Tylsiä päiviä ei ole
Pokémon-korttien maailma vei yrittäjä Mikael Hakolan mennessään
Vaasan Sundomissa asuvan Mikael Hakola yrittäjäpolku on kulkenut pitkän tien puunraivauksista ja hierontapöydän äärestä aivan toisenlaiseen liiketoimintaan, joka kuvaa omalta osaltaan tämän ajan monipuolisia mahdollisuuksia.
– Toteutan verkon välityksellä ja kameroiden avulla Pokémon-korttien huutokauppoja ja live-avaamisia, itsekin toiminnan niin nopeasti kasvamisesta yllättyneenä kertoo.
Harrastuksesta kasvoi täysipäiväinen tai iltainen ja öinen työ, jonka ympärille rakentui nopeasti sekä yhteisö että liiketoiminta.
Hakola on nähnyt lähietäisyydeltä, miten nostalginen keräilykulttuuri voi muuttua yllättäen tulonlähteeksi. Hakola ehti tehdä metsähommia, järjestysvalvojakoulutuksia ja kaikenlaista muuta koko ajan yrittäjänä.
– Mä valmistuin hierojaksi viitisentoista vuotta sitten ja pyöritin omaa firmaa, mutta kyllä se alkoi maistua puulta.
Käänne tuli, kun Hakolan poikapuoli innostui Pokémon-korteista.

– Rupesin katsomaan vanhoja omia kansioitani ja huomasin, että siellä on iso nippu kortteja tallella. Pistettiin huutokauppaan ja niistä tuli 1500 euroa.
2000-luvun alussa Hakola oli lapsena käyttänyt ehkä satasen niihin.
– Siinä kohtaa tajusin, että tässä voi olla jotakin.
Kortit veivät mukanaan
Hakola sukelsi syvälle keräilyn maailmaan. Hän tutustui Card Marketiin, Euroopan suurimpaan korttien myyntipaikkaan, ja alkoi rakentaa kontakteja kotimaisiin keräilijöihin. Pian toiminta laajeni korttien ostamiseen, myymiseen ja huutokauppojen järjestämiseen.
– Illalla lasten mentyä nukkumaan istuin pari kolme tuntia kännykällä selaamassa kortteja. Jos tällä kerran voi tehdä rahaa, niin miksei tekisi sitä kunnolla.
Kallein yksittäinen Pokémon-kortti on mennyt yli viidellä miljoonalla eurolla.
Ensimmäinen askel oli huutokauppojen järjestäminen Instagramissa.
– Porukka lähetti mulle korttejaan myytäväksi. Mä kuvasin ne, laitoin huutokauppaan ja homma alkoi pyöriä. Kun ihmiset tajusivat, että tavarat tulevat varmasti perille, luottamus kasvoi nopeasti.
Yksi yksittäinen kortti on myyty Hakolan huutokaupassa 2300 eurolla. Kansainvälisesti hinnat nousevat tähtitieteellisiksi – kallein yksittäinen Pokémon-kortti on mennyt yli viidellä miljoonalla eurolla.
Korttien avaamisesta show’hun
Hakolan toiminnan ydin on live-lähetyksissä, joissa hän avaa asiakkaiden ostamia korttipakkoja kameran edessä.
– Moni ajattelee, että istun vaan ja availen pakkoja. Mutta se on ehkä viidesosa siitä työstä, mitä tähän kuuluu. Suurin osa ajasta menee listauksiin, kirjanpitoon ja logistiikkaan.

Yhteisöllisyys on kuitenkin kaiken keskiössä.
– Kun lauantai-iltana aloitan kymmeneltä, saatan lopettaa vasta aamulla viideltä. Keskimäärin 150 ihmistä on mukana koko illan. Se on monelle samanlainen kokemus kuin mennä baariin: maksat vähän enemmän, mutta saat yhteisön ja tunnelman.
Hakola tekee lähetyksiä TikTokissa ja Instagramissa. Seuraajia on muutamassa kuukaudessa kertynyt jo tuhansia, ja mukana on kaikenikäisiä keräilijöitä.
– Suurin osa on varmaan 25–45-vuotiaita, mutta huutokaupoissa on mukana myös vanhempia ihmisiä, jotka näkevät kortit sijoituksena.
Hypeä ja riskejä
Pokémon-korttien arvo määräytyy pitkälti harvinaisuuden kautta. Avaamattomat pakkaukset ja ensimmäiset painokset ovat halutuimpia.
– Jos sulla olisi avaamaton 1999 vuoden ensimmäinen boksi, sen arvo olisi tänä päivänä noin 350 000 euroa. Aikoinaan sen sai 60 eurolla.
Keräilyyn liittyy myös sudenkuoppia: feikkikortteja liikkuu paljon, ja niiden tunnistaminen vaatii kokemusta.
– Kun on räplännyt kymmeniä tuhansia kortteja, sen tuntee heti sormissa. Fontit, painojälki ja kortin rakenne paljastavat aidon ja feikin eron. Pahinta olisi, jos myisin vahingossa väärennöksen.
Hakola kertoo myös korttien arvon heilahteluista.
– Kahdessa kuukaudessa ostamani kortin arvo nousi 80 eurosta kolmeensataan. Mutta välillä hype loppuu ja hinnat romahtavat joksikin aikaa. Kannattaa kerätä sitä, mistä itse tykkää, eikä pelkän rahan takia.
Yrittäjyyttä ja perhe-elämää
Hakola tekee täysipäiväisesti töitä Pokémonien parissa. Taustalla on kuitenkin iso perhe, jossa riittää vastuuta ja rytmitystä.
– Meillä on kuusi lasta. Nuorin on vasta parin kuukauden ikäinen. Päivät menevät pitkälti perheen kanssa, ja iltaisin, kun lapset ovat nukkumassa, alan pitää livejä.

Hakolan mukaan Pokémon-keräilyssä ei ole kyse vain rahasta. Kortit tuovat yhteen eri-ikäisiä ihmisiä, ja yhteisö rakentuu vahvasti harrastuksen ympärille.
– Nyt pitää panostaa. Enhän mä tiedä, kestääkö hype viikon vai vuoden, mutta niin kauan kuin se vetää, mä annan kaikkeni.
Hakola aikoo jatkaa myös sisällön kehittämistä YouTubeen ja muihin kanaviin. Hän haluaa rakentaa brändiä, joka on yhtä aikaa viihdyttävä ja luotettava.
– Olen yrityksen kasvot, mutta erittäin tärkeässä roolissa on yrittäjä Michael Backlund, jonka kanssa teemme tätä yhdessä.