Kaappi voi tulla vastaan raviradalla
Ravien lähtölistoja selatessa törmätä mitä erilaisempiin hevosten nimiin, joista monien taakse kätkeytyy jokin tarina. Nimen antaa hevosen kasvattaja ja se täytyy hyväksyttää Suomen Hippoksessa, joka toimii hevosten rekisterin pitäjänä.
Kunhan muutamat reunaehdot ottaa huomioon, voi varsansa nimetä melko vapaasti. Varsan nimeksi ei esimerkiksi hyväksytä liian samankaltaista nimeä jo olemassa olevan kanssa, eivätkä ne saa olla hyvän maun vastaisia.
Suomenhevosten ja lämminveristen ravihevosten nimen enimmäispituudeksi on määritelty 18 merkkiä välilyöntien kanssa ja nimen tulee olla kokonaan samaa kieltä.
Joidenkin kasvattajien hevoset voi tunnistaa etu- tai takaliitteestä, joka on sama kaikilla kasvateilla. Peräseinäjokelainen suomenhevoskasvattaja Kari Viitala sen sijaan on tunnettu kasvattiensa persoonallisista nimistä, jotka liittyvät yleensä joko ruokaan tai rakentamiseen. Viitalalla on tällä hetkellä 143 kasvattia.
–Alkuun otin nimiä Keittokirjasta ja kun se loppui, siirryin Rakentajan oppaaseen, Viitala kertoo.
Ravihevosia hän on kasvattanut vuodesta 1974 lähtien. Tänä kesänä syntyneelle kahdelle varsalle nimet löytyivät vielä Rakentajan oppaasta, tamma sai nimekseen Saha ja ori Kirves.
–Kolmatta kirjaa en ole vielä päättänyt, jos kasvatustoiminta jatkuu niin pitkälle.
Ripaus taikauskoa
Viitalan kasvattien nimet ovat herättäneet keskustelua, monet nauravat, mutta eivät kaikki ole tykänneetkään. Hänen kasvattejaan ovat muun muassa Ovi, Tärpätti, Suola, Sirkkeli, Kaappi ja Kiisseli.
Eniten keskustelua on herättänyt ravikuningatarkilpailuunkin vuonna 2014 Porissa osallistunut Vaiva.
–En tiedä sitten, johtuiko se nimestä vai hevosen hyvyydestä, Viitala miettii.
Joskus varsojen nimiä on haluttu uuden omistajan toimesta vaihtaakin, mikä edellyttää aina kasvattajan suostumusta. Kyllä Viitala siihen tarvittaessa suostuukin, mutta:
–Olen sanonut, että jos nimen vaihtaa, niin sellaiset hevoset ei pääse juoksemaan, Viitala sanoo ja myöntää siinä olevan pientä taikauskoakin.
– Mutta jos hevosessa ei ole vikaa kuin nimessä tai värissä, niin ei ole paljon vikaa. Ja mitä paremmin pärjää, nimi kaunistuu sitä mukaa, pitkän linjan kasvattaja veistelee.
