Automaattisesta ohjauksesta ja täsmäruiskutuksista suurimmat hyödyt

Uusi varasto säätyy etänä

Porkkanaa lajitellaan ja pakataan Heikki ja Anu Kuusiston tilalla normaalin teollistumisen tavoin. Digitalisaatioksi Heikki Kuusisto ei sitä laske.

– Kameralajittelija on ollut jo kauan käytössä. Ihmissilmää tarvitaan silti yhä.

Pakkaamisessa Kuusisto toivoo ja uskoo automaation muuttuvan yhä tarkemmaksi. Ihmistyö tulee vähenemään.

– Millä aikataululla se tulee tapahtumaan, jää nähtäväksi.

Kuusiston tilalle on juuri valmistunut uusi porkkanavarasto, jonka olosuhteiden hallinta on digitalisoitu.

– Porkkanan säilytyksessä tärkeintä ovat lämpötila ja kosteus. Pystyn säätelemään niitä nyt etänä. Kaalin tavoin porkkanan varastoinnissa hiilidioksidipitoisuus ei ole kovinkaan tärkeä. Se lukema kertoo lähinnä ilmanvaihdon säätötarpeen.

Uutta lajittelijaa hankkiessaan Kuusisto kävi tutustumassa laitteisiin ulkomailla useampaan kertaan. Automaatio-ohjattavan nostokoneen hän osti aikoinaan Saksasta. Se odottaa nyt pellolle pääsyä.

Lokakuun alkupuolella Kuusisto toteaa sateisia syksyjä olleen tätä aikaisemminkin, mutta vielä hän ei ole ruvennut heittelemään kirveitä kaivoon.

– Hermot pitää kyllä olla tässä hommassa kunnossa.

Kohti tavoitteita mennään

Mahdollisuuksia on paljon. Näin tiivistää ProAgria Etelä-Pohjanmaan kasvituotannon toimialapäällikkö Juha-Matti Toppari.

— On tiloja, jotka ovat digitalisaation kanssa hyvin pitkällä, mutta on myös niitä, jotka ovat vasta alussa, Toppari lisää.

Asian kanssa edenneet ovat Topparin mukaan yleensä nuoria viljelijöitä ja teknologiasta kiinnostuneita, vaikkakin ovat vielä tänä päivänä vähemmistössä. Älypuhelinta ja tietokonetta neuvonnassa käytetään joka päivä pidettäessä yhteyttä asiakkaisiin.

— Kyllä se digitalisaatio sieltä tulee, Toppari vakuuttaa.

Maatalous on jo nyt hyvin digitalisoitu

Satelliittikartat ovat olleet viljelijöiden ja neuvonnan käytössä jonkin aikaa.

— Jo parikymmentä vuotta sitten tiedettiin mitä niistä pystytään saamaan, mutta ohjelmakehitys ei ollut vielä tuolloin sitä mitä se on nyt, Toppari sanoo.

Satelliittikartoista kasvustoista pystytään analysoimaan niin lannoitustarpeita, kosteusoloja kuin seuraamaan pellon kasvuston kehitystä yleensä. Varsinaista älymaataloutta kohti ollaan menossa myös puimureiden keräämän datatiedon ja ruiskujen ajo-ohjauksen automatiikoissa. Kosteusoloja seurataan maahan asennettavilla antureilla.

— Nämä ovat olleet arkipäivää osalle tiloista jo vuosia.

Kaiken kaikkiaan Toppari sanoo maatalouden olevan moneen muuhun alaan verrattuna jo tosi pitkällä digitalisaatiossa.

— Ongelma on se, että dataa on valtava määrä ja sitä pitää ottaa monesta eri lähteestä. Samoin laitteet ja koneet voivat olla niin arvokkaita, että jokaisen tilan kukkarolle ne eivät sovi.

Toppari lisää vanhan sanonnan mukaan tiedon saattavan lisätä myös tuskaa.

— Maatilayrittäjän aivojen pitää raksuttaa rajusti automatiikan myötä, mutta kyllä me olemme menossa kohti vuoden 2030 tavoitteita-

Ajatteleeko kylvökone joskus itse?

