Palanen historiaa turvattu
Kirsi ja Juha Tanttari kunnostavat 1799 rakennettua upeaa hirsitaloa Ylistarossa Kyrönjoen varressa.
Pohjalaistalo ja sen sydän, tupa, on upea. Sinne sisään astuessa hyppää ajassa parisataa vuotta taaksepäin. Koko tupaa hallitseva valtavan kokoinen takka-leivinuunitulipesä mykistää suuruudellaan.
Ylistarolaiset Kirsi ja Juha Tanttari ottivat itselleen valtavan urakan kuutisen vuotta sitten
ostaessaan Lemposen suvulle monta sataa vuotta kuuluneen tilan ja sen päärakennuksen.
– Ei tähän rahaa ole niin valtavasti mennyt, mutta työtä tietysti sitäkin enemmän, Juha vakuuttelee kokeneen rakentajan syvällä rintaäänellä.
Hienoa ja perusteellista työtä Tanttarit ovat tehneet. Vanhaa on säästetty ja sisustuskin on tehty niin vanhan näköiseksi, kuin asumisen käytännöllisyys on sallinut.
– Keittiö on moderni. Ei siitä tulisi mitään, jos siellä ei olisi nykyajan koneita ja kylmälaitteita, pariskunta selvittää.
Lattialaudat Juha on itse höylännyt uudestaan ja käyttänyt kaiken mitä käytettävissä oli. Rännit on korjattu tinaamalla, kun vastaavanlaisia ei olisi markkinoilta löytynyt.
– Myös vanhat sähköjohdot otimme uusiokäyttöön ja niillä valaistaan myös tuo 1800-luvulta alun perin oleva öljylamppu, jossa on nyt sähkölamppu tilalla, Juha näyttää.
Pohjalaistalo täynnä hienoja yksityiskohtia
Lemposen suvun talo oli seissyt tyhjänä Melbournen olympiavuodesta 1956 lähtien. Tuolloinhan Suomi oli urheilussa vielä suurvalta saaden joulukuussa käydyistä kesäkisoista 15 mitalia, joista kolme oli kultaisia, yksi hopeinen ja 11 pronssisia.
– Tullessamme tupaan, se oli kuin siitä olisi eilen lähdetty. Oli aikahyppy 1950-luvulle tulla
siivoamaan lintujentekemiä jätöksiä sisältä, Juha muistelee.
Tanttarit ovat aiemminkin kunnostaneet asuntoja sekä myyntiin, että kiinteistösijoittajille, jotka ovat niitä vuokranneet eteenpäin. Pariskunnan työnjako toimii ja intoa riittää, vaikka tekeminen on hidasta.
– Halusimme, että peltikatto on perinteistä palapeltiä. Kysyin tarjousta siihen ja sain vastauksen – 150 000 euroa. Päätin sitten tehdä itse, Juha kertoo vanhan kunnostamisen hintatarjouksia.
Kirsi puolestaan käytti aika paljon aikaa tulisijan päällä olevan maalin poistamiseen kirveen terällä naputtamalla.
– Väri oli aivan kauhean näköinen, mutta nyt se on mielestäni oikein hyvä, Kirsi katselee kovan urakan tulosta.
Kuistin idea amerikasta
Talo ei ole perinteinen pohjalaistalo, ja sen näkee heti ulkoa.
– Yksi talon isännistä lähti aikoinaan Amerikkaan. Hän on ehkä palatessaan tuonut pääoven edessä olevan kuistin idean.
Samaten salongissa oleva kattokruunu on tutunnäköinen vanhoista amerikkalaisista lännenelokuvista, Juha arvelee.
Talon joenpuoleinen nurkka oli laskenut puoli metriä ja sen tunkkaaminen oikeaan
korkeuteen oli myös aikaa vievä urakka.
– Muistaakseni siinä meni pari viikkoa. Pikku pala kerrallaan nostettiin ja saatiin se lopulta oikeaan korkeuteen, Juha muistelee aivan ensimmäisiä työvaiheita.
Katto oli säilynyt kunnossa, joten nopeasti pahaa vahinkoa tekevä vesi ei ollut päässyt talon sisälle.
– Vain yksi hirsi piti vaihtaa. Siinä mielessä tämä runko oli priimakunnossa, Juha huokaa.
Matto sadan vuoden takaa
– Kun tulimme tänne ensimmäisellä kerralla, sen päällä oli pulujen jätöksiä ainakin
viisi senttiä. Se puhdistettiin ja palautettiin vanhalle paikalleen, Kirsi Tanttari kertoo.
Kirsi on nähnyt paljon vaivaa etsiessään taloon sopivaa sisustustavaraa. Vuodelta 1726 oleva kaulauslauta löytyi talosta ja kaikki muut tavarat ovat sitä nuorempia. Kaulauslauta oli käsityökalu, jota käytettiin ennen mankelin yleistymistä liinavaatteiden kaulaamiseen eli mankeloimiseen sileäksi pesun jäljiltä.
Talon seisoessa pitkään ilman vakituisia asukkaita, sitä käyttivät jotkut taiteilijat satunnaisesti majoittumispaikkanaan.
– Näyttelijä Kari Väänänen asui täällä pari-kolme kuukautta tehdessään 1980-luvun
puolivälissä elokuvan kuvauksia Pohjanmaalla, Juha tietää.
Täysin asumiskelpoinen, autenttiseksi jäänyt talo houkutteli eri taiteilijoita.
– Taidemaalari Veikko Vionoja on viihtynyt myös talossa ja maalannut siellä useita teoksistaan. Vionojan teoksia talossa onkin seinällä useampia.
