Vanhaa pohjalaistaloa remontoidaan sen omilla ehdoilla

Ida Rauhaniemi ja Teppo Tervo löysivät yllätyksen, kun he pengastivat Laihialta ostamansa talon irtaimistoa. Lipaston kätköistä löytyi vuosikymmeniä kadoksissa ollut entisen omistajan vihkisormus.

– Sormuksen ja laatikoista löytyneet vanhat valokuvat palautimme entiselle omistajalle, Ida Rauhaniemi kertoo.

Reilu vuosi sitten ostettu talo ulkorakennuksineen oli pullollaan tavaraa. Uusien omistajien ensimmäiset kuukaudet kuluivat sekä vanhoja aarteita pelastaessa että kaatopaikkakuormia tehdessä. Nyt ulkorakennuksen vanhat työkalut ja muut hyväkuntoiset tykötarpeet on kerätty yhteen aittaan. Sisätilojen vastaavat on järjestetty yläkerran päätyhuoneeseen.

– Kun sain huoneen siivottua siitä hirveästä pölystä, keräsin sinne kaikki vanhat talousesineet. Kutsun sitä museohuoneeksi ja se tulee olemaan lähinnä kesähuone, Rauhaniemi kertoo.

80-luku katoaa

Ensihätiin uudet omistajat joutuivat paikkailemaan talon kattoa. Vanha tiilikate vaati heti pientä tilkettä ennen lopullisen katteen valintaa.

– Emme ole vielä päättäneet mikä uusi kate tulee olemaan, Tervo toteaa.

Kainuussa syntynyt ja mm. Kauhavan ja Lappajärven kautta Vaasaan päätynyt rakennusinsinööri ihailee pohjalaistalonsa pihapiiriä. Ulkorakennusten pitkä ja tiivis rivi antaa pihalle ja talolle hyvän suojan.

– 80- ja 90-lukujen vaihteessa tehty tuvan kuisti tullaan hajottamaan. Sen ilme ja mittasuhteet ovat täysin sopimattomia vanhaan pohjalaistalomiljööseen. Tilalle rakennetaan tarkoitusta vastaava kuisti, Tervo toteaa.

Talon sisätilojen toiseen päätyyn on tehty remontti samoihin aikoihin kuistin rakentamisen kanssa. Aikansa moderni ja käytännöllinen sisustus saa pian kyytiä.

– Kaikki paneelit, lastulevyt ja muovimatot puretaan pois. Katsotaan sitten mitä lattian alta löytyy. Piilutettua hirttä jätämme todennäköisesti jonkin verran näkyville väliseiniin. Kirveellä työstetty pinta on niin hienoa.

Alkuperäisen mallinen puolipaneeli on jo päätetty palauttaa tuvan seinille. Tulisijan takaa löytyy pätkä vanhaa, noin 160 senttiä korkeaa, paneloitua seinäpintaa. Se tulee olemaan myös uuden paneloinnin korkeus. Avotakka ja vanhan leivinuunin tilalle muurattu hella tulevat myös säilymään, samoin muissa huoneissa olevat pystymuurit.

– Ida haluaa tehdä kaiken perinteisellä tavalla. Itse haluaisin soveltaa remontoinnissa vähän nykyaikaakin. Eli tämä on hyvä kombinaatio, ei tule mahdottomuuksia kumpaakaan suuntaan, Tervo naurahtaa.

Käyttökelpoiset uusiokäyttöön

Korjaustyö on edistynyt rivakimmillaan talon ns. syytinkipäädyssä. Sen alapohja on nyt auki.

– Tulisija vaati jo tässä vaiheessa tukivalun. Lattian ja maan poisto uhkasi keikauttaa sen pois sijoiltaan, Tervo kertoo.

Alahirsiä hän joutui jyrsimään moottorisahalla ja kirveellä.

– Ötökät olivat syöneet sen verran paljon, että välillä sai ottaa aika syvästikin. Alahirsissä oli myös lahoa.

Myös lattialankuissa oli sen verran lahoa, että uusiokäyttöön niistä kaikista ei ole. Jokainen käyttökelpoinen metri laitettiin kuitenkin talteen.

– Kokonaista lattiaa niistä ei tuohon isoon huoneeseen enää saa, joten jäljelle jääneet hyödynnetään eteiseen tai muuhun pienempään tilaan, Tervo suunnittelee.

Kivijalasta poistetun multapenkin pariskunta aikoo muuttaa tuulettuvaksi alapohjaksi. Tervo pohtiikin jo korjauksen tässä vaiheessa talon ilmanvaihtoa.

– Nykyisissä uudisrakennuksissa pyritään siihen, että rakennus on tiivis. Hengittävyys hoidetaan koneellisesti. Kaikki tuo pystytään mittaamaan ja määrittämään. Vanhassa rakennuksessa on taas arvoitus kuinka rakenneosat käyttäytyvät luontaisella tavalla. Rakenteiden tuulettuvuuden ja tilojen ilmanvaihdon toimivuuden näkee vasta käytännössä. Rakenteiden kosteusteknisessä toiminnassa nykyiset laskentaohjelmat eivät pysty ottamaan huomioon materiaalin kykyä luopua kosteudesta.

Koska talon mittasuhteita ei haluta muuttaa, ulkoseinille ei ole suunnitteilla lämpöeristystä. Taloa lämpöeristetään sen sijaan jonkin verran sisäpuolelta.

– Kondenssin eli tiivistyvän veden takia eristystä ei uskalla paljoa laittaa, Tervo toteaa.

– Jos sisäpuolen lisäeristys alkaa toimia pääasiallisena lämmöneristeenä, se vetää hirren helposti kylmäksi sisäpintaa myöten. Silloin kosteus alkaa tiivistyä hirren pintaan, eikä hirsi pääse enää ”vuotamaan läpi”. Vanhojen talojen lämpöeristäminen on tasapainottelua. Siinä edetään paljolti mutu-tuntumalla. Lisättävät eristeet eivät saa tukahduttaa hirren omaa, luonnollista tuulettuvuutta.

Yläkerran yläpohjassa on osittainen turve-eristys. Keskimmäisestä huoneesta onkin tarkoitus tehdä vierashuone, sillä se on helppo lämpöeristää.

– Aloitin huoneen purkamisen alapohjan savisammaleristeestä. Työ pyrkii kuitenkin riistäytymään käsistä, kun tulee innostuttua yhtäkkiä jostakin toisesta kohteesta, Ida Rauhaniemi naurahtaa.

– Huoneen seinästäkin löytyi monta tapettikerrosta. Aika näyttää mitä niistä pystytään käyttämään hyödyksi.

Onnekas sattuma

Porilaislähtöisen maalarin Rauhaniemen silmiin pisti muutama vuosi sitten työmatkalla erityisen kaunis pohjalaistalo. Hän otti siitä kuvia ja lähetti ne puolisolleen saatesanoilla: Juuri tällainen on unelmieni pohjalaistalo.

Reilu vuosi sitten hän huomasi tuon tutun näköisen talon olevan myynnissä. Lopputulemana, korjausten edistyessä, nykyinen Vaasan kaupunkiasunto tulee vaihtumaan tuohon unelmien pohjalaistaloon Laihialla.

– Maalari-rakennusinsinööri -yhtälössä pitäisi ainakin teoriassa kaiken olla hallinnassa ja kunnossa, Tervo naurahtaa.