Faktaa raviurheilusta ja hevosista

Ravia kesät talvet

Suomessa ravataan lähes vuoden jokaisena päivänä ravit, parhaimpina useammat. Ainoastaan jouluaattona ja -päivänä ravikilpailuja ei Suomessa järjestetä. Tilastollisesti raveja ajetaan hieman enemmän kesällä.

–Talvisin kilpailut keskittyvät maakuntaradoille ja keskusraviradalle Vermoon, joissa on riittävät valot lähtöjen järjestämiseksi. Sydäntalvella hämärä alkaa tulla jo iltapäivän aikana, joten riittävä valaistus on talvella välttämätöntä. Arkisin ravit alkavat noin iltakuuden aikaan, kertoo Suomen Hippoksen raviurheilun tiedottaja Juho Hämäläinen.

Muutoin talviset olosuhteet eivät ole este ravikilpailujen järjestämiselle. Radoilla työskentelevät ratamestarit pitävät huolen siitä, että radan olosuhteet ovat vallitsevaan säätilaan suhteutettuna parhaat mahdolliset.

Talvella radan pinta voi olla hiekkapintainen tai siinä voi olla jää- tai lumipolanne, riippuen alueen säätilanteesta.

–Suomessa talviolosuhteet tulevat hevosille tutuiksi jo nuoresta pitäen ja asianmukaiset varusteet varmistavat turvalliset kilpailusuoritukset. Kuten ihmisilläkin, lumikeleillä pitoa haetaan kenkien avulla ja talvikuukausina ravihevosten jaloissa nähdään niin sanotut ”hokkikengät”, joiden avulla voidaan varmistaa riittävä pitoa kilpailutilanteessa.

–Suomessa raviurheilu on startannut 1800-luvulla ajetuista jääraveista, joten pohjolan talvi ja hevoset ovat kuuluneet pitkään yhteen, kertoo Hämäläinen

Mistä erottaa kylmäverisen ja lämminverisen?

Raveissa kylmäveriset ja lämminveriset hevoset kilpailevat omissa lähdöissään. Kylmäveriset ja lämminveriset hevosrodut voi erottaa paitsi nopeudesta, myös niiden ulkoista rakennetta tarkastelemalla. Kylmäveriset hevoset ovat raskasrakenteisempia ja jykevämpiä, yleensä myös luonteeltaan rauhallisempia, kärsivällisiä ja helpompia käsitellä.

–Kylmäveriset hevosrodut ovat perinteisesti olleet työkäytössä. Jalostuksen myötä osa kylmäveriroduista on kehittynyt myös urheilukäyttöön ja vastaa nykypäivänä enemmän yleishevosta. Tällainen on myös ainut suomalainen alkuperäisrotu suomenhevonen, kertoo Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää.

Lämminveriset hevoset ovat puolestaan kevytrakenteisempia ja nopeampia urheiluhevosia. Nämä ovat myös yleensä luonteeltaan vilkkaampia. Lämminverihevosten käyttötarkoitus on aina pääasiassa ollut ratsastus- tai raviurheilu.

Lämminverisen vauhti on puolta nopeampaa verrattuna kylmäveriseen. Raviurheilun näkökulmasta suurin osa kilpailevista hevosista on lämminverisiä, taustaltaan nykypäivänä joko amerikkalaisia tai ranskalaisia.

Kylmäverirotuihin puolestaan kuuluvat suomenhevonen sekä Ruotsissa ja Norjassa kasvatettava pohjoismainen kylmäverinen ravihevonen, joita tapaa myös Suomen ravilähdöissä suomenhevosen ohella.

Mikä ihmeen 10,0?

Ravihevosten aikojen ilmoittaminen saattaa alkuun hämmentää, mutta logiikkaan pääsee nopeasti kärryille. Ravihevoset kilpailevat eri mittaisilla matkoilla, jotka voivat olla esimerkiksi 1 600, 2 100 tai 3 100 metriä. Matkan kokonaisajan sijaan ravureiden ajat ilmoitetaan kilpailumatkojen kilometrivauhteina.

Esimerkiksi aika 1.20,0 kertoo, että kyseisellä matkalla hevosen keskimääräinen vauhti veisi kilometrin täyttymiseen minuutin ja 20 sekuntia. Tämä helpottaa hevosten tulosten vertailua. Esimerkiksi jos 400 metriä vie 32 sekuntia niin kilometrivauhti saadaan seuraavalla laskutoimituksella: 32/400 x 1000 = 80. Näin saadaan selville sekunnit ja samalla kilometriajan 1,20.0.

Raveissa minuutti jätetään ajasta pois, joten kilometrivauhti ilmoitettaisiin yksinkertaisesti 20,0. Jos ajan perässä on a-kirjain, on kyseessä auto, eli ryhmälähtö.

Raviradoilla näkee 100 metrin välein pylväitä, joista katsoja voi hahmottaa jäljellä olevaa matkaa ja halutessaan sekuntikellon omaava henkilö voi laskea matkanopeuksia haluamalleen hevoselle.

Aikojen laskeminen itse vaatii hieman laskupäätä, mutta raveissa tiettyjen matkojen nopeudet tulevat tutuiksi nopeasti ja väliajan kuultuaan hahmottaa, oliko kyseessä erityisen nopea vai hidas aika.

Jos lämminverinen ravihevonen juoksee alle 1.10,0-tuloksen, on kyseessä todella kova kellotus, jollaisia nähdään lyhyemmillä ”mailin” matkoilla. Kylmäveriravureiden kohdalla taas 1.20,0 kilometrivauhti maililla on todella harvinaislaatuinen tulos.

Kun kilpailumatkat lähtevät kasvamaan 500 metriä kerrallaan, laskevat keskivauhditkin hieman. Esimerkiksi lämminveristen absoluuttinen SE-tulos 1 609 metrin matkalla ryhmäajossa on 08,9, kun taas 2 100 metrin matkalla ennätys on Suomessa 11,0.

Yleisöstä ravihevosten vauhtia voi olla vaikea hahmottaa, mutta parhaimmillaan vauhti on hurjaa. Lämminveriravureiden nopeus saattaa hetkittäisesti yltää 60 kilometriin tunnissa. Vankkarakenteisemmat kylmäveriset taas voivat kiihtyä nopeuteen, mikä vastaa 50 kilometriä tunnissa.

50 kilometriä tunnissa vastaisi ravien kilometriaikana noin 12,0-vauhtia. Se on melko tyypillinen kokeneiden lämminveriravureiden keskivauhti 1 600 metrin ryhmäajossa.