Ilmalämpöpumppu tuo säästöä ja asumismukavuutta ympäri vuoden
Ilmalämpöpumpun hankinta asunnon viilentämiseen on ollut tänä kesänä enemmän kuin tarpeeksi. Moni taloyhtiön asukas kuitenkin yllättyy byrokratiasta, mitä ilmalämpöpumpun saaminen edellyttää.
Aiemmin taloyhtiöissä saattoi olla käytäntö, että asukkaalle ei annettu lupaa asentaa ilmalämpöpumppua. Päätös perusteltiin muun muassa äänihaitoilla, julkisivun rikkomisella tai lauhdeveden ohjauksen riskeillä. Korkein oikeus on linjannut viime toukokuussa (KKO:2021:32), että taloyhtiö ei voi enää kieltää osakkeenomistajaa asentamasta ilmalämpöpumppua omalle parvekkeelleen tai terassilleen. Mikäli taloyhtiö näin edelleen tekee, on sillä oltava painavat perustelut päätökselleen.
Ilmalämpöpumppuasentajien näkökulmasta tämä ja viime kesä ovat olleet kiireisiä. On jouduttu myymään jopa ”ei oota”, koska pumppujen toimittajat eivät ole ehtineet toimittaa laitteita tai asennustöihin ei yksinkertaisesti ole löytynyt resursseja. Haastavinta on, että ihmiset innostuvat asuntojensa viilennysasioista vasta ensimmäisten helteiden alkaessa ja silloin on jo liian myöhäistä.
Omakotitaloasujalle ilmalämpöpumppu tuo selkeät säästöt
Paras aika hankkia ilmalämpöpumppu on syksy, mikäli sitä käytetään myös lämmitykseen. Näin pumpusta saa parhaan mahdollisimman hyödyn läpi vuoden ja kevään lämpimien koittaessa pumppu on valmiina viilentämään asunnon. Ilmalämpöpumppu on myös hyvä ilmansuodatin ja esimerkiksi allergiaperheissä tämä helpottaa sisäilman laatua. Myös kosteus- ja homeriskit vähenevät sisäilman kosteuden laskiessa.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että suorasähkölämmitteisessä omakotitalossa ilmalämpöpumppu pienentää sähkölaskua noin kolmasosalla. Jos 100-150 neliöisen omakotitalon sähkölasku on vuositasolla 1500-2500 euroa, ilmalämpöpumpulla voi säästää 400-800 euroa.
Asumismuodosta riippumatta on tärkeää ulkoyksikön sulatusvesien ohjaus. Sulatusvesien poisjohdatuksesta on huolehdittava, jottei muodostuva jääpaasi pääse kasvamaan ulkoyksikköön kiinni ja näin tuki sulatusveden poistoa. Omakotitaloissa tähän seikkaan ei aina kiinnitetä tarpeeksi huomiota ja vesi saattaa aiheuttaa myös alapohjaongelmia, mikäli sitä ei ohjata riittävän kauas ulkoseinästä.
Taloyhtiön oma päätösprosessi vie aikaa
Mikäli taloyhtiö ei ole vielä käsitellyt ilmalämpöpumppujen asentamiseen liittyviä asioita, asukkaan on varauduttava viikkoja, jopa kuukausia kestävään päätösprosessiin. Käytännössä taloyhtiö käsittelee asian ensin yhtiökokouksessa ja sen jälkeen hallitus laatii ohjeet, miten pumput tulisi asentaa. Yhtiö voi myös rajata pumpun käyttöä – esimerkiksi siten, että talvella pumppua ei saa käyttää kaukolämpötalossa lämmittämiseen. Sähkölämmitteisissä taloissa taas pumpun hyöty on ympärivuotinen, talvella lämmitystä ja kesällä viilennystä.
Tiesithän, että ilmalämpöpumpun asentajan veloittamasta asennustyöstä voit tehdä kotitalousvähennyksen!
Mitä ilmalämpöpumppu maksaa?
