin pois käytöstä, Veli-Pekka esittelee.

Oven voi asentaa aukeamaan myös ovikellon kasvontunnistuksella, jos niin haluaa.

Sensorien avulla saadaan valaistus syttymään ja sammumaan. Siitähän automaatiossa on kyse, että saadaan laitteet keskustelemaan keskenään.

– Laitteiden integrointimahdollisuudet toisiinsa tulee mullistamaan monet arkisten asioiden käyttötavat, Veli-Pekka arvelee.

Älykotia voi ohjata kännykällä, läppärillä, tabletilla, äänellä, älyTV:llä, ajastuksilla tai laitteiden välisillä herätteillä. Ajastusten ja puheohjauksen lisäksi on siis mahdolliisuus päättää esimerkiksi mitä tapahtuu kun saapuu tai poistuu kotoa.

– Äänikäskyt toimivat tällä hetkellä englanniksi ja lapsista varsinkin komentojen antaminen on aika hauskaa. Joskus voi myös tapahtua jotain odottamatonta, Veli-Pekka naurahtaa.

Puheohjauksen voi ohjelmoida tunnistamaan äänet, jolloin kuka tahansa ei voi älykotia ohjailla. Tämä voi olla käytännöllistä varsinkin lasten kanssa.

Myös kalenterin ja sähköpostin selaaminen onnistuu niin, että Alexa kertoo niiden sisällöt.

– Aamiaista syödessä voi tarkastaa päivän tai viikon aikataulut, Veli-Pekka opastaa.

Älykaiuttimet vastaanottavat käskyt

Lindellin perheen älyprojektin alkulähde oli valaistuksen säätäminen.

– Joka tapauksessa kotiin tulee valokatkaisimia, niin miksei valitsisi sellaisia jotka mahdollistavat älykodin automaatiot Veli-Pekka muistuttaa.

Valaistuksen automatisointi ei maksa montaa euroa enempää, kun sen huomioi uuden rakennuksen sähkösuunnittelun yhteydessä.

– Sensorien avulla saadaan valaistus automaattisesti syttymään ja sammumaan. Siitähän automaatioissa on kysymys, että laitteet keskustelevat keskenään.

Talopakettia tilatessa on hyvä tietää laittaako älykatkaisimet vai ei.

– Rasiakotelot ovat standardikokoisia ja kaikki älykatkaisimet eivät välttämättä niihin mahdu, Veli-Pekka muistelee mahdollisia kompastuskiviä.

Keittiön ja kodinhoitohuoneen työtasojen kahden metrin mittaisissa valonauhoissa on 288 lediä, jokaiseen näistä ledeistä voi osoittaa oman sävyn mikä mahdollistaa erilaisia sävyjä ja niiden yhdistelmiä.

– Amazonista tilaamani ledivalonauhan voi helposti pikaliittimellä kytkeä itse. Nämä tulevat varmasti yleistymään nopeasti, Veli-Pekka näyttää kodinhoitohuoneen valoa, jonka voi säätää minkäväriseksi tahansa.