Asumispalveluiden viidakko
Asumispalvelut voivat auttaa siinä tilanteessa, jossa ikääntynyt ei pysty enää itse pyörittämään arkea. Suurin osa apua tarvitsevista ikääntyneistä on säännöllisen kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen piirissä.
Säännöllinen kotihoito on kotipalvelun ja kotisairaanhoidon muodostama kokonaisuus. Palvelukäyntejä tehdään kotiin vähintään kerran viikossa, mahdollisesti ympäri vuorokauden.
Tehostettu palveluasuminen puolestaan on ikääntyneille ympärivuorokautista hoitoa tarjoava palvelu, jossa perustarpeet, ruoka, turva ja asunto, tyydytetään. Se on useimmiten elämäntaipaleen viimeisten vuosien asumismuoto ja valtaosalla asiakkaista on jonkintasoinen muistisairaus.
Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.Kunnat ja yksityiset tarjoavat molempiin tukipalveluita aterioista saunomiseen.
Säännöllisen kotihoidon kuukausimaksu määräytyy asiakasmaksuasetuksen mukaan. Kunta voi periä kotihoidosta kuukausimaksun, jonka suuruus määräytyy palvelun laadun ja määrän, palvelun käyttäjän ja hänen puolisonsa tulojen sekä perheen koon mukaan. Maksu ei saa ylittää palvelun tuottamisen kustannuksia.
Tukipalvelumaksut taas määrää palvelun tuottaja, kunta tai yritys, itse.
Palveluasumisen hinnan päättää kunta
Tehostetun palveluasumisen kuukausimaksu koostuu yleensä asunnon vuokrasta, kunnan määrittämästä hoivamaksusta sekä tukipalvelujen maksuista. Hoivamaksun suuruus riippuu asiakkaan tuloista.
– Asumispalvelujen kohdalla kunta voi itse päättää, miten asiakkaan maksukyky arvioidaan. Laitoshoidon osalta asia on määritelty asiakasmaksulaissa, sanoo erityisasiantuntija Anna Haverinen Kuntaliitosta.
Kunnat voivat siis itse valita, miten ne maksun määrittelevät, joten maksun suuruus voi olla satasia tai tuhansia. Asiakasmaksulaki määrää maksulle ylärajan siten, että se saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen.
– Meillä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä tehostetun palveluasumisen hinnaksi muodostuu kunnalle noin 4000 euroa kuussa. Harvalla ikääntyneellä on varaa maksaa tällaista hintaa. Maksut katsotaankin aina maksukyvyn mukaan. Käytännössä hoitomaksua joudutaan alentamaan usein, jotta asetettu käyttövara toteutuu, selvittää hoivatyönjohtaja Mervi Latomäki.
Käyttövara on se kunnan päättämä summa, joka asiakkaalle jää kuukaudessa maksujen jälkeen henkilökohtaisiin hankintoihin, kuten lääkkeisiin, vaatteisiin tai sanomalehtiin.
Kaiken se vie?
Entä, kun asumispalvelut on myönnetty, periikö kunta asiakkaan metsät ja asunnon maksujen vastineeksi?
Omaisuuden realisointia kunnat eivät lähtökohtaisesti vaadi. Tilanteessa, jossa maksut heikentäisivät asiakkaan tai puolison toimeentuloa merkittävästi, harkitaan maksun alennusta.
Ratkaisu tehdään tapauskohtaisesti. Maksun alennusta harkittaessa kyse on myös siitä, paljonko maksaa yhteiskunta ja paljonko asiakkaan on kustannettava itse.
– Silloin, kun maksunalennusta mietitään, harkintaan voi vaikuttaa esimerkiksi asiakkaan omistama asunto tai sen myynnistä saatu tulo. Kunnilla on erilaisia linjauksia asiassa, huomauttaa Kuntaliiton johtava lakimies Sami Uotinen.
Jos asiakas joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, omaisuus saatetaan joutua realisoimaan, sillä viimesijaisena tukena sitä myönnetään vain varattomalle henkilölle. Tilanne on kuitenkin harvinainen. Useimmiten Kelan eläkeläisille myöntämät tuet riittävät maksuihin.
Maakunnassa tarvetta ja tarjontaa kattavasti
Etelä-Pohjanmaalla 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä nousee tasaisen varmasti ja se näkyy palvelujen käyttömäärissä.
– Kymmenessä vuodessa 75 vuotiaiden määrä on noussut maakunnassamme lähes 10 prosentilla ja ikääntyneiden osuus väestöstä on nyt suurin Suupohjan kunnissa. Maakunnassamme ikäryhmään kuuluvista muuhun maahan verrattuna suurempi määrä myös saa asumispalveluita, kertoo kunta-asiamies Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitosta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen valossa maakunnan palveluasumisen tilanne on hyvä. Kotihoidossa tarjotaan maan keskiarvoa enemmän palvelua niille, jotka tarvitsevat palveluita vain vähän. Vaativimpia asiakkaita on kotihoidossa vähemmän kuin muualla.
– Tämän selittää hyvä tehostetun palveluasumisen kattavuus. Eli kun asiakkaan palveluntarve nousee, on tehostetun palveluasumisen paikkoja tarjolla maan keskiarvoa enemmän, selvittää johtava asiantuntija Sari Kehusmaa THL:sta.
Tehostetun palveluasumisen kuukausittainen maksu
– Koostuu yleensä asunnon vuokrasta,
hoivamaksusta ja tukipalvelumaksuista.
– Tukipalveluista käytetyimpiä ovat ateria- ja turvapalvelut.
– Muita tukipalveluja on yksiköstä riippuen saatavilla
kampaajasta pyykkipalveluun.
– Hinta määräytyy asiakkaan tulojen mukaan
kunnan päättämällä tavalla.
Säännöllisen kotihoidon maksu
– Kuukausimaksu määräytyy asiakasmaksuasetuksen 3 §:n
mukaisesti siten, että huomioon otetaan asiakkaan ja puolison
tulot, kodin henkilömäärä ja hoitopalveluiden tuntimäärä.
– Kukipalvelumaksuista ei määrätä asetuksessa, joten ne
kunta tai yksityinen palvelun tuottaja päättää itse.
– Maksu ei saa ylittää sen tuottamisen kustannuksia.
