Latausverkko valmistuu määräaikaan mennessä
EU:n päästöpaketissa on esitetty, että sähköautojen latauspisteitä pitäisi olla 60 kilometrin välein vuoteen 2035 mennessä. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan sähköyhtiöissä uskotaan, että tavoite saavutetaan.
–Kun kysyntää ja tarvetta on, uskon, että latausasemia myös perustetaan, toteaa Seinäjoen alueen sähköverkosta vastaavan Seiverkot Oy:n liiketoimintajohtaja Martti Ijäs.
Ensiksi tosin tarvitaan sähköautoja liikenteeseen, ja Ijäksen mukaan tämä ei suuressa mittakaavassa tapahdu ennen kuin niiden hintataso on sopiva.
–Latausverkko ja sen rakentaminen seuraavat kysyntää, joka syntyy vasta sitten, kun sähköautoja on liikenteessä riittävä määrä.
Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.Etelä-Suomessa tilanne alkaa olla Ijäksen mukaan jo sellainen, että kaupalliset toimijat pystyvät rakentamaan latausasemien varaan liiketoimintaa. Hieman pohjoisempana sähköautojen lataus tukee muuta bisnestä.
–Esimerkiksi Ideaparkissa voi ladata sähköauton samalla kun käy ostoksilla.
Verkkoa on uusittava
Verkoston rakentaminen ei käy itsestään. Kun sähköverkkoa on rakennettu, tarvetta autojen lataamiseen ei ole ollut. Ijäs kertoo, että esimerkiksi suurteholatausasemat vaativat sähköä aika paljon.
–Tämä taas tarkoittaa, että verkkoa on vahvistettava. Kyse ei kuitenkaan ole ongelmasta.
Vanhojen kiinteistöjen, esimerkiksi taloyhtiöiden, tapauksissa paljon joudutaan tekemään uusiksi.
–50 vuotta sitten ei osattu varautua kasvaneeseen sähköntarpeeseen. Toki nämä asiat ratkeavat myös luonnollisella tavalla, kun verkkoja uudistetaan.
Tukeeko valtio?
EU:n asettaman latausasematavoitteen täyttyminen tekemisen näkökulmasta on Ijäksen mukaan mielenkiintoinen kysymys. Kaupalliset toimijat rakentavat latauspisteitä, mutta se, onko valtiovalta mukana sähköistystalkoissa, on vielä kysymysmerkki.
–Bisnes on enemmänkin sähkön myynnissä kuin verkon rakentamisessa. Me toimitamme liittymän, jonka sähkönmyynti vaatii. Meidän liiketoimintamme perustuu rakentamiseen ja infran vahvistamiseen.
Ijäs näkee, että sähköurakoitsijat tulevat profiloitumaan verkon kehittämisessä.
–Toimittajia ja urakoitsijoita, jotka pystyvät tällaisiin projekteihin tarttumaan tullaan näkemään tulevaisuudessa nykyistä enemmän.
Buumia ei näkyvissä
Etelä-Pohjanmaalla latausverkko ja sen kehitys ovat toistaiseksi olleet pitkälti yksittäisten toimijoiden varassa. Ideaparkin pihassa sähköautoon saa virtaa, kuten myös Jalasjärven Juustoportissa ja Seinäjoen keskustan parkkihallissa.
–Näiden lisäksi alueella on lähinnä kiinteistöjen yksittäisen latauspisteet. Hirvittävää buumia ei näistä ole tällä alueella vielä tullut, mutta koko ajan kysellään. Seinäjoki on kauppavoittoinen kaupunki maakunnan tasolla, joten on mielenkiintoista nähdä, milloin esimerkiksi Prisma ja Citymarket alkavat tarjota latausta asiakkailleen.
Latausverkko vaatii älyä
Pohjanmaalla sähköautojen tulemiseen on varauduttu. Vaasan Sähkön kehitysjohtaja Hans-Alexander Öst kertoo, että Vaasan Sähkön tytäryhtiö Vaasan Sähköverkko on tutkinut, millaisia vaatimuksia alueen sähköverkolle asetetaan, jos sähköautokanta kasvaa esimerkiksi 50:een tai 100 prosenttiin.
–Verkko on hyvin mitoitettu, mutta käyttöön on saatava älykkäitä latureita.
Sähköautoja ladataan yleensä yöaikaan, jotta päivisin akku on täynnä. Jos jokaisessa talossa on sähköauto piuhan päässä yöaikaan, lataus on pystyttävä mitoittamaan siten, etteivät kaikki lataa samaan aikaan.
–Painajaisskenaario meille on, että kun tullaan töistä kotiin, auto laitetaan lataukseen. Kun laitetaan ruokaa ja koko perhe on kotona, iltakuormapiikki sisältäisi vielä sähköauton. Tämän haluamme välttää, ja siksi tarvitaan latausjärjestelmä, joka on säädettävä ja älykäs.
Öst puhuu adaptiivisesta ja dynaamisesta kuormanohjauksesta, jolla tarkoitetaan sitä, että kaikki autot eivät ime sähköä akkuihinsa yhtä aikaa.
–Kyseessä on järjestelmä, joka tunnistaa kiinteistön kuorman ja pystyy päättelemään, paljonko on vielä tilaa. Järjestelmä säätää auton laturin kuorman mukaan ja huolehtii siitä, että auto on ladattu aamuun mennessä.
