Pieni harppaus olisi riittänyt, mutta yksi hyppy vei mennessään
Se oli vaimon idea. Ja nyt Kimmo Hautala on vakuuttunut, että jokainen mies harrastaisi ratsastusta, jos tietäisivät sen tunteen radan viimeisen esteenylityksen jälkeen.
Seinäjokelaisen Kimmo Hautalan vaimo sai idean osallistua ratsastuskurssille, ja se idea ulottui aina puolisoon asti. Yksin vaimo ei tallille lähtisi. Ja kun vauhtiin päästiin, ostettiin molemmille kymmenen ratsastuskerran alkeiskurssi.
– Vaimo joutui valitettavasti keskeyttämään ratsastuksen muutaman käyntikerran jälkeen, Kimmo Hautala sanoo.
Kun jo maksettuja ratsastuskertoja ei voinut jättää käyttämättä, jatkoi Hautala talleilla käyntejä yksin.
– Omilla jäljelle jääneillä kerroilla suoritin alkeiskurssin. Vaimon käyttämättä jääneet ratsastustunnit riittivät jatkokurssille.
Lue myös
Liian korkeaa, liian huteraa
Eihän täällä voi pysyä, ajatteli Hautala ensimmäisen kerran hevosen selkään noustuaan. Paikka oli pelottava, liian korkealla ja tuntui huteralta.
– Ensimmäinen laukkakerta maneesissa ei tuntunut yhtään sen paremmalta. Ajatuksissa oli, että tästä ei voi tulla yhtään mitään, ei minua ole tänne luotu, Hautala muistelee.
– Pakko ne maksetut kerrat oli kuitenkin käyttää.
Muutaman laukan jälkeen miehen mielessä pyörähti jo ajatus, että homma saattaisi ehkä sittenkin olla kivaa.
Sitten tapahtui jotain, sen ensimmäisen puomin ylityksen jälkeen.
– Ratsastamani hevonen oli koulutettu estehevonen. Jostain syystä se hyppäsi tuon noin 30 senttiä korkean puomin yli pienen harppauksen sijaan.
Tuon hypyn aikana Hautalan kokema adrenaliiniryöppy oli niin voimakas, että koukku oli heitetty.
– Hevosen voimat tulivat siinä pienen hypyn aikana konkreettisesti esiin. Se räjähtävyys ja voima veivät heti mennessään. Pystyisinkö minä oikeasti hallitsemaan tuota voimaa, Hautala mietti.
Hevosella vai hevosen kanssa
Pian Hautala oli jo seuraamassa estekisoja. Ratsastajina oli myös miehiä. Se näytti sen verran hauskalta, että Hautala päätti kokeilla itsekin.
– Asetin jo silloin tavoitteen, että viiden vuoden kuluttua minun pitää pystyä kisaamaan myös kenttäratsastuksessa.
Ensimmäiset esteet olivat matalia, ja jos ei heti, niin melko äkkiä hyppääminen alkoi onnistua. Ja siitä tunne vain syveni.
– Radan läpiviemisessä on vissi ero, meneekö sen hevosella vai hevosen kanssa. Kun viimeisellä esteellä tunnet, että hevonen on tehnyt sinun eteesi kaiken mitä olet pyytänyt, sitä tunnetta tässä haetaan, Hautala selventää.
– Kun hevonen haluaa tehdä sitä hommaa ratsastajan kanssa, siitä tulee harrastuksen iso viehätys.
Tuon turpaterapian, yhteyden hevosen kanssa, ja sosiaalisen kanssakäymisen yhdessä talliyhteisön kanssa Hautala sanoo olevan tärkeitä tekijöitä ratsastamisen ja kisaamisen lisäksi.
Turpaterapia on tärkeää ratsastamisen ja kisaamisen lisäksi.
Kimmo Hautala
Rentona kuin keinuhevonen
Kisaamisen Hautala aloitti esteissä. Myös kouluratsastus tuli mukaan jo alkuvaiheessa.
– Nyt, kun minulla on hevonen, joka osaa, tulen lisäämään kisaamista.
– Tessalla on hyvä tekniikka ja olemus. Jos se ei käytä selkää, siellä on hirveä istua. Jos se on rento ja käyttää selkäänsä, se on kuin keinuhevonen, Hautala analysoi.
Ratsukko on käynyt ja käy valmennuksessa.
– Tietyllä tavalla se on myös pakollista. Hevoset on koulutettu toimimaan tietyllä tavalla, ja on epäreilua, jos et ratsastajana opettele kuinka sitä pyydetään.
Hautalalla on halu oppia ratsastamaan aina vain paremmin, ja erityisesti niin, että se on hevoselle hyväksi.
– Hevosta pitää osata liikuttaa oikein ja saada se rennoksi.
Tessa on ollut Hautalalle hyvä hevonen. Hän kutsuu sitä mainioksi tapaukseksi.
– Tessan ehdoilla mennään eteenpäin.
Kollegoja enemmän ulkomailla
Saksassa hevostalleilla vieraillessaan Kimmo Hautala tapaa paljon miesratsastajia.
– Suomessa ei tulisi mieleenkään mennä pubiin ratsastuskamppeet päällä, Hautala sanoo.
– Saksassa tuo ratsastuksen jälkeinen sosiaalinen kanssakäyminen on jokapäiväistä.
Myös hevosten suhteen tilanne Saksassa poikkeaa verrattuna Suomeen, kuten poikkeaa Ruotsissakin.
– Hevosurheilua pyörittää Ruotsissa urheiluseurat, meillä ratsastuskoulut. Ruotsissa ratsastus on urheilua muun urheilun tavoin. Hevosetkin ovat urheiluhevosia, Hautala sanoo.
