Article image
Kaupallinen yhteistyö

03.06.2021
Tapahtumat ja matkailu

Eläinten kanssa yllätykset ovat aina mahdollisia

Teksti: Hannele Norja
Kuvat: Hannele Norja ja Ähtäri Zoo

Ei malttaisi odottaa. Kolme silmäparia napittaa suljettua luukkua. Jospa jykevä jyskytys auttaisi. Sitäkin kannattaa kokeilla. Ulkona ei ole nyt mitään mielenkiintoista, kun pesässä, oven takana joku tekee jotain.

Eläintenhoitaja tietää, että pesää siivotessa kannattaa käyttää kuulosuojaimia. Malttamaton karhutrio haluaa tehdä siivoustarkastuksen aina mahdollisimman pian. Karhun käsittelyssä oviluukun kalistelu kaikuu sisätiloihin voimalla.

Nuori karhutrio järjestää vierailijoille seurattavaa. Intendentti Marko Haapakoski ennustaa Ähtäri Zoolle vilkasta kesää. Kotimaan matkailu jatkunee viime kesän tapaan vilkkaana.

– Tänä vuonna meillä on jo syntynyt vasoja hirvelle sekä farmin puolella lapinlehmälle vasikka. Metsäpeuroille on syntynyt yhteensä kuusi vasaa tänä vuonna, Haapakoski toteaa.

Katso karusellin kuvat!

Lajien suojelua ja opetusta

Eläinpuistojen tärkeimmät tehtävät ovat lajien suojelu sekä opetustoiminta, luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen.

– Nyt meillä on meneillään metsäpeura- ja pandahankkeet. Lisäksi olemme mukana Euroopan eläintarhayhdistyksen uhanalaisten lajien suojeluohjelmassa sekä sen sisällä toimivassa ja hieman väljemmin koordinoidussa kantakirjaohjelmassa.

Ähtäri Zoossa asuu useita eriasteisesti uhanalaisia lajeja, kuten tunturipöllö, kiljuhanhi sekä huuhkaja. Takaisin luontoon uhanalaisia eläimiä siirretään mahdollisuuksien mukaan totutustarhan kautta.

Eläinpuistojen tärkeimmät tehtävät ovat lajien suojelu sekä opetustoiminta, luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen.

– Täällä kasvaneet ja ihmisiin tottuneet eläimet eivät palaa luontoon. Osa siirretään totutustarhaan, jossa ihmiskontaktit ovat minimissä. Siellä syntyneet jälkeläiset palautetaan luontoon.

Katso karusellin kuvat!

Suojelutyön ansiosta metsäpeuran luokitus on kohonnut uhanalaisesta nykyiseksi silmälläpidettäväksi. Samoin pandojen vuoden 2014 erittäin uhanalainen -luokitus muutettiin vuonna 2019 uhanalaiseksi. Lähes sukupuuttoon kuollut vesikko saatiin lisääntymään Ähtäri Zoossa ensimmäisenä.

– Tällä hetkellä ne asustavat Ranualla, Haapakoski sanoo.

Ähtärin eläinpuisto

Perimät pidetään puhtaina

Lait, määräykset ja asetukset säätelevät eläinpuistojen toimintaa. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö on tarkasti koordinoitua.

– Eläinvaihdon ansiosta perimä pysyy puhtaana.

Haapakosken mukaan vuosittain tulevien ja lähtevien eläinten määrät vaihtelevat.

Lajien suojeluun Ähtäri Zoo osallistuu monella tavalla.

– Me tarjoamme materiaaleja ja tietoja tutkimuksiin, panostamme ympäristökasvatukseen ja osallistumme varainkeräyksiin ideologiamme mukaan. Haluamme edistää lajien ja luonnon monimuotoisuuden suojelua.

– Opastetut kierrokset rikastuttavat eläinpuistokäyntejä nyt, kun niitä saa taas järjestää, Haapakoski iloitsee.

Ähtäri Zoossa on valmistauduttu tulevaan kesään. Eläintiloissa on tehty, ja tehdään, uudistus- ja muutostöitä. Myös käsienpesupaikkoja on lisätty. Talven jättämiä jälkiä on kohennettu usean kymmenen talkoolaisen voimin. Reserviupseerikerholaiset rakentavat tällä erää esteetöntä reittiä lammen rantaan.

Englantilaisrouva totuttelee

Julia on englantilainen hienostoleidi. Matin juuret ovat Ranualla. Liekö kielimuuri ollut esteenä, sillä ahmapariskunnalle ei vielä tänä vuonna toiveista huolimatta perheenlisäystä tule. Odotukset ovat jatkossa korkealla, sillä Julian kotiutuminen on sujunut hyvin.

Ähtärin eläinpuisto

Paula tuli pääkaupungista

Korkeasaaresta tänä vuonna saapunut hirvineito Paula on sopeutunut maalaistoveriensa ryhmään hyvin, toki pienen alkukankeuden jälkeen. Vanhat rouvat olivat ensin hieman katselleet kaupunkilaistulijan touhuja. Nyt kesän vierailijoita odotellaan jo yhteistuumin. Ihan ääressä touhuavia makkaranpaistajia on kiva tarkkailla.

Saukot pihahommissa

Saukot loistavat ja kunnostautuvat ahkerimpina eläiminä puiston ulkotöissä. Hoitajan ei tarvitse yksin haravaa pyöritellä, sillä Kaisla ja Valtteri ovat innokkaina työssä mukana. Ähtärin saukkopariskunta ehtii haravointitöiden ohella myös hurvitella vedessä. Sosiaaliset ja leikkisät saukot ovat älykkäitä.

Ähtärin eläinpuisto panda

40 tunnin mahdollisuus

Pandojen rakkaustarinaa kerrotaan kerran vuodessa. Aikaa perheenlisäykselle on 40 tuntia. Hoitajille tuo rakkaustarina on pidempi urakka. Parin viikon ympärivuorokautisen päivystyksen aikana otollisin hetki ei pääse menemään ohi.

Tänä keväänä Pyryllä ja Lumilla oli rakkautta ilmassa, ja oli ihan käytännössäkin, mutta kokemusta enempää siitä ei kehkeytynyt. Kokemuksesta uskotaan silti olevan apua ensi kevääksi.

Tarkasti määrättyä kantoaikaa pandoilla ei ole. Se vaihtelee 95 ja 160 päivän välillä.

Ähtärin eläinpuisto

Taika on jo kirmaillut

Parin päivän ikäinen lapinlehmän vasikka Taika on jo tänään ehtinyt kirmata laitumella. Äiti-Lahja oli hetken menosta huolissaan. Eikä huoli katoa kokonaan edes lepo- ja ruokahetken aikana. Taikan päivänokosia on syytä valvoa myös turvallisessa karsinassa.

Ensisynnyttäjä Lahja ei ole. Kolmen sonnivasikan jälkeen vuorossa oli lehmävasikka. Se tulee jäämään farmille emänsä seuraksi. Sonnivasikat ovat jo siirtämässä perimäänsä muualla.

Farmilla asustaa suomenkarjan lisäksi myös muita alkuperäisrotuja: suomenlampaita, suomenvuohia, maatiaiskanoja, suomenhevonen ja maatiaiskissa. Shetlanninponi ja risteytyskanit sopivat hyvin joukkoon.

Ähtärin eläinpuisto karhut

Karhut ilahtuivat

Viime vuoden sulkuaika yllätti myös karhut. Normaali arki ei ollutkaan enää normaali. Kun eläinpuisto sai taas avata ovensa, ilahtuivat karhut henkilökunnan tavoin. Saattoipa joku silloin huomata karhujen lähes vilkuttavan pitkästä aikaa näkemilleen ihmisille. Yleisön paluu oli huomioon tottuneille juhlaa.

Jokaiselle eläinpuiston eläimelle on järjestetty myös oma ja rauhallinen, yleisön katseilta piilossa oleva tila. Sinne voi vetäytyä, jos naamat eivät miellytä. Uteliaat karhut eivät halunneet tuota mahdollisuutta käyttää.

Ähtärin eläinpuisto visentti

Visenttien uusioperhe

Nuutti tuli Ähtäriin Kolmårdenista, Ruotsista. Make oli herrasmies ja otti tulokkaan hyvin vastaan. Herrasmiesmäisyyttä Make osoitti myös Virosta tullutta morsianta kohtaan, sillä ennakko-odotuksista poiketen rouva olikin jo valmiiksi tiine. Uusioperhe voi hyvin, ja parin yhteinen Hector on nyt lauman nuorin jäsen.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset