Siihen piti tulla vain talo – myös Hollywood kiinnostui Munakan omasta Hobittilasta
Talo tuli, mutta tuli paljon muutakin, kuten Strömsöstä inspiraationsa saanut hirsirunkoinen taidepaja Galleria Römsöö. Lapsuudenaikainen pihapiiri on rakentajalleen Antti Niemelle tärkeä. Samoin kuin perhe, lapset ja lastenlapset, joille Niemi kyläänsä rakentaa.
”Tuohon teen vielä joskus talon.”
Tuo kahdeksanvuotiaan pojan lupaus alkoi toteutua noin 50 vuotta myöhemmin. Ensin mäenrinteeseen, vanhan ladon seuraksi, nousivat holvikellarit, noin 15 vuotta sitten. Rakentamisen piti loppua siihen.
Silti, pari vuotta myöhemmin kellareiden taakse alkoi nousta kolmikerroksinen mutteritalo. Viitisen vuotta sitten valmistui Galleria Römsöö, hirsirunkoinen taidepaja. Tänä keväänä lapsuuskodin tiluksille Ilmajoelle on valmistumaisillaan kirkko.
– Mihinkään muualle en olisi näitä tehnyt, Antti Niemi toteaa.
Työikänsä Tampereella ja nyt Forssassa asuvalle kiintopiste synnyinseudulla on tärkeä.
Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
Kaiken keskellä porakaivo
Mutteritalon alle, talon keskipisteeseen on porattu kaivo. Tuosta 60 metrin kaivosta oli aikomus tuottaa talon lämmitys, mutta se osoittautui tarkoitukseen liian matalaksi. Syventääkään ei enää voinut, sillä rakennusta oli kaivon ympärillä jo liian paljon, Niemi naurahtaa.
– Kaivo päätyi hoitamaan viinikellarin virkaa, ja hoitaa sitä erittäin hyvin.
Nyt talon lämmityksestä huolehtii ilma-vesilämpöpumppu. Vesikiertoinen lattialämmitys pitää kolmikerroksisen ja 140 neliöisen talon lämpimänä.
Talon ensimmäisessä kerroksessa on oleskelu- ja pesutilat, toisessa kerroksessa keittiö ja vierashuoneet. Keittiöstä on ovi ulkoterassille. Kolmannesta kerroksesta voi ihailla nukkumaan mennessään laakeita pelto- ja metsämaisemia.
Talon terassin puoleinen ulkoseinä on Kurun graniittia.
– Italian kautta se piti kierrättää, koska kivi hiottiin siellä, Niemi toteaa.
Talon muut, harkoista muuratut ulkoseinät on rapattu ja maalattu
– Kolme kertaa lisäsimme maaliin pigmenttiä ennen kuin sopiva sävy löytyi.
Lähes kyläksi rakentunut paikka on saanut nimensä ensimmäisinä rakennetuista holvikellareista. Hobittilan kolme kellaria oli tarkoitus olla mäen ainoat rakennelmat. Niistä yksi hoitaa nyt savusaunan virkaa, toinen pukuhuoneen ja kolmas viinikellarin. Kellareiden eteen on joskus tarkoitus nousta tyyliin sopiva katos.
Galleria Römsöö
Niemen puolison, Jaana Luomalan, taidepajan, Galleria Römsöön, inspiraationa on ollut Strömsö.
– Rakennuksen idea syntyi vierailukäynnillä Strömsössä. Myös puolisoni Esa-serkulta tarpeettomaksi jääneet upeat ja isot ikkunat innostivat rakentajia, Luomala muistelee.
Esikuvansa täydellisyyttä galleriarakennukseen ei haettu, kyse oli enemmän tunnelmasta. Psykoterapeuttina toimiva ja Lapin yliopiston alaisuudessa taideopintoja tekevä Luomala on tyytyväinen valoisaan ja rauhalliseen omaan tilaan.
– Römsöössä kaikki materiaalit ovat vanhoja, kierrätettyjä ja entisöityjä. Galleriassa on hyvin tilaa sekä luovuudelle että hiljaisuudelle.
Iisakin kirkko
Rakennusvaiheessa oleva Iisak Valentinin -kirkko on saanut nimensä isoisän mukaan. Rakentamisessa vanhoja Iisakin kirkon perinteitä ei ole kuitenkaan noudatettu. Rakennuslupa sille haettiin kaksi vuotta sitten ja kirkon ovi saatiin paikoilleen jo tänä keväänä.
Kirkon tiilet ovat Ylistaron tiilitehtaan valmistamat ja purettu vanhasta kylällä olleesta navetasta. Hirret ovat Römsöön hirsien tapaan Lapuan Hööpakasta puretusta pohjalaistalosta.
– Ovi ja kattokoriste ovat serkkuni tekemiä, kuten muutkin kirkon uudet osat. Kirkon rakennusaika on meille serkkujen välistä laatuaikaa, Niemi kehuu.
Tarvittaessa kirkkoa voi käyttää myös muuhun kuin nimensä mukaiseen tarkoitukseen. Rakentajat arvioivat, että siitä ei Iisak Valentinkaan mahtaisi pahastua.
Mitä vielä
Antti Niemi on pitänyt nuorena kuulemansa vanhan merikapteenin sanat mielessään: Jos et muuta löydä, niin motivoi työntekosi siten, että voit tarvittaessa lunastaa syntymäpaikkasi. Tee elämässäsi unelmaa!
Niin on Niemi tehnyt. Eikä olisi tätä unelmaa mihinkään muualle halunnut rakentaa.
– Isänmaa, Pohjanmaa ja oma maa, asut sitten missä tahansa muualla, Niemi vakuuttaa.
– Jokaisella on unelmansa. Jollakin se on purjeveneily, toisella vaikka saaristo. Minulle se on tämä.
”Asia pitää olla valmis.” Tuota periaatetta vastaan Niemi on mäellään toiminut alusta asti.
Hobittilan vanhan ladon kupeessa on vielä kasa käyttämättömiä lapualaisia hirsiä. Tontilta löytyy myös pino vanhoja ikkunanpuitteita.Lasten leikkimökki, se kylään saattaa vielä ennen ”nurmituomaksen” kutsua ilmestyä. Tai sitten kasvihuone, Niemi arvelee.
– Mutta loppujen lopuksi, eivät seinät minua onnelliseksi tee, vaan ne läheiseni, lapset ja lastenlapset, joille tätä kylää rakennan.
Syntyykö Galleria Römsöössä jatkoa Munamiehen mökille?
Munakan kylässä on jo Munamiehen mökki. Taannoinen Putoushahmo kävi sen aikanaan paikan päällä vihkimässä käyttöön. Monipuolista taiteentekoa harrastava ja opiskeleva Jaana Luomala sai siitä idean.
– Tältä mäeltä voisi tulevaisuudessa löytyä Munakan suurin betoninen muna.
Vaikka Hobittilan isäntä opiskelee itsekin taiteita Lapin yliopiston alaisuudessa, munan toteutus mahtaa jäädä alkuperäisidean luojan eli Luomalan harteille.
– Suunnitelmat ovat jo pitkällä, Luomala toteaa.
Hollywood kiinnostui
Kun kellarit olivat valmistuneet, vakiintui Hobittila pian paikan nimeksi. Antti Niemi päätti hakea nimelle tavaramerkkilupaa patentti- ja rekisterihallituksesta. Omistaja iloitsi, kun lupa nimen rekisteröimiselle viimein tuli.
– Rekisteröinti jäi kuitenkin tekemättä, sillä Hollywoodista alkoi kantautua valituksia.
Tolkienin porukka ei pohjalaisesta nimivalinnasta innostunut.
Niemi arvelee, että pienen kyläläisen oikeustaistelut suuren maailman toimijaa vastaan olisivat mahtaneet koitua monelta osin liian suureksi palaksi haukata. Hobittila-nimi sai jäädä elämään isäntäväen puheisiin. Eikä edes Hollywood pysty estämään nimen merkitsemistä omaan karttaan tai omiin avaimenperiin.
