Article image
RTV:n projektipäällikkö Mika Rantamäki ja aluemyyntipäällikkö Jere Kiviluoma todistavat lasikuituvahvisteisen kumimaton kestävän muutakin kuin matonalaista vetoa. Maton urissa kulkeva ilma katkaisee kapillaarisen kosteuden nousun kosteudelle arkoihin materiaaleihin. Tuolloin ne eivät pääse pilaamaan huoneilmaa.
Kaupallinen yhteistyö

16.11.2019
Koti ja asuminen

Huonon sisäilman voi imeä ulos rakennuksesta

Teksti ja kuva: Hannele Norja

Huonon sisäilman korjaamiseksi ei tarvitse tehdä isoja remontteja. Usein kyse on lattialaatan kosteudesta, joka voidaan tuuletusjärjestelmän avulla imeä ulos rakennuksesta.

– Lattiaa ei tarvitse lyödä rikki, eikä tehdä muitakaan isoja korjauksia. Tuuletusjärjestelmä on niin yksinkertainen, että harmittelen edelleen, ettei sitä tullut itse keksittyä, Mika Rantamäki naurahtaa.

Hän toimii RTV-Yhtymän sekä teknisenä että rakennefysiikan asiantuntijana.

RTV-Yhtymän lattiarakenteen tuuletusjärjestelmä on kehitetty tilanteeseen, jossa maanvastainen lattialaatta kärsii kapillaarisesta kosteudesta tai pilaantuneesta maa-aineksesta lattialaatan alla. Lattialaatassa oleva kosteus ei pääse tiiviiden päällysteiden alla normaalisti haihtumaan ja aiheuttaa sitä kautta haittaa sisäilmalle.

– Pohjasta uritettu, lasikuituvahvisteinen, 3 mm paksu erikoiskumimatto on helppo ja nopea asentaa betonilaatan päälle. Maton alapinnassa oleviin uriin luodaan koneellinen alipaine, joka erottaa sisäilman ja sairaan lattiarakenteen toisistaan. Alipaineen avulla lattian alta nouseva kosteus tai saastunut ilma johdetaan maton urien kautta putkistoon ja siitä turvallisesti ulos rakennuksesta.

Betoni itsessään ei vaadi alhaisia kosteuksia, mutta betoniin yhteydessä olevat liimat ja päällysteet sen sijaan vaativat.

– Jos kostea betoni on yhteydessä esimerkiksi liimojen tai tasoitteiden kanssa, saa se aikaan liimojen hajoamista saastuttaen sisäilman, Mika Rantamäki toteaa.

Kulutus hehkulampun tasoa

– Tuuletusjärjestelmän asennuksen kustannukset pystytään määrittämään tarkasti heti suunnitteluvaiheessa. Lisäksi asennus pystytään tekemään nopeasti, jopa ilman väistötilojen tarvetta, Rantamäki listaa tuuletusjärjestelmän hyviä puolia.

– Kustannussäästöjä muihin korjausvaihtoehtoihin nähden tulee siis sekä itse työn helppoudesta ja nopeudesta kuin korjattavan tilan nopeasta palautumisesta normaaliin käyttöön.

Uritettu matto asennetaan suoraan betonin päälle. Seinustoille asennettu tiivis kanava johdattaa urista tulevan saastuneen ilman putkistoihin, joista se poistetaan ulos.

– Koko järjestelmästä ei välttämättä jää näkyville kuin korvausilman venttiili.

Järjestelmää ei kytketä talon omaan ilmanvaihtoon, vaan korvausilma otetaan huoneilmasta ja alipaineistus hoidetaan oman puhaltimen kautta.

– Maton rihlojen avulla ilma pakotetaan kulkemaan koko tilan alueella. Putkistoissa kulkee tasainen ilmavirtaus. Poistoputkiston päässä oleva puhallin on käytössä hiljainen ja helposti toissijaiseen tilaan sijoitettavissa, Mika Rantamäki toteaa.

Tuuletusjärjestelmä asennetaan uivana asennuksena ja se pystytään asentamaan lähes mihin tahansa lattiaan.

– Päiväkodit, koulut, terveyskeskukset, sairaalat, palvelutalot, virastot, puolustusvoimain kellaritilat, Rantamäki luettelee julkisia kohteita, joihin tuuletusjärjestelmä on jo asennettu.

– Vain jyrkkiin luiskiin tai tiloihin, joissa käytetään raskaita rulla- tai pumppukärryjä tämä tuuletusjärjestelmä ei sovi.

Mika Rantamäen mukaan käyttäjää ei pitäisi rasittaa järjestelmän käyttökustannuksetkaan.

Puhallin järjestelmän ainoa kuluva osa

– Tällä alueella on hyviä kokemuksia lattiarakenteen tuuletusjärjestelmistä, Jere Kiviluoma toteaa. Hän toimii RTV:n Pohjanmaan aluemyyntipäällikkönä.

Tuuletusjärjestelmää on Pohjanmaan alueella asennettu niin yksityisiin korjausrakentamiskohteisiin kuin julkisiin tiloihinkin. Yhteydenottoja järjestelmän vioista ei juurikaan tule.

– Järjestelmän vaatima ainoa huolto on suodattimen pesu tai imurointi. Ainoa, ja ennen pitkää uusittava osa on puhallin. Sen käyttöiäksi arvioidaan noin 15 vuotta. Uuden puhaltimen hinta on kuitenkin kohtuullinen, 100-200 euroa, Kiviluoma sanoo.

Tuuletusjärjestelmä voidaan kytkeä kiinteistönhuollon päivystykseen, jolloin se ilmoittaa järjestelmän mahdollisesta pysähtymisestä.

– Yksityiskodeissa mahdolliset käytön häiriöt näkee helposti järjestelmän merkkivalosta.

Tuuletusjärjestelmän hyviin puoliin kuuluu myös varsinaisen lattiapinnoitteen valinnanvara. Erikoiskumimaton päälle voi asentaa minkä tahansa pinnoitteen. Vain keraamiset laatat eivät käy.

– Meidän kautta saa myös tiedon alueen koulutetuista asentajista, Kiviluoma kertoo.

Tuuletusjärjestelmän matka Suomeen

  • Ruotsalaiset kehittivät 1980-luvulla nappulapohjaista tuuletusjärjestelmää. Järjestelmää ei kuitenkaan saatu kehitettyä tarpeeksi matalaksi.
  • Teollisuusyritys Trelleborg AB:n insinööriryhmä, joka oli keskittynyt kumista tehtyihin tuotteisiin, kehitti tuosta ensimmäisestä mattotyypistä uuden. Sen korkeus jäi 3 millimetriin.
  • Trelleborg oli RTV:n tavarantoimittaja, jolloin tuuletusjärjestelmä tuli myös RTV:n valikoimiin.
  • Suomessa ensimmäiset asennukset tehtiin 1996.
  • Noin 10 vuotta sitten Trelleborg järjesteli liiketoimintaansa uudelleen. He päättivät luopua lattiarakenteen tuuletusjärjestelmästä, jolloin se siirtyi RTV:lle.
  • Suomessa tuote katsottiin niin merkittäväksi, että kehitystyöhön tuli RTV:n lisäksi mukaan Aalto-yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Tekes, Teknologian tutkimuskeskus, VTT, työterveyslaitoksen Kuopion aluetoimipiste sekä edelleen Trelleborg Industri Ab.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
Artikkeliin liittyviä hakusanoja
koti ja asuminen remontti sisäilma

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset