Tiukat kriteerit täyttyivät – unelmien koti löytyi keskeltä kaupunkia
”Tiesin heti, että tässä se on, minun kotini”, kertoo Linn Lindqvist hetkestä, jolloin hän astui ensi kertaa punamultaisen talon pihapiiriin. Puutalo keskellä kaupunkia oli helmi, jollaisen löytymiseen asuntoa etsivä nainen ei edes itse uskonut.
Kesällä 2022 vaasalainen Linn Lindqvist selasi turhautuneena läpi myytävien asuntojen verkkopalvelua. Elämäntilanne oli muuttunut ja tarve uudelle kodille oli suuri. Lindqvist asui tuolloin vielä Mustasaaressa, Vaasan naapurikunnassa, jossa kotina oli pitkään ollut remontoitu yli 100-vuotias talo isoine pihoineen.
– Minulla oli tiukat kriteerit uudelle kodille. Alusta alkaen tiesin, että niitä oli vaikea täyttää, hän kertoo.
Etsinnässä oli omistusasunto, jossa olisi vanhan talon tunnelmaa sekä oma piha. Asunnon tulisi olla Vaasassa, mielellään keskustassa, sillä siellä myös Linnin työ ja hänen kahden lapsensa harrastukset sijaitsevat.
Oman reunaehtonsa asetti myös hinta, jossa nopea havainto oli, että mieleinen neljän huoneen kokonaisuus nostaisi hintaa huimasti. Huoneiden lukumäärässä oli tultava alaspäin, jos hakujen tahtoi tuottavan tulosta.
Jugend-talo kiinnosti, mutta ei tarpeeksi
Muutaman kuukauden aikana Lindqvistiä kiinnostavia kohteita ei juurikaan tullut vastaan. Eräs jugend-talo Vaasan keskustassa kiinnosti, mutta siitäkin puuttui oma piha.
– Koska olimme asuneet maalla, jossa lapsilla oli mahdollisuus kulkea vapaasti pihassa, tuntui vaikealta ajatella asumista kerrostalossa. Omalla pihalla oli suuri merkitys kokonaisuudessa.
Jugend-talo jäi ja etsintä jatkui, kunnes viime vuoden syyskuussa tilanne muuttui nopeasti.
– Silmäni suurenivat, sillä asuntojen verkkopalveluun oli juuri lisätty uusi kohde. Vaasan Vöyrinkaupungilla myyntiin oli tullut asunto, joka sijaitsi 1800-luvulla rakennetussa talossa. Kiinnostuin välittömästi.
Lindqvistin lisäksi nopean yhteydenoton kiinteistönvälittäjään teki moni muu. Ensimmäisessä näytössä asuntoon tutustui yli 20 henkilöä, joista 10 jätti kohteesta ostotarjouksen.
– Olin yksi heistä. Heti pihaan astuessani tiesin, että tämä olisi minun kotini, hän kertoo.
Puutalo keskellä kaupunkia, lisäksi pala omaa pihaa
Vöyrinkaupungilla koristeellisen mustan rautaportin takaa avautui pihapiiri, jota reunustivat ryhdikäs puutalo ja sen ulkorakennus, tai todellisuudessa entinen sellainen, sillä rakennukseen oli juuri valmistunut kaksi eri kokoista asuntoa. Sen päädyssä oli nyt kaksio ja yläkerrassa läpi rakennuksen kulkeva kolmio. Lindqvist oli saapunut katsomaan kolmiota.
– Erityistä paikassa oli se, että jokainen asuntojen omistajista omisti myös palan pihaa. Jätin siis tarjouksen kiinteistöstä, en ainoastaan osakkeesta, hän selventää.
Jännityksen hetket koituvat Lindqvistin ja tyttärien eduksi. Asunnon myyjä piti merkityksellisenä sitä, että ostajalla oli lapsia.
Pihapiirin kaksi rakennusta on rakennettu 1800-luvulla. Tarkka vuosi ei ole tiedossa, mutta se tiedetään, että rakennukset ovat alkujaan sijainneet Vanhassa Vaasassa. Sieltä ne siirrettiin Vaasan Vöyrinkaupungille 1950–1960-lukujen aikana.
