Miten digilaitteet voisivat parantaa hyvinvointia?
Tiekartta suomalaiseen digihyvinvointiin on luotu. Sen suositukset on suunnattu päättäjille, organisaatioille ja toimielimille. Tiekartta on laadittu osana Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamaa Digihyvinvointi perheissä – Suomi hyvin käytetyn ajan mallimaaksi -hanketta.
Digitaalisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia digitaalisten laitteiden ja palveluiden sisältämässä arjessa.
Digitaalisesti hyvinvoiva ihminen osaa ehkäistä median haittavaikutuksia sekä käyttää laitteita ja palveluita tavalla, joka tukee hänen osallisuuttaan ja läheisiä ihmissuhteita.
Ruutuaika kasvaa
Viimeistään keväällä 2020 ruutujen edessä käytetystä ajasta on tullut ajankohtainen huolenaihe, kun työnteko, yhteydenpito ja vapaa-ajanvietto ovat digitalisoituneet entisestään liikkumisrajoitusten myötä.
– Poikkeustilan aikana olemme kaikki törmänneet digitalisaation siunauksiin ja rajoituksiin. Suomi on maailman kärjessä etätyön toimivuudessa niin työpaikoilla kuin kouluissa, mikä on ylpeyden aihe! Samalla huomaamme, ettei mikään korvaa fyysistä läsnäoloa ja sosiaalisuutta”, kommentoi Väestöntutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Anna Rotkirch.
Teknologia on helpottanut kumppanin löytämistä ja yhteydenpitoa läheisiin.
– Ilmiön kääntöpuolena on kuitenkin, jos jatkuva digilaitteiden käyttäminen vie aikaa pois kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta, unesta tai liikunnasta, huomauttaa tutkija Kristiina Tammisalo.
Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
