Paljon enemmän kuin pelkkää katsottavaa
Olipas mielenkiintoista, toteaa Ähtärin Eläinpuiston opastetulle kierrokselle osallistunut. Mitä kaikkea uutta ja ihmeellistä voi opastetuilla kierroksilla oppia? Ja se kaikki sisältyy pääsylipun hintaan.
Oppaan tuttu ääni ja tiedossa olevat makupalat. Eläimet tietävät, että niitä ei kannata menettää. Karhut näyttävät olevan silminnähden eniten innoissaan opaskierroksista. Eläimet näkee lähimmin ja varmimmin juuri opastettujen kierrosten aikana. Ähtärin eläinpuisto tarjoaa kierroksia, joista vastaa mm. Selma Närkki, filosofian maisterin pätevyydellä.
Valepeukalo käytössä
Kansainvälinen tutkimus yrittää parhaillaan selvittää miksi panda haistaa joka ikistä bambunoksaa ennen sen syöntiä. Syytä tavalle ei ole vielä löydetty.
Isopandan syömästä bambusta sen elimistöön imeytyy vain noin 15 prosenttia, muu osa tulee ulos sulamattomana. Kakasta onkin mahdollista tehdä paperia esimerkiksi matkamuistoiksi, ja Kiinassa niin tehdäänkin.
– Ähtärin eläinpuisto ei myy ulos mitään eläinperäistä, Närkki täsmentää.
Se, saako eläinpuisto loppukesästä pandanpoikasia, selviää vasta vähän ennen mahdollista synnytystä. Raskautta ei pysty pandan ulkomuodosta päättelemään, eikä liioilla ultraäänitutkimuksilla haluta mahdollista raskautta häiritä.
Pandoja ei ole, eikä yritetä kesyttää. Sen verran tapoja on opeteltu, että terveystarkastuksessa panda osaa antaa hoitajalle tassun verikoetta varten.
Tiesitkö missä pandan valepeukalo sijaitsee ja kuinka se sitä käyttää? Sekin selviää opastuksen aikana.
Pikkupandakin harmaantuu
Pikkupandoista River on Phoenixia uteliaampi. Kun Närkin tuttu ääni alkaa opastuskierroksella kuulua, tulee pandojen molempien katseisiin aivan uusi ilme.
– Vapaa-ajalla eläinpuistoa kiertäessäni minun on syytä pysyä mahdollisimman hiljaa. Pikkupandat eivät aina huomaa, että silloin makupaloja ei välttämättä ole tarjolla, Närkki naurahtaa.
Ähtärin eläinpuisto on koti pikkupandoille, jotka ovat jo 8-vuotiaita. Ihmisen harmaantumisen tapaan niiden naama alkaa iän myötä vaalentua. Alkuperäisillä kotiseuduilla, Himalajan vuoristossa, pikkupandan raidallinen häntä auttaa naamioitumisessa. Samanlaisena häntä pysyy ikääntyessä myös tarhaolosuhteissa.
Vaikka River tulee hanakasti tutulta Närkiltä makupaloja kerjäämään, silittämään Närkki ei sitä ryhtyisi. Pikkupanda on petoeläin terävine hampaineen.
Tiesitkö, että pikkupanda käyttää kätevästi häntäänsä kiipeillessään ja tasapainoillessaan?
Yksi taitaa olla taitavampi muita
Joogaaminen on periytyvä taito, kun niikseen sattuu. Karhuveljeksistä ainakin Jesper osaa opaskierroksen vetäjälle – ja makupalojen toivossa – jooga-asentonsa esittää.
– Sen äiti, Mimmi, teki samoin. Mimmi taas oli oppinut sen äidiltään Santralta, Närkki selvittää.
– Se taito kulkee siis jo kolmannessa polvessa.
Ja sitähän me emme voi tietää, ovatko Kasper ja Joonatan todenneet saavansa makupalat ilman temppujakin, helpommalla. Oman nimensä ne tunnistavat kaikki.
Appelsiini on koko kolmikon suurin herkku, tietysti hunajan jälkeen. Sitäkin karhut säännöllisesti saavat. Mahan täydeltä makeaa ei niille kuitenkaan syötetä.
– Hunajaa käytetään motivaattorina eri tavoin, kun halutaan tarkastella karhujen terveyttä, vointia ja kuntoa, Närkki selventää.
Ympärivuorokautisesti tarhan elämää voi seurata Villa Ursuksesta. Karhuaitauksen vieressä sijaitsevassa mökissä voi yöpyä ja päästä osalliseksi kolmikon aamuvarhaisesta ja iltamyöhäisestä ohjelmasta.
Tiesitkö, että Keski-Euroopan karhut ovat aktiivisia läpi talven, jos ravintoa ja lämmintä riittää? Vain kylmän pohjolan karhut nukkuvat energiaa säästääkseen. Mutta miksi niitten lihakset eivät surkastu pitkien talviunien aikana?
