Opintojen suunnittelu on osa opiskelua
Opintopsykologi Ray Ohtonen antaa vinkkejä, miten opiskelussa pääsee hyvin matkaan ja oppiminen tehostuu.
– Yksi parhaista oppimisen tavoista on se, että opettelee ensin asiaa itse jonkin aikaa, ja sen jälkeen opettaa sitä jollekin kaverille tai kirjoittaa vaikka esseen omin sanoin, Ray Ohtonen vinkkaa.
Toisen opettaminen paljastaa Ohtosen mielestä nopeasti kohdat, joita ei ole vielä itse täysin ymmärtänyt.
Erityisesti aikuisopiskelu on usein itsenäistä opiskelua ja vastuun ottaminen vaatii totuttelua. Mielekkäiden opiskelutekniikoiden ja itselleen sopivan oppimistyylin löytäminen nopeuttavat oppimista.
Keskeistä opiskelun sujumiselle on myös esimerkiksi ajankäytön hahmottaminen. Opintojen suunnittelu onkin olennainen osa opiskelua.
Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.– Tyypillisimpiä ongelmia oppimisen tiellä ovat motivaatioon ja ajanhallintaan liittyvät haasteet. Yleensä motivaation puute liittyy tietämättömyyteen tai pelkoon epäonnistumisesta, Ohtonen sanoo.
– Tietämättömyys ja ahdistavat tunteet eivät ole mukavia tunteita, joten niitä helposti vältellään. Sen vuoksi suunnittelu on niin tärkeää, hän lisää.
Oppimiselle ja ymmärryksen kehittymiselle täytyy Ohtosen mukaan antaa tarpeeksi aikaa. On myös hyvä tiedostaa omat rajansa sekä muistaa levon ja vapaa-ajan merkitys opiskelun rinnalla.
Ohtosen mukaan oppiminen tarkoittaa tiedon, taitojen ja tapojen omaksumista, jonka seurauksena oppijan tiedoissa, asenteissa ja taidoissa yleensä tapahtuu pysyviä muutoksia. Oppia voi monella tavalla ja monien kanavien kautta.
– Asioita voi oppia esimerkiksi opiskelemalla, opettamalla, keskustelemalla, ympäristöä seuraamalla, harjoittelemalla, Ohtonen listaa.
Asioita, joita kannattaa miettiä ennen opintoja ja niiden aikana
- Peruselämä kuntoon. Jos asioita haluaa oppia asioita syvällisesti, tulee perusteiden olla kunnossa. Kannattaa liikkua, syödä ja nukkua kunnolla. Säännöllinen arki auttaa opiskelussa.
- Varaa riittävästi aikaa. Mitä vaikeampaa ja mitä enemmän opeteltavaa asiaa on, sitä enemmän on syytä varata aikaa. Ohtonen suosittelee esimerkiksi, että pääsykokeisiin lukiessa on hyvä varata lukemiseen noin 8 tuntia päivässä.
- Aina ei voi onnistua. Opiskeluun voi liittyä myös epämiellyttäviä tunteita, varsinkin kun tuntuu, että jotain asiaa ei opi. Se on luonnollista, kukaan ei halua kokea epäonnistumista. Asia kannattaa laittaa hetkeksi sivuun, ja palata sen pariin myöhemmin uudelleen.
- Kertaus on oppien äiti. Varsinkin isojen kokonaisuuksien hahmottamisessa ja oppimisessa. Kertaus on mukavaa esimerkiksi opiskelukavereiden kanssa, jolloin asioita on helppo kysellä toisilta ja samalla opettaa toinen toistaan. Hyvä tapa oppia on myös tehdä aiheesta tiivistelmä, jonka joku aiheeseen perehtymätön myös ymmärtää.
- Oppia voi monella tavalla. Jokaisen kannattaa etsiä itselleen sopiva opiskelutekniikka, joita ovat esimerkiksi ajatuskarttojen käyttö, värien käyttö muistiinpanoissa ja flashcardit. Esimerkiksi Tomi Valkosen kirjassa Mestari opiskelija on erinomaisia vinkkejä muistitekniikoiden opiskeluun.
- Ympäristöllä on merkitystä. Opiskeluun kannattaa valita ympäristö, jossa on mahdollisimman vähän häiriötekijöitä. Koti ei välttämättä ole tähän aina paras paikka. Esimerkiksi kirjasto on hyvä vaihtoehto.
- Vähän kerralla joka päivä. Rutiinit helpottavat oppimista. Joka päivä vähän on paljon parempi kuin paljon yhtenä päivänä.
- Liikkuminen lisää oppimista. Pienikin verryttelytuokio ennen oppimista ja sen aikana pitää mielen virkeänä.
- Tiedä mitä teet. Opiskelujen tavoite on hyvä selvittää ja jakaa se osatavoitteisiin. Hyvä kysymys on: Mitä minun pitää tehdä seuraavaksi ja milloin teen sen?
- Luota itseesi. Usko onnistumiseen ja omiin kykyihin auttaa pääsemään tavoitteisiin.
