Muutos omaan kasvatus- ja ohjaustyöhön
Uuden kasvatus- ja ohjausalan erikoisammattitutkinnon tavoitteena on kehittää alan työtä, käytäntöjä sekä työntekijöitä eri työpaikoissaan.
Vain kaksi vuotta sitten alkanut tutkinto on tervetullut uudistus koulutus-, kasvatus- ja ohjausalan työntekijöiden lisäkouluttamiseksi ja ammattitaidon
lisäämiseksi.
– Olemme molemmat tehneet tätä koulunkäynnin ohjaajan työtä jo vuosia. Halusimme kehittyä työssämme, Riitta Gaderi ja Henna Kaivonen perustelevat päätöstään hakea koulutukseen.
Gaderi on työskennellyt Vaasassa Merenkurkun yläkoulun koulunkäynnin ohjaajana jo vuodesta 2005 lähtien.
– Välillä olen ollut muussakin työssä, mutta en kyllä vaihtaisi yläkoulua työpaikkana pois. Minusta on ihana seurata ja auttaa nuoria noiden kolmen kouluvuoden aikana, Gaderi vakuuttaa.
Kaivonen on työskennellyt Vaasassa Onkilahden yhtenäiskoulussa 11 vuotta.
– Halusin vihdoin ja viimein lähteä kehittämään itseäni. Nyt tuli mahdollisuus ja tartuin innolla siihen.
Kokemusten vaihtoa
Kasvatus- ja ohjausalan erikoisammattitutkinnon opettaja Jaana Rajalahti aloitti Vamiassa alan pilottikoulutuksen viime marraskuussa.
Kerran kuukaudessa pidetään Vamialla lähipäivä, jolloin opiskelijat kokoontuvat yhteen vaihtamaan kokemuksia, mielipiteitä ja ehdotuksia, sekä käymään eri kouluttajien johdolla läpi alaan kytkeytyviä opinto-osioita. Teoriatunnit ovat iltaisin, jolloin se ei ole pois työajasta.
– Meidän ryhmässämme on opiskelijoita varhaiskasvatuksen, koulumaailman sekä sosiaalikasvatuksen aloilta, mikä on todella kiva juttu, Rajalahti kuvaa ryhmän jäsenten työaloja.
Halusin vihdoin ja viimein lähteä kehittämään itseäni. Nyt tuli mahdollisuus ja tartuin innolla siihen.
Henna Kaivonen
Opiskelijat saavat tarpeen mukaan yksilöohjausta lähiopetustuntien välillä.
– Minä käyn myös työpaikoilla tarvittaessa ohjaamassa ja arviointikeskusteluissa.
– Oppiminen tapahtuu tässä koulutuksessa suurimmalta osalta ajankäytössä laskettuna siellä opiskelijoiden työpaikalla, Rajalahti kertoo.
Ihmisen kohtaaminen
Lähihoitajan koulutuksen aikanaan käynyt Gaderi ei luonnollisesti oikein tiennyt mitä koulutukselta odottaa. Sen sisältö, kouluttajat ja opiskelukaverit ovat olleet miellyttävä yllätys.
– Olen saanut paljon uutta tietoa työhöni liittyen. Samaa työtä teen yhä, mutta erityisesti uutta intoa puhkuen teen arkipäivän työni.
Koulunkäynnin ohjaajan työ on vakiintunut omaksi tärkeäksi palaseksi koulujen eri ammattikuntien kirjossa.
– Se on tervetullut muutos, sillä aloittaessani, ohjaajan työnkuva oli hiukan hakusessa ja eri opettajat eivät oikein osanneet välttämättä suhtautua meihin. Nykyään noita ongelmia ei ole, Gaderi iloitsee.
Kaivosen johtotähtenä koulutukseen lähtemisen jälkeen on muodostunut halu saada lapset liikkumaan jokaisena koulupäivänä.
– Haluan toteuttaa sen, ja uskon ja toivon, että siitä muodostuu oppilaiden itsensä vetämä lyhyt jokapäiväinen liikuntatuokio. Se parantaa oppimistuloksia, auttaa keskittymään ja luo myös iloa koulu- ja luokkayhteisöön, Kaivonen perustelee.
Kasvatus- ja ohjausalan erikoisammattitutkinto
Tutkintoa voi opiskella oppisopimuksena, omaehtoisella rahoituksella tai työantajien maksamana.
– Koko työyhteisö on hyvä saada positiivisesti mukaan tähän opiskelijan kehittämistyöhön. Työpaikkaohjaajan rooli koulutuksessa on erityisen tärkeä. Näytöt siellä työpaikalla tehdään juuri hänelle. Hän on myös tukena ja apuna opiskelijalle siellä arkityössä, Rajalahti selventää.
Koulutuksen kesto on noin 12–15 kuukautta henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti.
– Siinä edetään jokaisen henkilökohtaisen tilanteen ja tahdin mukaisesti. Eli ei kannata pelästyä, jos arvelee, ettei ehkä pysty elämäntilanteen takia samaan tahtiin kuin ryhmän muut opiskelijat.
Gaderi odottelee jo innolla seuraavaa lähipäivää.
– Olisin itse kyllä enemmänkin lähiopetuksessa, kuin vain yhden kerran kuukaudessa.