Vanhan talon tunnelmaa, mutta kaupungissa
Vanhan talon henki oli Lindqvistille yksi tärkeimmistä kriteereistä asuntoa etsittäessä.
– Opiskelijana asuin Turussa vanhassa talossa, jossa opin rakastamaan talojen tunnelmaa. Siitä lähtien se on ohjannut asuntojeni valintaa, hän kuvailee.
Nykyinen asunto on yhdistelmä vanhaa ulkonäköä ja sisätilojen uusia pintoja. Kolmion päätyikkunasta näkyy suuria puita, joiden läpi pilkistää iäkäs puutalo kadun toiselta puolelta. Äkkiseltään ei uskoisi, että asunto sijaitsee Vaasan keskustassa.
– Minulle on tärkeää, että asun nyt kaupungissa ja että asunto on omani. Tiedän, että voin muuttaa kodissani asioita, jos haluan.
Lindqvist ei kaipaa asumista omassa talossa maaseudulla, mutta ei sulje sitä pois tulevaisuudessa. Tällä hetkellä moni asia on yksinkertaisempaa kaupungissa.
– Olen saanut arkeeni todella paljon lisää aikaa, kun ruohonleikkuu ja lumenluonti jäivät pois. Asuntoon ei kulkeudu hiekkaa, kun pihassa on asvaltti. Kaupunki on myös talvella valaistu ja urheilemaan on helpompaa lähteä, hän luettelee etuja.
Erityiskiitoksen hän antaa pihapiirin muille asukkaille, joiden kesken yhteyttä pidetään tiiviisti.
– Meistä on tullut ystäviä. Hyvä tiimi tuo turvaa asumiseen.
Kaupunkiasumisesta hän löytää ainoastaan yhden pienen haittapuolen.
– Täytyy muistaa, että olen ihmisten ilmoilla heti ulko-ovesta astuttuani. Se eroaa suuresti siitä mihin totuin maaseudulla, hän nauraa.
Asumisen haaveita myös tulevaisuudelle
Idyllisessä osakkeessaan Lindqvist ei todennäköisesti asu loppuelämäänsä. Sen 70 neliömetriä jäävät pieniksi, kun tyttäret kasvavat. Myös elämäntilanne voi muuttua ja mieli sen mukana.
– Yksi haaveeni on citytalo kaupungissa – vaikka tämä talo, mutta kokonaan. Toinen haaveeni on rantatontti. Olen merenläheinen ihminen ja kaipaan sen äärelle.
Kodin merkityksen hän tiivistää kahteen sanaan: kaikki kaikessa.
– Koti on mielenrauhan tyyssija. Rakastan kodin laittamista ja tiedän tarkasti mitä missäkin kaapissani on. Kutsun kotiini paljon ystäviä ja luonani vieraat saavat aina kupin kahvia tai lasin viiniä. Vieraanvaraisuus on minulle osa kodin henkeä.
Niukkaa sisustustyyliään Linn kuvailee sanoilla ”less is more”.
– Kodissani ei ole mitään ylimääräistä, eikä yhtä tiettyä tyyliä. Lähipiirini tunnistaa kyllä ”Linn-tyylin”, johon kuuluu esimerkiksi sametti huonekaluissa. Pyrin satsaamaan laatuun ja klassisuuteen, kuten merkeissä Marimekkoon ja Iittalaan. Rakastan tuoreita kukkia, joita kodissani on aina.
Kuka ja missä?
- Asukkaat: Linn Lindqvist, 32, ja tyttäret Moa, 9, ja Clara, 6.
- Ammatti: Linn työskentelee sairaanhoitajana Pohjanmaan hyvinvointialueella ja yksityisenä yrittäjänä kauneudenhoitoalalla.
- Koti: Kolmio puutalossa Vaasan Vöyrinkaupungilla.
- Erityistä: Kunkin asunnon omistaja omistaa myös palan pihaa. Linnin asuntoon kuuluu terassi ja yrttitarha sisäänkäynnin edustalla.