Korkeakoulujen opiskelijavalinta uudistuu
Korkeakoulujen opiskelijavalinnat tehdään tänä vuonna ensi kerran ylioppilastodistusta ja ammatillista perustutkintotodistusta painottaen. Todistus on pääväylä, mutta ei suinkaan ainoa tie korkeakouluopintoihin. Pääsykoe säilyy ja vaihtoehtoisia väyliä kehitetään edelleen.
Tuoreella opiskelijavalintauudistuksella pyritään keventämään raskasta ja kalliiksi käyvää valintakoejärjestelmää sekä yhtenäistämään valintaperusteita.
– Uudistuksen ensisijaisena tavoitteena on helpottaa toisen asteen opiskelijoiden pääsyä korkeakouluihin, korostaa yliopistojen opiskelijavalintojen uudistamishankkeen projektipäällikkö Ulla Sarajärvi.
Valtaosalla aloista vähintään 51% opiskelijoista valitaan todistuksen perusteella, loput pääsykokeen tai avoimen väylän kautta. Ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa on eri kiintiöt ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon perusteella hakeville. Opiskelijavalinnassa käytetään yhteisiä pisteytysmalleja.
Valtaosalla aloista vähintään 51% opiskelijoista valitaan todistuksen perusteella, loput pääsykokeen tai avoimen väylän kautta.
– Ammattikorkeakouluilla uudistuksen kärkenä on ollut nimenomaan toisen asteen tutkintojen parempi hyödyntäminen, sanoo Marko Borodavkin, ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen projektipäällikkö.
Koulukohtaisia eroja
Uudistus on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön sekä korkeakoulujen yhteistyönä.
– Ministeriö on asettanut uudistukselle raamit, joiden puitteissa, yliopistolain määrittelemällä tavalla, yliopistot voivat itse päättää opiskelijavalinnan toteutuksesta, Sarajärvi sanoo.
Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.Ammattikorkeakoulut ovat yhtenäistäneet opiskelijavalintansa kattavasti.
– Ammattikorkeakoulujen toimiva yhteistyö on mahdollistanut uudistuksen etenemisen tiiviissä aikataulussa. Uudistus nopeuttaa hakijoiden pääsyä korkeakoulutukseen ja siten siirtymää työelämään, selvittää Borodavkin.
Se, millä arvosanoilla opiskelupaikka korkeakouluun aukeaa, vaihtelee vuosittain. Pelkkiä laudatureja ei todistuksesta tarvitse kuitenkaan löytyä, jotta opiskelupaikka heltiäisi.
– Suosituilla aloilla, kuten lääke- tai oikeustieteellisessä, opiskelupaikkaan vaaditaan erinomainen ylioppilastodistus. Mutta osa opiskelupaikoista on saavutettavissa keskivertotodistuksellakin. Opiskelupaikkojen ja hakijoiden kohtaanto onkin yksi haasteistamme, toteaa Sarajärvi.
Väyliä kehitetään edelleen
Ammattikorkeakouluissa siirryttiin digitaaliseen valintakokeeseen jo syksyllä 2019. Opiskelijaksi pyrkivä voi hakea yhdellä pääsykokeella kaikkiin ammattikorkeakouluihin ja eri aloille.
– Tämä on mittava muutos, kun kymmenistä erillisistä alakohtaisista pääsykokeista on siirrytty yhteen valtakunnalliseen kokonaisuuteen, Borodavkin korostaa.
Myös yliopistojen pääsykokeet muuttuvat kohti aineistopohjaista koetta, johon ei tarvita valmentautumista tai pääsykoekirjojen pänttäämistä.
– Jatkossa kehitetään myös muun muassa näyttöreittimallia, jossa opiskelupaikan voi saada suorittamalla näyttökurssin ja sen lisäksi näyttökokeen tai haastattelun, kertoo Sarajärvi.
Uusien valintaperusteiden kehittäminen on myös osa ammattikorkeakoulujen uudistushanketta.
– Vaihtoehtoisia valintamuotoja tullaan kehittämään jatkossa, Borodavkin toteaa.