Vaasassa latausverkko rakentuu kiinteistöjen latauspisteiden varaan, ja yhtiö on syksyllä lanseeraamassa oman tuotteensa sähköauton lataamista varten.
–Kyseessä on Pohjanmaalla suunniteltu ja tuotettu latauslaite, jossa on älyominaisuudet mukana. Se on helppo asentaa ja käyttää.
Kysyntä luo tarjontaa
Vaasan Sähkö on toteuttanut julkisia latauspisteitä eri puolille Pohjanmaata. Lisää kuitenkin tarvitaan, jotta EU:n esittämä tavoite 60 kilometrin välein ripotelluista latauspisteistä toteutuu. Näihin projekteihin on saatu energiavirastolta tukea, mutta myös kaupalliset toimijat ovat omalla kustannuksellaan perustaneet latauspisteitä.
–Esimerkiksi KPO on ilmoittanut, että he tekevät oman latausverkon ABC-liikenneasemien yhteyteen. Rakentaminen ei tule kaatumaan yhdelle toimijalle. Monet perinteiset tankkauspaikat tulevat etsimään uusia tapoja palvella asiakkaitaan tulevaisuudessa, Öst kertoo.
Myös hän uskoo, että vuoteen 2035 mennessä Suomessa on latausverkko, joka kattaa EU:n vaatimukset.
–Tässä on hyvin aikaa. Kotilataajallekin autolaturin asentaminen ei ole kummoinen projekti, sitä voisi verrata sähkökiukaaseen. Latauslaite vaatii yhden kaapelin sähkökeskukseen.
Huoltoasemien kohdalla edessä voi tosin olla töitä sähköverkon parissa.
–Jos rakennetaan lukuisia suurteholatureita, se voi vaatia investointia verkkoon, että saadaan teho tuotua perille.
Nykyiset 50 kilowatin suurteholaturit korvataan Östin mukaan tulevaisuudessa latureilla, jotka tuottavat kolmin- tai nelinkertaisen tehon. Nykyiset latausasemille myönnetyt tuet eivät näitä kata, vaan nämä perustetaan markkinaehtoisesti.
–Vartin latauksella pääsee noin 300 kilometriä. Tuossa ajassa ehtii juuri ja juuri juoda kupillisen kahvia.
Juttua muokattu 5. elokuuta kello 13:10: lisätty karttagrafiikka sähköautojen latauspisteistä.
Sähköauto ladataan kotona
–Minulla on ollut vuoden verran sähköauto käytössä ja olen ajanut sillä noin 25 000 kilometriä. Tuona aikana olen käyttänyt seitsemän kertaa julkisia latauspisteitä, kertoo Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Stefan Damlin.
Hän uskoo, että sähköautoja ladataan kotona 90-prosenttisesti. Latausverkko ei siis rakennu huoltoasemien varaan.
–Tämä myös on meidän strategiamme painopiste. Tarjoamme lokakuusta eteenpäin omia latausasemiamme, jotka on tarkoitettu kiinteistöihin, työpaikoille ja asunto-osakeyhtiöihin.
Moderni sähköauto kulkee yhdellä latauksella satoja kilometrejä.
–On harvinaista, että akku ajettaisiin kerralla tyhjäksi. Keskiverto suomalainen ajaa harvoin yli 500 kilometriä päivässä.
Latausasemilla autoon ladataan virtaa lyhyitä hetkiä, kun taas akku täytetään joko kotona tai määränpäässä.
–Minä latasin pari viikkoa sitten Helsingissä käydessäni Toijalassa vartin verran ja loput hotellin pihassa. Sama tapahtui paluumatkalla.
Huoltoasemien toiminta muuttuu
Kun akut ladataan kotona, muuttaa tämä Damlinin mukaan väistämättä myös huoltoasemien toimintaa. Kun bensiiniä tai dieseliä ei ole saanut autontankkiin kotikonstein, autoilija ei ole pärjännyt ilman huoltoasemia.
–Latausasemia kuitenkin tarvitaan, mutta käyttö tulee painottumaan julkisissa latauspisteissä pikalataukseen. Latausverkko tuo turvaa, jotta matkalla ei tarvitse huolehtia siitä, että virta loppuu.
Kun Suomen latausverkon tilannetta verrataan Ruotsiin ja Norjaan, Damlinin mukaan tekemistä riittää.
–Tilanne on paljon parempi naapurissa. Latausasemia tarvitaan lisää koko Suomeen ja etenkin Pohjois-Suomeen, jotta ihmiset pystyvät liikkumaan vapaammin. Nykyisin reitti pitää suunnitella latausasemien mukaan, vaikka niillä lataisikin autoa vain sen vartin verran.
Pari euroa satasella
Vaikka sähköauto on kertainvestointina kallis, Damlin sanoo, että se alkaa haukkua hintaansa käytännössä välittömästi.
–Kun sähköllä ajaa sata kilometriä, se maksaa hieman yli kaksi euroa sähkö, siirto ja verot mukaan lukien. Jos tätä vertaa mihin tahansa polttomoottoriin, oli se sitten bensiini- tai dieselkäyttöinen, on sähkö aivan omassa luokassaan.