Saaliin kätkennässä
Ähtärin eläinpuisto tarjoaa kodin susille, jotka ovat hieman suurempia kuin luonnossa elävät lajitoverinsa. Ruokaa tarhasudet saavat joka toinen päivä, lajinomaista ja luonnollista rytmiä mukaellen. Saamaansa saalista sudet eivät ala välittömästi ahmia. Se saatetaan kätkeä tai jolkotellen juoksuttaa ympäri tarhaa. Syömisen aika koittaa kyllä myöhemmin.
– Useimmiten saaliinsa haluavat piilottaa Lennart ja Lynette, Närkki toteaa.
Eläinpuistossa on tällä hetkellä neljä sutta, pentuja eläinpuisto on viimeksi nähnyt vuonna 2008.
Susien tarha koostuu neljästä osasta. Hoitajan mennessä tarhaan, sudet siirtyvät aitauksen laitimmaisille puolille. Ne ovat kaikki ihmisarkoja, vaikka ovat tarhassa syntyneet.
Tiesitkö, että useimmat luonnossa elävät eläimet juovat susien tapaan harvoin? Vettä ne saavat paljolti muusta ravinnosta, talvella lumesta.
Omena vaatii joskus pesua, iho virkistävää mutakylpyä
Nispu ja Haisuli ovat villisikapoikia. Kolme villisikaneitosta paistattelee päivää viereisessä aitauksessa.
Villisika on älykäs ja sosiaalinen eläin. Se viihtyy oman perheen lisäksi samoissa porukoissa myös perheryhmittäin. Kaikkiruokainen villisika ei saalista itse, mutta ravinto haaskoista kasviksiin niille kyllä kelpaa. Sillä on erinomainen hajuaisti ja sen kärsä toimii kuin meidän ihmisten sormet.
Ihoansa villisika tykkää hoitaa mutakylvyillä. Logiikkaa tai ei, tarhaan saamansa omenan se saattaa silti haluta pestä ennen syöntiä.
Tiesitkö, että villisika on tulokaslaji eli se on marssinut meille omin jaloin? Vieraslajit taas ovat ihmisen maahan tuomia lajeja.
Tarjolla siliteltävää ja rapsuteltavaa
Lahja, Taika, Tytti ja Muurain ovat alkuperäiskarjaa. Lahjan vasikka, Taika, on nyt yksivuotias. Myös Tytti on teini. Maatilalta tulleena se ei ole vielä kovin hyvin, ja muitten tapaan, huomannut rapsutusten ihanuutta.
Suomenhevonen, Tullaus, sekä shetlanninponit Rilla ja Pörri elävät nautakarjan tapaan sulassa sovussa. Selkeää pomoa porukalla ei ole, mutta ei se ainakaan Tullakusen koosta riipu, että se taitaa pitää itseään hieman muita ylemmässä asemassa. Kyllä shetlanninponitkin osaavat arvonsa tuntea.
Rilla saattaa päästä juhannuksen tienoilla talutusratsastukseen. Se on myös tottunut kärryjen vetäjä. Pörrin tärkeä työ on olla maskottina.
Sisaruksilla, Toinilla ja Alpolla, alkaa olla ilmojen lämmitessä kissojen päivät. Farmin takuuvarmimmat rapsutukset on tarjolla juuri kissalassa.
Sen sijaan kanit Olga, Oili ja Muru, eivät rapsutuksista juurikaan piittaa. Kunhan puputettavaa suuhun riittää, riittää se myös kesästä nauttimiseen.
Maatiaiskukko, Vihtori, pääsee kesäksi ulos neljän kanansa kanssa. Nähtäväksi jää viekö ulkoilu voiton ja munasato putoaa talven ajan noin kahdesta päivässä pienemmäksi.
Kutut, Lyyra, Lysti, Lempi ja Hippa, protestoivat aitauksessaan, kun viereisen laitumen lampaat saavat kerppunsa ennen heitä.
Lampaat, Tuutikki, Kutitus, Mymmeli ja Hilda, ovat kerppujen vankkumattomia ystäviä. Rapsutusta rakastava Kikatus sen sijaan tekee tavoilleen uskollisen arvovalinnan: rapsutus on paljon syömistä antoisampaa.
Mutta jossain kohdin iholle tulo näyttää Kikatuksellakin loppuvan. Kerinnästä se ei ole tähän päivään mennessä pystynyt nauttimaan.
Kahvi tuoksuu jo eteisessä
-Tällä hetkellä yhdeksän yhdistystä on viikkonsa varannut. Vapaita viikkoja on vielä tarjolla, Vanhatupa kannustaa.
Kahvilatarjonnan lisäksi myynnissä on kulloisenkin järjestön tuotteita, E-P:n Taitokeskuksen tuotteiden lisäksi.
-Myös viime vuodelta tuttua matonkudontaa on mahdollista jatkaa. Se tuotto menee pandojen hyväksi.
Päätuvan pihapiirin rengintupa on sisustettu ja kalustettu. Navetan ylisillä on kärrynäyttely.
Pihalla on mahdollista kokeilla niin puujalkakävelyä kuin kiertää keppihevosrataa.
Myös pakopelin saloja pääsee Farmin päärakennuksessa ratkomaan.
Lue myös
