Tulisijoille voisi tulla romutuspalkkio
Moderneilla tulisijoilla kohti vähäpäästöistä puun pienpolttoa.
Kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa on yhtenä toimenpide-ehdotuksena puun pienpolton päästöjen vähentämiseksi kirjattu vanhojen kiukaiden romutuspalkkio kiuaskannan uusimiseksi.
Vanhojen tulisijojen liittämisellä vastaavan kannustinjärjestelmään, saataisiin puun pienpolton päästöjä vähennettyä 20–50 %.
Remontoidessaan kotejaan ihmiset tekevät usein korjauksia, jotka parantavat asunnon energiatehokkuutta. Hankitaan lämpöpumppuja, uusitaan ikkunoita ja ovia sekä tiivistetään rakenteita. Tulisijat jäävät usein kuitenkin huomioimatta. Ne ovat useimmissa omakotitaloissa alkuperäisiä.
Lue myös
Vähäpäästöisiä tilalle
Vanhan tulisijan romutuspalkkiolla voitaisiin kannustaa omakotitaloasukkaita energiatehokkuuden parantamiseen ja hiukkaspäästöjen vähentämiseen. Vanhan tulisijan 1500 euron romutuspalkkio saisi yhden kymmenestä puulämmittäjäkotitaloudesta hankkimaan uuden vähäpäästöisen tulisijan.
Tulisija on edelleen säilyttänyt asemansa ainoana, sähköstä rippumattomana lämmityslaitteena, vaikkakin sen ympärillä kiinteistöjen automaation kehitys on kulkenut vauhdilla eteenpäin.
Tulisijan asemaa huoltovarmuuden näkökulmasta tarkasteltuna ei voida kiistää. Kireiden pakkasjaksojen aikana tapahtuneet sähkön jakeluverkoston häiriöt ovat todistaneet tulisijan aseman tärkeyttä varajärjestelmänä silloin, kun muut sähköstä riippuvat järjestelmät eivät kykene toimimaan.
Suomessa käytössä oleva tulisijakanta on vanhaa. Samoin tulisijojen uusiutuminen on hidas prosessi. Käytössä olevat tulisijat voivat olla vuosikymmeniä vanhoja, samoin niiden polttotekniikka. Lisäksi pitkään palvelleilla tulisijoilla on omistajilleen syntynyttä tunnearvoa. Siinä voi olla tekijöitä, jotka yhdistävät kokonaisia sukupolvia. Jossakin vaiheessa kuitenkin eteen tulee tilanne, jossa pitää miettiä joko vanhan korjaamista tai sen vaihtamista täysin uuteen laitteeseen.
Tulisija vaatii hyvän suunnittelun
Tulisijan vaihtoon kannattaa panostaa. Sekä uudis- että saneerauskohteissa hyvällä suunnittelulla päästään parhaisiin tuloksiin ja käytettäessä ammattilaisia heti alusta lähtien mukana, vältytään myös ikäviltä yllätyksiltä myöhemmissäkin vaiheissa. Tulisijan uusimisen yhteydessä on hyvä muistaa myös verottajan tarjoamat mahdollisuudet kotitalousvähennyksen muodossa. Laitevalmistajien tekemä kehitystyö modernien tulisijojen polttotekniikkaan on suora panostus puhtaampaan ja vähäpäästöisempään tulevaisuuteen. Vanhan tulisijan vaihtoa moderniin vähäpäästöiseen tulisijaan voidaan pitää ympäristötekona ja askeleena kohti vähäpäästöisempää puun pienpolttoa.
Puu tarvitsee säilytystilaa
Puun poltossa syntyy päästöjä. Keskustelu puun pienpoltosta syntyvien päästöjen ympärillä käy kiivaana. Tutkimustyötä aiheen ympärillä on tehty paljon. Ilmanlaadun mittauksia on kohdennettu tiheästi asuttuihin taajamiin. Nykyinen kaavoitusmalli on tuonut asuinrakennuksia yhä lähemmäksi toisiaan ja ennen omakotiasujille etuna ollut pihapiiriin sisällytetty tila on kutistettu minimiin. Tämä tuo haasteita esimerkiksi polttopuiden asianmukaiseen säilytykseen. Polttopuiden asianmukaisella säilytyksellä on oleellinen vaikutus siihen, millaista polttoainetta tulisijoissa poltetaan ja sitä kautta puun pienpoltossa syntyviin päästöihin.
Romutuspalkkio saa odottaa
Juuri hankittu ja remonttia odottava rintamamiestalo lämpiää puilla. Lapualainen Janica Salo polttaa vanhassa keskuslämmityskattilassa ostoklapeja.
-Jahka pääsen muuttamaan, haaveissani on ilmalämpöpumppu.
Juuri täysipäiväiseksi opiskelijaksi siirtynyt Salo ei tällä hetkellä uskalla suunnitella rintamamiestaloonsa uusia tulisijoja.
-Totta kai varaava ja ympäristöystävällinen tulisija keskellä olohuonetta olisi erinomainen vaihtoehto. Nyt asuintiloissa on vain vanha avotakka.
Salo miettii mahtaisiko suunnitteilla oleva romutuspalkkio kattaa myös vanhan lämmityskattilan uusimisen.
-Voisikohan kattilan korvaajaksi muurauttaa varaavan tulisijan asuintiloihin? Sen hankkiminen saattaa tulla ajankohtaiseksi, kun olen saanut opiskelut päätökseen.
Sydämenasiana suomenhevonen
Agrologiksi opiskeleva Salo kertoo miettivänsä ympäristöasioita yleisemminkin. Haaveissa pyörii niitten yhdistäminen myös tulevaan ammattiin, mutta ääneen hän ei uskalla niistä vielä puhua.
Toisena sydämenasianaan Salo haluaa elvyttää suomenhevoskantaa. Tähän mennessä hän on oman osuutensa siinä asiassa melko hyvin jo hoitanut. Pihassa laiduntaa kolme suomenhevosta. Niiden seurana heiniä rouskuttaa kaksi rupukkia eli kuohittua pukkia. Sisätiloissa Salon seurana on kaksi kissaa ja kaksi koiraa.