Asennus ja laite yhteensä maksavat mallista riippuen 1200–2000 euroa. Itse käyttö on hyötyyn nähden edullista, viilentäminen maksaa noin 0,50-1,00 euroa/päivä riippuen asunnon koosta ja viilennyksen astemäärästä. Asentajan ja asennusliikkeen tulee olla TUKES:n (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) rekisterissä. Sivustolta löytyy pätevät asennusliikkeet sekä ohjeistusta Suomen olosuhteisiin sopivista laitteista. Esimerkiksi laitteiden sulatuslogiikoissa on eroja, eivätkä kaikki laitteet sovellu maamme pakkasolosuhteisiin.
Taloyhtiössä asuvan muistilista:
- Ota aina ensin yhteyttä taloyhtiön isännöitsijään tai hallituksen puheenjohtajaan.
- Pumpun asennus tarvitsee luvan tai ainakin toimenpideilmoituksen / muutostyöilmoitus taloyhtiölle. Ilmoituksessa tulee selvittää miten ja kuka pumpun asentaa. Pumpun asentajan tulee olla siihen luvat saanut yritys.
- Luvan saatuasi katso tarkkaan asentajan kanssa, millainen pumppu sopii asunnon tarpeisiin (huomioi esimerkiksi asunnon koko, ilmansuunnat ja pumpun sijaintipaikka).
- Sisäyksikkö asennetaan useimmiten asunnon suurimpaan tilaan.
- Ulkoyksikkö tulee aina asentaa ulos – kerrostalossa omalle parvekkeelle ja rivi- tai paritalossa ulos, yleensä maahan sijoitettuna.
- Laitteesta haihtuvan kondenssiveden ohjaus tulee aina muistaa – joko sadevesien poistoputkeen tai oma astia, jossa on mielellään vielä sähköinen ylivuototunnistin.
Kysyimme kommentteja muutamilta rakennustarkastajilta, miten he käsittelevät ja ohjeistavat ilmalämpöpumppujen asennuksia:
Lapua
– Lapuan kaupungin rakennusjärjestyksessä (19.6.2020) on vapautettu toimenpiteestä ilmalämpöpumpun sijoittaminen rakennukseen häiritsemättömälle paikalle. Vaikka toimenpiteen toteuttaminen ei vaadi lupaa, niin rakentamisessa on noudatettava voimassa olevan asemakaavan määräyksiä. Toimenpide tulee suorittaa säädösten, määräysten ja asetusten mukaisella tavalla sekä otettava huomioon rakentamisen soveltuvuus ympäristöön, eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa.
Ohjeistuksia ja käytäntöjä on alueellisessa rakennusvalvontaryhmässä laadittu aiheeseen liittyen yleisten käytäntöjen ja rakennusjärjestysten eroavaisuuksien takia. Alueellisia rakennusvalvontojen tilaisuuksia on järjestetty Ilmajoen ja Lapuan rakennusvalvontojen toimesta parin vuoden ajan.
Meillä ilmalämpöpumpuista ei ole tullut rakennusvalvontaan ilmoituksia häiriöstä tai soveltumattomuudesta asennuspaikalle. Vaikka laitteiden asennus on vapautettu luvan tarpeesta voi rakennusvalvonta tarvittaessa vaatia lupaa edellä mainituilla perusteilla. Turvallisuus, terveellisyys ja soveltuvuus toki huomioiden. Energiatalouden ja asumisviihtyvyyden kannalta kyseiset laitteet ovat hyvinkin tarpeellisia ja niiden asentaminen olisi siinäkin suhteessa kyseenalaista kieltää, kertoo Lapuan rakennustarkastaja Jarkko Panu.
Laihia
– Pääsääntöisesti ilmalämpöpumpun asentamiseen Laihialla ei tarvita lupaa. Toimenpidelupa saattaa tulla kuitenkin kysymykseen, mikäli pumppua ollaan asentamassa esimerkiksi suojeltuun rakennukseen tai ulkoyksikön asennus muuttaa julkisivua merkittävästi. Vaikka asentaminen ei muilta osin lupaa tarvitsekaan, tulee silti noudattaa rakentamisesta annettuja ohjeita ja määräyksiä. Mikäli luvantarvetta epäilee, voi olla suoraan yhteydessä rakennusvalvontaan ja tiedustella asiasta. Tavallisesti riittää, että toimittaa asennuspaikasta esimerkiksi valokuvia, joiden perusteella voidaan hahmottaa tilannetta. Tarvittaessa käydään myös paikan päällä katsomassa asennuspaikka.
Omakoti- ja rivitaloissa ulkoyksikkö suositellaan asennettavan niin, että se ei näy kadulle tai tielle. Kerrostaloissa useampaa huoneistoa palvelevat ulkoyksiköt tulee sijoittaa ensisijaisesti rakennuksen katolle. Mikäli kerrostaloon asennetaan huoneistokohtaisia yksiköitä, tulisi ne sijoittaa parvekkeen sisäpuolelle siten, että ne eivät näy ulospäin. Tällä hetkellä kunnan verkkosivuilla ei ole ohjeistusta ilmalämpöpumppujen asennukseen. Jonkin verran kysymyksiä asiaan liittyen kuitenkin tulee, joten ohjeistus tässä voisi olla paikallaan, pohtii Laihian rakennustarkastaja Mikko Kivelä.
Seinäjoki
– Seinäjoella taloyhtiöiden ilmalämpöpumpun asentaminen hoituu ilmoitusmenettelyllä, omakotitaloille ei tarvita lupaa eikä ilmoitusta.
Pumpun sijoitus tulisi tehdä mahdollisimman näkymättömästi, rivitaloissa se tarkoittaa sisäpihalle terassin kaiteiden taakse. Jos sijoittaminen ei ole mahdollista näkymättömästi, käsitellään hakemukset tapauskohtaisesti. Mikäli ulkoyksikkö joudutaan asentamaan näkyvämmälle paikalle, tulee ulkoyksikkö koteloida.
Kerrostaloissa ulkoyksikköä ei saa laittaa julkisivuun näkyville ilman erillistä hyväksyttyä perustelua. Käytännössä ne tulisi asentaa parvekkeelle parvekekaidelinjan alapuolelle. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tarvitaan toimenpidelupa. Suosittelemme hakemaan luvan taloyhtiön kaikille asunnoille samaan aikaan. Tällöin voidaan asentaa lisää pumppuja luvan lainvoimaisuuden ajan, ohjeistaa Seinäjoen apulaisrakennustarkastaja Tero Raveala.
Vaasa
– Vaasassa ilmalämpöpumppujen asentaminen pihan puolelle katujulkisivua häiritsemättömästi ei edellytä lupaa (Vaasan kaupungin rakennusjärjestys 3§ / kohta 1). Samaisessa pykälässä todetaan, että aina, kun kyseessä on asemakaavalla, yleiskaavalla tai lailla suojeltu rakennus tai näillä suojellulla alueella oleva rakennus tai muutoin suojeluarvoja omaava rakennus, on haettava rakennuslupaa tai toimenpidelupaa.
Tämä yksinkertaisesti ilmaistuna niin, että suojeluarvoja omaava rakennus tulee luonnollisesti katsoa luvan kautta, jotta uudet tekniikat istuvat mahdollisimman hyvin rakennukseen, eikä uusi tekniikka aiheuta rakennukselle vahinkoa. Vaikka meiltä lupaa ei edellytettäisikään, tulee tietysti rakennuksen omistajalta aina olla lupa, eli kerros- ja rivitaloissa joko asunto-osakeyhtiöltä tai kiinteistöyhtiöltä.
Rakennusjärjestys löytyy kotisivuiltamme. Kyselyjä näistä asioista saamme silloin tällöin. Täydennämme kotisivuja tarpeen mukaan, jotta tällaiset asiat ovat sieltä helposti löydettävissä, kommentoi Vaasan rakennustarkastaja Paula Frank.