Hän uskoo miesratsastajien pitävän ratsastuskoulujen pomminvarmojen hevosten sijaan enemmän räjähtävimmistä ja urheilullisista hevosista. Niitten selkään pääseminen vaatii harrastehevosta enemmän työtä. Urheilullisia on harvoin tarjolla ratsastuskouluissa. Ne ovat harrastajien omia hevosia.
-Ei omaa hevostanikaan mennä vain kokeilemaan.
– Ratsastus on tekninen laji, joka vaatii valtavasti toistoja. Niistä nautinnollisista hetkistä siellä radan viimeisellä esteellä pääsee nauttimaan vasta lukemattomien harjoitusten jälkeen. Jos tämä olisi helppo laji, harrastus olisi paljon nykyistä suositumpaa, Hautala uskoo.
Talli täynnä maailman parhaita
Kimmo Hautala pyörii tallilla siinä missä muutkin, tällä hetkellä ainoana miehenä. Kommentteja ratsastusharrastuksesta hän ei ole juurikaan kuullut, vain satunnaista ja pientä ihmettelyä. Siihen Hautalalla on tarjota valmis vastaus.
– Saisittepa edes hitusen kokea sitä radan viimeisen esteenylityksen tunnetta.
Tallilla väki on samanhenkistä ja leppoisan mukavaa.
– Lisäksi tämä talli on täynnä maailman parhaita hevosia, Hautala naurahtaa.
Oli hevonen minkälainen tahansa, sitä hoidetaan huolella, myös hemmotellen.
Ja saattaapa samaa tehdä siellä muitten mukana myös Hautala.
– Jos en olisi aikanaan talleille lähtenyt, olisin monta kokemusta köyhempi.
Kimmo Hautalan hevoset
Tessa
Tessa on 14-vuotias hannoverilainen tamma. Sen Hautala osti kolmisen vuotta sitten Saksasta. Tessa on koulutettu kenttähevoseksi.
Hautala sanoo Tessan siirtyvän käynnistä koottuun raviin todella nätisti ja pidentää siitä hienosti aina lisättyyn raviin saakka. Vaihteita hevoselta löytyy laidasta laitaan, kaikissa askellajeissa. Tessan ratsastettavuus on myös todella hyvä. Hyvän koulutuksensa vuoksi Tessa on oikea opetusmestari.
Kerran Tessa kaatui laitumella niin, että jänteen tukiside repesi luusta irti. Siitä ja kuntoutuksen loppuvaiheen hankasidoksen rasitusvammasta Tessa on jo kuntoutunut hyvin.
Figo
Kolmivuotias ruuna Figo on suomalainen puoliverinen, FWB, ja Hautalan ensimmäisen hevosen varsa. Tänä vuonna treenauksensa aloittava Figo koulutetaan ennen estehevoskoulutusta kouluratsuksi. Figon ratsastettavuus on tarkoitus saada hyväksi ennen kuin sillä aletaan hypätä.
Hautala toivoo, että voisi noin 10 vuoden kuluttua seurata Helsinki International Horse Shown katsomosta kuinka joku taitava ja innokas nuori kisaa areenalla Figolla.
Islannissa saattavat naisetkin osallistua hevoshommiin
Islannissa eri askellajien mestaruuskisojen osanottajista miehiä on viime vuosina ollut reilusti yli 60 prosenttia, joissakin sarjoissa yli 80. Vuoden 2021 mestaruuskisojen kahdeksassa kilpailukategoriassa nainen voitti kolmessa. Sitä edellisenä vuonna voiton vei vain yksi nainen. Vuosituhannen alussa naisvoittajia oli vain satunnaisesti.
Hevostaloudessa liikkuu Islannissa suuret rahat, mutta maassa harmitellaan yhä edelleen hyvän oriin myyntiä ulkomaille. Kerran Islannista lähtenyt hevonen ei voi ikinä palata sinne takaisin.
Vuonna 2021 Islannista myytiin ulkomaille kaikkiaan 3 341 hevosta, eniten Saksaan (1 477), Tanskaan (530), Ruotsiin (460), Itävaltaan (192), Sveitsiin (148) ja Suomeen (119). Amerikkaan hevosia vietiin 107. Kaikkiaan vuonna 2021 hevosia vietiin Islannista 20:een eri maahan.
Hevoset elinkeinona tai harrastuksena ovat saarella edelleen suosittuja. Hiipumista ei ole näköpiirissä. Koululaisille järjestettäville kursseille osallistuu tällä hetkellä enemmän tyttöjä, mutta poikia on kiitettävästi mukana. Hevosharrastusta suosivat edelleen niin näyttelijät, lakimiehet, psykologit…
Ja tärkeitä hevoset ovat kaikille islantilaisille. Raju lumimyrsky pyyhkäisi saaren yli loppuvuonna 2019. Tuolloin lumeen hautautui ja kuoli yli 100 hevosta, noin puoli prosenttia niistä 20 000:sta ulkona olleesta hevosesta. Islannissa oli maansuru.
Suomen Ratsastajainliitto vuonna 2021
- Jäsenseuroja SRL:ssä 500.
- Seuroissa jäseniä yhteensä 40 535.
- Seniorijäseniä (yli 18 v.) 25 755.
- Juniorijäseniä (alle 18 v.) 14 780.
- Senioreista naisia oli 94 prosenttia, miehiä 6 prosenttia.
- Junioreista tyttöjä oli 97 prosenttia, poikia 3 prosenttia.
- Jäsentalleja oli 339, joista 207 ratsastuskouluja.
- Ratsastuksen harrastajia on noin 160 000.
- Lähes joka viides 10-18 -vuotiaista tytöistä harrastaa ratsastusta.
Suomen Ratsastajainliiton kotisivut: https://www.ratsastus.fi/
