Elinkeinoelämän keskusliitto on myös pienten yritysten asialla

Yrittäjyys on ollut voimakkaassa kasvussa tällä vuosikymmenellä Suomessa. Erityisesti nuorten keskuudessa trendi on ollut vahva ja käytännössä tuplaantunut vuodesta 2010 lähtien.

– Noin viidennes nuorista alle 24-vuotiaista suunnittelee ryhtyvänsä yrittäjiksi. Tämä näkyy myös yritysten lukumäärässä, jossa on tapahtunut selkeää kasvua, EK:n Yrittäjyys ja elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Jari Huovinen selventää.

Yritysmäärän kasvu selittyy pelkästään yksinyrittäjien määrän lisääntymisellä.

– Tälle ajalle on tyypillistä, että yli 40 prosenttia yksinyrittäjisstä on sivutoimisia yrittäjiä. Aika usein yrittäminen aloitetaan oman muun työ ohella ja sitten siitä ponnistetaan kokonaan yrittäjänuralle.

Digitalisaatio on muuttanut yrityskenttää niin, että mikro- ja pienyritysten on helpompi ostaa tarvitsemaansa lisätyötä tai palvelua esimerkiksi toisilta mikroyrityksiltä kuin miettiä tai ryhtyä lisätyövoiman palkkaamiseen kysynnän tyydyttämiseksi.

Positiivinen työllisyys pienen joukon harteilla

Uusien työpaikkojen luominen Suomessa on ollut yhä pienemmän yritysjoukon harteilla.

– Tämä on kiinnostavaa ja toisaalta huolestuttavaa, sillä mitä harvalukuisempi joukko on, sitä haavoittuvampi on työllisyyden parantamiseen tähtäävä hallituksen ohjelma.

Oman ongelmansa yritysten tuomien työpaikkojen lisäämiseen tuo suomalaisten yrittäjien ikä.

– Ikääntyminen aiheuttaa sitä, että yrityksellä ei ole niin paljon kasvutavoitteita eikä investointiaikeita. Myös digitalisaation luomia mahdollisuuksia hyödynnetään niissä selvästi muita vähemmän.

Omistajanvaihdos ongelmana

Kaikkiaan 85 000 suomalaisesta yrityksestä jopa 15 000:ssa omistajavaihdos on ajankohtainen.

– Suurin yksittäinen tulppa omistajavaihdossa liittyy yrittäjän osaamiseen liittyvään yrittäjyyteen. Silloin voi olla vaikeaa löytää sopivaa jatkajaa yrittäjän elämäntyölle.

Huovinen puhuu jatkuvan koulutuksen puolesta ja sitä kautta yritysomistajan osaamisen siirtämisestä eteenpäin niin, että yritys jatkaa toimintaansa, vaikka omistaja suunnittelee lopettamista.

– Monesti omistaja myös itse arvostaa yrityksensä liian korkealle, koska siinä on koko elämäntyö mukana.

Huovisen päätyönä on tutkia ja viestiä päätöksentekijöille yritysten tilanteesta ja niiden tarpeista.

– Pyrimme saamaan ajantasaisia tietoja ja levitettyä sitä tietoa eteenpäin.

Kuilu Länsi- ja Itä- Suomen välillä

Viime keväänä tehdyn alueellisen kuntarankingin mukaan Suomi on jakautumassa yhä voimakkaammin kahtia Länsi-Itä-suunnassa.

– Länsi-Suomen yrityksissä on hyödytty enemmän viime vuosien talouskasvusta ja kasvumahdollisuuksista kuin Itä-Suomessa.

Osittain se johtuu Huovisen arvion mukaan siitä, että Itä-Suomessa yrityksissä on erityisen paljon omistajavaihdostarpeita.

– Samalla löydettiin myös paljon kasvun pysähtymistä siinä, että ei löydetty osaavaa työvoimaa yrityksiin. Itä-Suomessahan muuttoliike on ehkä kaikkein voimakkainta.

Yritysten kansain­välistyminen kasvaa

Suomalainen yrityskenttä on muuttunut myös siinä mielessä, että kansainvälistyminen on voimakkaassa kasvussa.

– Kymmenessä vuodessa on tullut yli 6 000 yritystä lisää tekemään kansainvälistä kauppaa. Se on yli 30 prosentin kasvu.

Kansainvälistä kauppaa käyvien yritysten määrä on lisääntynyt 10 vuodessa yli 30 prosentilla.

Osa yrityksistä on lähtenyt suoraan kansainvälisille markkinoille.

– On sekä suoraan maailmalle meneviä yrityksiä sekä vakiintuneita yrityksiä, joiden kasvun rajat Suomessa ovat tulleet täyteen. Kauhavalla vuodesta 1994 toiminut Unico Finland edustaa juuri tätä yritysryhmää.

– Meillä on kasvun rajat tulleet kotimaassa täyteen ja olemme tehneet päätöksen lähteä laajentumaan Ruotsin markkinoille, Unicon hallituksen puheenjohtaja Petri Saarinen taustoittaa.

Valtaosalle vienti on vielä hyvin pienimuotoista, mutta kansainvälistymispalveluiden oikea kohdentaminen on Huovisen mielestä äärimmäisen tärkeää.

– Tässä pitää myös meidän katsoa peiliin, että olemmeko osanneet auttaa yrityksiämme löytämään kansainväistymiseen liittyviä palveluita.