Vilkut päällä pidetään kiirettä
Hätäkeskus tekee riskiarvion hälytysajon kiireellisyydestä. Siihen, kuinka kauan ambulanssin tulo kestää, vaikuttavat monet eri tekijät.
Yksiselitteistä vastausta siihen, kuinka kauan ambulanssin tulo kullekin paikkakunnalle kestää, ei ole olemassa.
– Ensisijaisesti aikaan vaikuttavat hälytyksen kiireellisyys ja keliolosuhteet, ensihoitopäällikkö Risto Vesanto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä sanoo.
– Mutta monia muitakin asiaan vaikuttavia tekijöitä on, Vesanto lisää.
Hälytysajoneuvon nopeutta ja etenemistä määrittelee tieliikennelaki. Esimerkiksi nopeusrajoituksesta saa poiketa, mikäli ajo pystytään suorittamaan erityistä varovaisuutta noudattaen ja muitten tielläliikkujien turvallisuus pystytään takaamaan.
Kansallinen riskiarvio
Ambulanssi saa hälytykset Hätäkeskuslaitoksesta, joka määrittelee tehtävän kiireellisyyden kansallisen riskiarvion perusteella.
– Hätäkeskustietojärjestelmä Erica mahdollistaa sen, että kiireelliselle tehtävälle voidaan hälyttää lähin ja tarkoituksenmukaisin yksikkö, vaikka se olisi sairaanhoitopiirirajan toisella puolella, Vesanto kertoo.
Hätäkeskustietojärjestelmä Erica mahdollistaa sen, että kiireelliselle tehtävälle voidaan hälyttää lähin ja tarkoituksenmukaisin yksikkö.
Kiireelliset hälytykset eivät noudata kunta- tai sairaanhoitopiirin rajoja. Jos esimerkiksi lähimmän asemapaikan yksikkö on lähtenyt tehtävälle tai on palaamassa tehtävältä, paikalle saapuu se yksikkö, jolla on mahdollisuus tavoittaa asiakas ensimmäisenä. Se voi olla myös joko ensivasteyksikkö tai toinen ensihoitoyksikkö.
Vesanto mainitsee E-P:n sairaanhoitopiirin raja-alueille kiireellisiin tehtäviin saapuvan ambulansseja myös Pohjanmaan hyvinvointialueelta, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten alueelta sekä Pirkanmaan ja Satakunnan sairaanhoitopiirien alueilta.
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä on ensivastesopimus myös Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen kanssa.
Heillä on kattava ensivasteverkosto ja ensivastekoulutetut henkilöt.
Riskiluokitus neliömetreittäin
Ennen vuotta 2013 ensihoitopalveluja tuottivat pitkälti yksityiset yrittäjät, pelastustoimet ja kuntayhtymät.
– Käytännössä jokaisessa kuntakeskittymässä oli ambulanssi, Vesanto sanoo.
Kansallisen ensihoitopalvelun uudistuksen jälkeen ambulanssitoimintaa alkoi ohjata sosiaali- ja terveysministeriö. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät järjestävät toiminnan joko omana toimintanaan, yhdessä toisen kuntayhtymän tai pelastustoimen kanssa, tai ostopalveluna.
Sosiaali- ja terveysministeriö pitää yllä dataa, jossa Suomi on jaettu neliökilometrin kokoisiin ruutuihin.
– Ensihoitopalvelun riskialueiden solujen tehtävämääränä käytetään määrittelyhetkeä edeltävän kalenterivuoden tehtävämäärää ja väkilukuna edeltävän kalenterivuoden viimeisen päivän tilannetta kyseisessä solussa, Vesanto sanoo.
Tehtävämääriltään pienillä haja-asutusalueilla ei ole kustannustehokasta ambulanssia pitää.