Sisäilmaongelmat aiheuttavat päänvaivaa
Silmät kutisevat, kurkkua kuivaa, limakalvoja aristaa. Iho kuivuu, nenä tuntuu tukkoisalta, huulet rohtuvat. Lämmityskauden alkaessa kuivasta huoneilmasta voi olla haittaa hyvinvoinnille ja terveydelle.
Sisäilmaoireilu on aina yksilöllistä ja siihen vaikuttavat muutkin seikat, kuten oma ikä, sukupuoli, persoona ja oma terveydentila sekä erilaiset omaa elämää kuormittavat asiat.
Huonon sisäilman terveyshaittoja on monia. Sisäilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa oireita, mutta myös vakavia sairauksia. Vakavista sairauksista puhuttaessa voidaan mainita muun muassa keuhkosyöpä, sydän- ja verisuonitaudit sekä astma.
Ulkoilman saasteet ja tupakansavu aiheuttavat sekä keuhkosyöpää että sydän- ja verisuonitauteja. Tupakansavulla – myös passiivisella – on lisäksi hengitystiesairauksien riski. Astman oireet syntyvät herkästi rakennuksen kosteusvaurioiden seurauksena. Kodin vakavat kosteusvauriot on tutkittu olevan yhteydessä myös lasten astmariskiin. Radonsäteilyn aiheuttama suurin riski on keuhkosyöpä.
Lue myös
Mistä voi johtua väsymys ja päänsärky?
Väsymykseen ja päänsärkyyn on monia syitä. Sisäilman näkökulmasta tällaisia syitä voivat olla riittämätön ilmanvaihto, liian korkea sisälämpötila tai liian kuiva sisäilma. Riittämätön ilmanvaihto onkin yleisimpiä sisäilmaongelmien aiheuttajia.
Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa epäpuhtauksia sisäilmasta ja tuoda riittävästi puhdasta ilmaa tilalle. Tuloilman osalta on tärkeää varmistaa, ettei tuloilmaa johdeta läheltä jätekatosta tai viemärien tuuletusputkia.
Vedon tunne voi johtua myös ilmanvaihdosta. Tällöin ilman liikkeen lisäksi huoneessa on liian alhainen lämpötila, lämpö säteilee kylmiltä pinnoilta tai tuloilma on suunnattu huonosti. Vetoa aiheuttavat myös heikkolaatuiset ikkunat ja ovet sekä epätiivis tai puutteellisesti eristetty rakennuksen vaippa.
Oikea sisälämpötila on 20 – 22 astetta. Yli 23 asteen lämpötila lisää tunkkaisuuden hajua eikä ole terveydelle hyväksi. Jos lämpötila laskee alle 19 astetta, herkkyys vedontuntemukselle kasvaa.
Ilmankostuttimia käytetään usein kuivan ilman kostuttamiseksi. Ilmankostuttimen käyttö ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Sisäilman kostuttimia tarvitaan, mikäli ilma kosteus laskee alle 25 %. Näin tapahtuu yleensä vain talvipakkasten aikana. Mikäli kosteus pysyy 25 – 45 %:ssa, kosteuden osalta sisäilma on kunnossa. Kostutuksen haitat voivat olla hyötyjä suuremmat: jos kostea vesi höyrystyy, se pääsee nousemaan liian korkeaksi ja tiivistyy viileille pinnoille.
Miten sisäilma voi vaikuttaa hyvinvointiimme?
- Lämpö- ja kosteusolosuhteet vaikuttavat
ihmisen aineenvaihduntaan ja kehon lämpötilaan. - Kaasumaiset ja hiukkasmaiset epäpuhtaudet voivat vaikuttaa hengitysteihin ja keuhkoihin. Tällaisia epäpuhtauksia syntyy mm. työpaikan kopiokoneesta, tupakoinnista tai rakennusmateriaaleista.
- Eloperäiset hiukkaset voivat aiheuttaa allergisia reaktioita iholle. Tällaisia ovat esimerkiksi siitepöly, eläinpöly ja sieni-itiöt.
- Radioaktiivisuus maaperässä voi aiheuttaa syöpää tai solumuutoksia.
- Huono valaistus tai voimakas heijastus voi vaikuttaa näkökykyyn.
- Sähkömagneettiset kentät voivat vaikuttaa ihmisen solujen sähkökenttiin tai aineenvaihduntaan.
- Melu haittaa keskittymistä ja vaurioittaa kuuloa.
- Mineraalivillakuitujen korkeat pitoisuudet voivat aiheuttaa ohimeneviä ärsytysvaikutuksia. Kuituja käytetään mm. rakennusten lämmöneristeissä, akustiikkalevyissä ja äänieristeissä, kuten ilmanvaihtokanavien äänenvaimentimissa.
Jos olet hankkimassa uutta kotia, huomioi:
Haiseeko asunnossa? Käytä nenääsi tai ota herkkänenäinen kaveri avuksesi. Vanhankaan talon ei tule haista kellarilta, tunkkaiselta tai pistävältä.
Tutki ilmanvaihto. Onko talossa poisto- ja korvausilmaventtiilit? Tee testi A4-paperilla kylpyhuoneen poistoilmaventtiiliin. Jos paperi pysyy venttiilissä, poistoilma on oikein säädetty. Pyydä raportti, josta selviää ilmanvaihtokoneen säädöt. Väärin säädetyn talon ilmanvaihto voi aiheuttaa vakaviakin sisäilmaongelmia.
Tutki tehdyt pintaremontit: Mitä jätetty lattiapintamateriaalin alle? Kuka kylpyhuoneremontin on tehnyt ja miten se on tehty?
Selvitä talon alapohjarakenne. Varsinkin 1970–1980 -luvulla rakennettujen talojen matalat perustukset, valesokkeli ja huono ilmanvaihto saattavat aiheuttaa ongelmia. Myös rintamamiestalojen elintasosiivet ovat riskejä kosteus- ja homevaurioiden osalta. Selvitä salaojien ja sadevesiviemäröintien kunto ja ikä.
Selvitä katon kunto, materiaali ja ikä sekä yläpohjarakenteet.
Älä jää kuntokartoittajan raportin varaan. Pyydä lisäselvitykset, mikäli vähänkin epäilet jotain. Myös omaa kuntokartoittajaa kannattaa käyttää – se on pieni investointi siihen nähden, mitä olet ostamassa.
Mikäli et saa riittävästi tietoa askarruttamistasi asioista, ota aikalisä ja pyydä lisäselvitykset – tai jätä asunto ostamatta.