Asiantuntijaraportti kuvaa tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä alkuvuonna 2022. Toiveissa on saada ripeät ja harkitut käytännön toimet käyntiin tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Mitä on älymaatalous:

Hyödyntää digitaalisia järjestelmiä ja työkaluja maatilan johtamiseksi ja toiminnan perustamiseksi dataan ja tietoon. Laajamittaista robotiikan ja tekoälyn soveltamista.

Mitä se tarkoittaa:

Sovelletaan täsmäviljelyn periaatteita ja teknologioita oikeiden panosten optimaaliseksi kohdentamiseksi oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan resurssitehokkaalla ja ympäristöystävällisellä tavalla.

Paine digitaaliseen siirtymään:

• Kannattavuus ja kilpailukyky, ketjun reiluus.
• Yhteiskunnan vaatimukset tuotannolle.
• Jaksaminen, työvoiman saatavuus, nuorison kiinnostus alaan.
• Automaatio ja tekoäly yleistyvät.
• Ruoan vienti: jäljitettävyys, tuotetieto datana.
• Tiedostava kotimainen kysyntä.
• Kytkeytyminen muuhun ruokaverkostoon.
• EU:n digitaalinen yhteismarkkina ja datastrategia.

Tärkeää:

• Luoda yhteinen tilannekuva ja tulevaisuuden tavoitetila.
• Alan toimijat suuntaavat arkiset voimavarat tavoitteen saavuttamiseksi.
• Seurataan tilanteen kehittymistä.
• Päivitetään suunnitelmia.
• Jatkuvat keskustelut, tiedon ja näkemysten vaihtaminen.
• Tunnistettava kriittiset kehityskohdat, jotka tarvitsevat yhteiskunnan panostusta.
• Julkishallinnolla on korostettu rooli digitaalisessa siirtymässä datatalouteen ja älymaatalouteen.

Kehittämistä ei voi kukaan tehdä yksin!

Kestävän maatalouden tavoitteina on maatilayrityksen kannattavuus, hyvinvointi ja toiminnan jatkuvuus. Ulkoiset tekijät, mm. säätila, voivat muuttua hyvin äkillisesti. Siksi on tärkeää, että maatilayritykset kykenevät vastaamaan tilanteisiin nopeasti.

Älymaataloudella ja datan tehokkaalla hyödyntämisellä voidaan kehittää toimintaympäristöä ketterästi toimivaan suuntaan.

Myös ruokajärjestelmäverkon muut toimijat tarvitaan mukaan. Päävastuu on kuitenkin maatilayrittäjillä.

Neljä kehityskohtaa:

• Datan käytön itsemäärääminen.
• Maatilan käyttämän teknologiakokonaisuuden räätälöiminen.
• Rooli liiketoimintaekosysteemissä: selkeät kuvaukset vaatimuksista, vastuista ja oikeuksista.
• Ekosysteemin toiminnan optimointi mahdollisuuksien ja tavoitteiden rajoissa, jatkuvana prosessina.

Tunnistettuja liiketoimintavisioita:

• Sopimustuotanto.
• Tuottajaorganisaatiot.
• Lisäarvo datasta.

Toimet vuosille 2021-2025:

Yhteinen oppiminen ja visiointi

• Pilotit kaikista kolmesta liiketoimintatavasta.
• Edistetään kaikkia datatalouden osa-alueita.
• Tarkastellaan, keskustellaan ja opitaan yhdessä.
• Yhteisrahoitteisia projekteja.
• Peilataan tuloksia eurooppalaiseen kehitykseen.

Toimet vuosille 2026-2030:

Soveltaminen ja toimintamallien yhdistely ekosysteemin tarpeiden mukaan

• Jatkoa kehitetään liiketoimintalähtöisesti hyödyntäen datatalouden mahdollistavia teknologioita ja mahdollisuuksia.
• Sovelletaan aiemmin opittua.
• Skaalataan osaamista uusiin liiketoimintamalleihin, tuotantosuuntiin, tuotantoympäristöihin ja teknologioihin.

Maatilayritysten osaamisverkosto AgroHubin Älymaatalouden teemaryhmäläiset:

Liisa Pesonen, Hannu Haapala, Jari Hyväluoma, Karri Kallio, Sirpa Karjalainen, Petri Linna ja Olli-Pekka Ruponen.