Peruna tulee Pohjanmaalta
Valtaosa Suomen ruokaperunasta saadaan Pohjanmaan pelloilta.
Tutustuimme Myllymäen siemenperunatilaan ja esitimme omistajapariskunnan Timo Myllymäelle kysymyksiä alasta.
Mikä on Myllymäen peruna?
Olemme suomalaisomisteinen perheyhtiö, joka tuottaa, markkinoi ja myy edustamiaan siemenperunalajikkeita Suomeen ja Eurooppaan. Aloitimme pienillä hehtaareilla, mutta nyt meillä on kuusi siementuottajaa ja 103 hehtaaria tuotantoalaa Suomessa.
Miten toimintanne alkoi?
Vuonna 2007 olimme Agritechnican messuilla. Suomessa oli silloin vähän vanhoja perunalajikkeita, ja halusimme tuoda jotain uutta rinnalle. Teimme pari vuotta kokeita, ja viljelijät halusivat ostaa uusia lajikkeita, joten tuli mieleen, että pitäisiköhän vaihtaa tuotantosuuntaa ruokaperunasta siemenperunan tuotantoon.
Miten muutos sujui?
Alku oli aika vaikea. Kaksi ensimmäistä vuotta olivat erityisen haastavaa, koska kulut tulivat vuotta etukäteen, mutta tulot vasta vuotta myöhemmin. Nyt liikevaihtomme on noin puolitoista miljoonaa.
Miten toimitte nyt?
Meillä on muita tuottajia mukana, ja myös oma pakkaamo, jossa lajittelemme ja pakkaamme siemenet. Olemme laajentaneet varastoja kolmesti ja investoineet kalustoon ja koneisiin. Kasvavassa yrityksessä investoinnit ovat jatkuvia.
Onko teillä kausiluonteista työvoimaa vai pysyvää työvoimaa?
Kesällä maatilalla on yksi työntekijä apuna, ja perunan nostossa syksyllä on 4-5 henkilöä työssä. Talvella siemenperunan lajittelu ja pakkaaminen kestää joulukuusta toukokuun alkuun, ja silloin meillä on neljä työntekijää.
Miten luonto vaikuttaa alaan?
Syksyisin perunan nosto kestää noin kuukauden, mutta se riippuu säistä. Jos sataa paljon, nostoa pitää lykätä. Viime vuonna satoi heinäkuusta lokakuun puoliväliin, mutta sitten tuli pakkanen ja perunan nosto loppui siihen. Pellolle jäi perunaa, eikä sille voinut mitään.
Hyvillä keleillä keväällä istutukseen menee noin kaksi viikkoa. Yleensä siihen tulee kuitenkin välipäiviä sateiden tai muiden syiden vuoksi.
Tuleeko tuolloin satokorvauksia?
Satokorvauksia ei ole enää ollut varmaan jo kymmeneen vuoteen. Jotain vakuutuksia voi saada, mutta niitä on otettu aika vähän, koska korvauksia on vaikea saada.
Onko siemenperunalle laatuvaatimus?
Siemenperunalle käytetään vähemmän lannoitteita, jotta se ehtisi kypsyä ja kuori kiinnittyisi kunnolla ennen nostoa. Näin peruna säilyy paremmin varastossa ja viljelijät voivat käyttää sitä seuraavana vuonna. Siemenperunan on myös oltava ilman bakteeritauteja.
Miten perunan keruu toimii?
Nostokoneessa on oma moottori, joten traktoria ei tarvita. Se nostaa perunat maasta, kuljettaa ne säiliöön, ja säiliöstä perunat puretaan laatikkokärryille. Laatikot viedään varastoon, missä niitä ensin kuivataan, jotta peruna säilyy hyvin. Varastossa on tärkeää käyttää puhallusta, ja myöhemmin perunat jäähdytetään, yleensä lokakuun puolella.
Trukilla puretaan 1000 kilon laatikot kärryiltä ja nostellaan ne viisi päällekkäin varastoon.
Onko konehankinta teille iso investointi?
Ostimme nostokoneen käytettynä. Uutena vastaava maksaa noin 400 000 euroa, mutta saatiin tämä käytettynä noin 100 000 eurolla.
Miten perunaa hoidetaan?
Kasvinsuojeluruiskutukset ovat tärkeitä kesällä. Ensiksi tehdään rikkaruohoruiskutus ja heinäkuun alussa alkavat perunaruttoruiskutukset, joita tehdään 7–10 päivän välein.
Mitkä ovat perunan kasvuolosuhteet?
Peruna kestää kuivuutta aluksi paremmin kuin vilja, mutta loppuvaiheessa, kun peruna kasvattaa mukuloita, se tarvitsee paljon vettä. Peruna on noin 85–90 % vettä, joten se tarvitsee riittävästi kosteutta loppukasvukaudella.
Onko viljely muuttunut vaikeammaksi?
Kyllä, erityisesti viimeisen 5–7 vuoden aikana viljely on muuttunut paljon haasteellisemmaksi. Aloitin viljelyn vuonna 2003, ja nykyään sääolosuhteet ovat paljon vaikeammat kuin silloin. Ääripäät, kuten liian kuiva tai liian märkä sää, ovat yleistyneet.
Mitä ajattelet yrityksen kasvattamisesta?
Kasvua täytyy harkita tarkasti. Jos siemenperuna ei mene kaupaksi, riski on suuri, koska siemenperunaa ei voi säilyttää seuraavaan vuoteen. Kasvun täytyy olla maltillista, ja riskejä on syytä välttää. Euroopassa siemenperunan kysyntä on kasvanut, kun esimerkiksi siemenperunan viljelijät ovat siirtyneet ranskanperunan tuotantoon, koska se on vähemmän työlästä mutta silti taloudellisesti kannattavaa.
Onko teillä ollut ongelmia löytää työvoimaa?
Meillä on ollut onnea työvoiman suhteen, ja olemme saaneet työntekijöitä paikallisesti. Aiemmin, muutama vuosi sitten, käytimme myös ukrainalaista kausityövoimaa perunan nostossa, kun kotimaista työvoimaa ei löytynyt.
Onko vienti kannattavampaa kuin myynti kotimaahan?
Molemmissa on aika lailla sama hinta. Viennissä välittäjä maksaa rahdin. Siementalo, jota edustamme, on periaatteessa ostanut siemenet ja myy ne eteenpäin.
Miten tekoäly tulee mukaan?
Ehkä tulevaisuudessa droneista ja tekoälystä voisi olla apua. Esimerkiksi siementuotannossa drone voisi etsiä virusyksilöitä, eli virusta sairastavia siemenperunoita. Kasvinsuojelussa olisi mukavaa, jos robotti tekisi sen työn väsymättä ja koko ajan tarpeen ja säiden mukaan.
Miten alalla pienennetään ympäristöjalanjälkeä?
Meillä on esimerkiksi aurinkopaneelivoimala varastolla, ja käytämme osan sähköstä jäähdyttämiseen ja puhaltamiseen omasta energiasta.
Lajikepuolella kehitetään rutonkestäviä lajikkeita, jolloin ruiskutukset vähenisivät. Ongelma on, että kun keksitään lajike, joka kestää nykyisen ruttokannan, ruttokanta muuttuu uudeksi, kuten flunssavirukset.
