Pähkinänsärkijä on keräilysuosikki ja kodin onnen tuoja
Pähkinänsärkijät ovat olleet suosittuja joulukoristeita Keski-Euroopassa jo pitkään. Viime vuosina ne ovat yleistyneet Suomessakin. Mikä tämä erikoinen nukke on alkujaan, ja mikä sen tehtävä on ollut?
Sotilashahmoiset puunuket ovat erikoisia joulukoristeita, joiden alkuperä juontaa juurensa Saksasta. Alkujaan ihmismäinen nukke oli yksi versio käsikäyttöisestä työkalusta, jolla murrettiin kovien pähkinöiden kuoret auki. Nuken leuka aukesi alaspäin ja pähkinä asetettiin suun sisään. Selkäpuolella olevaa vipua painamalla kuori loksahti suussa rikki ja syötävän pähkinän pystyi poimimaan nuken suusta.
Pähkinän särkemiseen tarkoitettuja nukkeja alettiin valmistaa paikallisesti käsityönä Erzgebirgen vuoristoalueella itäisen Saksan ja Tsekin rajalla 1600-luvun lopussa. Niiden teollinen valmistus alkoi 1870-luvulla, jolloin nukkeja alettiin viedä Saksasta myös muihin Euroopan maihin. Nykyisen kaltaisen puisen ja koristeellisen pähkinänsärkijän valmisti Wilhelm Füchtner vuoden 1870 tienoilla Seiffenin kaupungissa.
Ulkonäöltään pähkinänsärkijä esittää yleensä kuningasta tai sotilasta, jolla on symbolinen merkitys. Valtakunnan asioita ratkoessaan esivalta on kautta aikojen saanut kovia pähkinöitä purtavakseen. Ulkonäköä selittää myös pähkinänsärkijänuken rooli osana saksalaista kansanperinnettä. Pähkinänsärkijä toi kotiin onnea, vahti kotia ja karkotti pahat henget hurjalla, hampaat paljastavalla ilmeellään. Usein pähkinänsärkijöitä annettiin lahjaksi koteihin ja jossain vaiheessa niiden antaminen alkoi liittymään jouluun.
Euroopan ulkopuolelle pähkinäsärkijät alkoivat levitä toisen maailmansodan jälkeen. Saksassa taistelleet sotilaat veivät pähkinänsärkijöitä mukanaan matkamuistoina Yhdysvaltoihin.
Taustalla jouluun perustuva satu
Pähkinänsärkijöistä on mainintoja eurooppalaisessa kirjallisuudessa jo 1300-luvulta alkaen. Sellainen mainitaan esimerkiksi englantilaisen kirjailija ja runoilija Geoffrey Chaucerin runomuotoisissa Canterburyn tarinoissa. Lopullisen tunnetuksi pähkinänsärkijän hahmon teki kuitenkin saksalainen kirjailija E.T.A. Hoffman, joka kirjoitti vuonna 1816 sadun Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas (Nussknacken und Mausekönig).
E.T.A. Hoffmanin Pähkinänsärkijä-sadun tapahtumat sijoittuvat jouluyöhön. Sadussa pikku-Maria saa omintakeiselta setä-Drosselmeierilta joululahjaksi nuken näköisen pähkinänsärkijän, joka todellisuudessa on sedän noiduttu serkunpoika. Hellyydellään Maria herättää Pähkinänsärkijän eloon ja joutuu samalla mukaan hiirikuninkaan ja Pähkinänsärkijän väliseen kamppailuun.
Hoffmanin sadun pohjalta venäläinen säveltäjä Pjotr Tšaikovski sävelsi baletin Pähkinänsärkijä, joka on sekä yksi Tšaikovskin oman uran merkittävimmistä teoksista, myös maailman arvostetuimpia baletin mestariteoksia. Koska sadun tapahtumat perustuvat jouluyöhön, kuuluu myös klassikkobaletti erityisesti joulunajan ohjelmistoihin.
Myös saksalaisen kirjailija ja psykiatri Heinrich Hoffmanin 1800-luvun puolivälissä kirjoittamassa kuvakirjassa Kuningas Pähkinänrouhija ja köyhä Reino (König Nussknacker und der arme Reinhold) kirjan tapahtumat sijoittuvat joulun aikaan. Heinrich Hoffmanin kirjassa kerrotaan köyhästä ja sairaasta pojasta, jonka pähkinänsärkijä johdattaa unessa halki leikkikalumaailman. Kun poika herää aamulla, hän löytää unessa näkemänsä lelut joulukuusen alta ja paranee.
Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.Suosittu keräilykohde
Nykyisillä pähkinänsärkijänukeilla on ennen kaikkea koriste- ja keräilyarvoa eikä niillä voi enää rikkoa oikeita pähkinöitä.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa pähkinänsärkijät ovat erittäin suosittuja joulukoristeita. Onpa pähkinänsärkijöitä esillä museoissakin niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Euroopan ensimmäinen pähkinänsärkijämuseo sijaitsee Neuhausenissa Saksassa. Vuonna 2017 museossa oli esillä 5970 erilaista pähkinänsärkijää. Yhdysvalloissa on pähkinänsärkijämuseo Leavenworthissa Washingtonin osavaltiossa. Siellä on esillä 9000 pähkinänsärkijää yli 50 eri maasta.
Kuuluisia ja keräiltyjä puisia pähkinänsärkijänukkeja valmistavat muun muassa saksalaiset valmistajat Steinbach ja Christian Ulbricht.
Lukijoiden tarinoita Pähkinänsärkijöistä
Tuominen prahalaisesta linnasta
Tuominen Prahan linnasta
”Hankin nämä joulukuusenkoristepähkinänsärkijät Prahasta. Sieltä Prahan linnan pienestä jouluputiikista keskellä kesää.”
Balettitanssijan joulun koriste
”Entisenä balettitanssijana ja myös Pähkinänsärkijän roolin tanssineena kotiani koristaa jouluisin moni pähkinänsärkijänukke.”
Jouluostos Berliinistä
Jouluostos Berliinistä
”Lapsuudessa katsoin Barbie ja pähkinänsärkijä baletissa, viimeistään silloin pähkinänsärkijät alkoivat viehättämään. Ensimmäinen pähkinänsärkijäni oli Partylitelta ostettu kynttilänjalka ja noin neljä vuotta sitten kävimme jouluostoksilla Berliinissä, josta tarttui aidompi versio mukaan itselleni ja tuliaisiksi pari muuta. Joulukuustakin koristaa pähkinänsärkijä jouluna. Enkä oikeastaan osaa sanoa mitä se itselleni symboloi, ne vain kuuluvat osaksi joulua.”
Muisto Amerikan vaihto-oppilasvuodelta
”Olen tutustunut 90-luvun puolivälissä pähkinänsärkijöihin amerikkalaisina joulukoristeina vaihto-oppilasvuoden aikana. Onkin yllättävää, että niillä on saksalaiset juuret! Kun johonkin silmä tottuu nuorena, ei sitä kyseenalaista: hauska esine! Olenkin hankkinut aivan tavallisesta suomalaisesta tavarakaupasta oman versioni vain ”komian tähren” ja ehkä se on myös pieni nostalginen muisto nuoruuden Amerikka-ajoista. Se kuulunee takkamme manttelille, kunnes joku sen siitä hajottaa.”
Äidin tuliainen Düsseldorfista.
Tuliainen äidiltä Düsseldorfista
”Äiti ja veljeni olivat Düsseldorfissa noin 15 vuotta sitten vähän ennen joulumarkkinoitten avajaisia. Äiti osti sillä reissulla kolme isoa pähkinänsärkijää kolmelle lapselleen. Minun häneltä saamani nukke (kuvan keskimmäinen) on sen jälkeen saanut seuraa kahdelta muulta pähkinänsärkijältä, jotka tulevat itäsaksalaisen mieheni perhetuttavilta.”
Tuliainen työharjoittelusta Saksasta
”Oma pähkinänsärkijäni on kulkenut mukanani jo noin 17 vuotta. Hankin sen aikanaan Saksasta ollessani siellä työharjoittelussa. En edes silloin tiennyt, että ostin pähkinänsärkijän! Nukke oli vaan niin hauskan näköinen, että se lähti mukaan. Kuljetin noin 50 cm korkeaa ukkoa kainalossa lennolla Saksasta Suomeen. Siitä lähtien se on ollut joulun luoja ja on meidän perheen vakiokoriste jouluna.”
