Näyteikkuna kotimaiseen ruuan tuotantoon
Farmarinäyttelyssä voi tutustua monipuolisesti tämän päivän alkutuotannon eri toimintoihin.
Farmarinäyttely tulee historiansa viidettä kertaa Seinäjoelle 4.–6. heinäkuuta. Näyttelyn reilut parikymmentävuotisessa historiassa Seinäjoen näyttely on kerännyt joka kerta suurimmat yleisömäärät.
ProAgria Etelä-Pohjanmaan toimitusjohtaja Henri Honkala odottaa tyytyväisenä heinäkuun ensimmäistä viikonloppua, kun Farmarin alueen ovet avautuvat.
Mistä maatalousnäyttelyt ovat saaneet alkunsa?
Ensimmäinen näyttely on pidetty historian kirjojen mukaan Haminassa vuonna 1860, eli aika pitkä historia näyttelytoiminnalla on.
Mikä oli maatalousnäyttelyiden tarkoitus silloin, kun niitä aloitettiin järjestää?
Siellä välitettiin tietoa ja menetelmiä maanviljelijöille ja myytiin luonnollisesti tuotteita ja palveluita sekä koneita ja laitteita. Nykyään teemme valtavasti töitä ProAgriassa, että suurelle yleisölle ei tule kuva Farmarista maaseutunäyttelynä, vaan alkutuotannon ja metsäelinkeinon monipuolisesti esiin tuovana tapahtumana.
Keitä ovat nykyiset Farmarin kävijät?
Farmari on kotimaisen maatalouden ja ruuantuotannon näyteikkuna kuluttajille. Farmarissa ihmiset näkevät mistä ruoka tulee. Myös kotieläinten näkemiseen Farmari on oiva paikka. Kävijöinä on paljon perheitä, jopa 40 % lipun hankkineista on tilastojemme mukaan lapsia. Yksi kasvava kävijäryhmä on metsän omistajat, joita tuntuu koko ajan tulevan lisää.
Milloin ensimmmäinen Farmari järjestettiin?
ProAgria on järjestänyt Farmareita vuosittain vuodesta 1999 lähtien. Viimeiset 10 vuotta Farmari on pidetty joka toinen vuosi. Ennen yhtä valtakunnallista näyttelyä oli kolme alueellista kesänäyttelyä, jotka olivat kesä-, heinä- ja elokuussa.
Miksi siirryttiin yhteen näyttelyyn?
Maatilojen ja pientilojen määrä on vähentynyt voimakkaasti vuosikymmenien aikana. Aiemmin koneita hankittiin valtavia määriä koneita, joita sitten esiteltiin alueellisissa maatalousnäyttelyissä.
Jokainen Seinäjoen näyttely on kerännyt Farmarin historiassa kaikkein eniten kävijä, miksi?
Etelä-Pohjanmaa on maatalousvaltaista aluetta, joten Seinäjoen ympäristössä on paljon ihmisiä, joilla on suoraan kosketuspintaa alkutuotantoon ja siihen liitännäisiin elinkeinoihin. Pääosa kävijöistämme on Etelä-Pohjanmaalta, mutta kävijätutkimuksemme mukaan kaikista maakunnistamme vierailijoita Farmariin on tulossa.
Miten suuri joukko ihmisiä valmistelee Farmaria?
Aluksi noin kaksi vuotta sitten minä aloitin yksin tämän kesän näyttelyn parissa. Nykyään noin 25 henkilöä työskentelee ProAgriassa tapahtuman parissa. Toisaalta eri asioita on ulkoistettu yhä enemmän.
Mikä työllistää järjestämisessä eniten?
Kotieläinkenttä kaikkine eläimiin liittyvine säädöksineen aiheuttaa todella paljon messuvieraalle näkymätöntä työtä. Eläintautisuojaus kasvaa näyttely näyttelyltä. Tämän vuoden Farmariin ei tuoda sikoja, afrikkalaisen sikaruton uhkan vuoksi. Kaikki näyttelyyn tulevat eläimet on testattu. Näytteet on otettu ja laboratorioissa varmistettu, että eläimissä ei ole tauteja.
Miten vierailukohteet niveltyvät itse näyttelyyn?
Niissä näkee myös hyvin maatalouden ja maatilayrittäjyyden muutosta. Monella maatilayrittäjällä on monipuolista toimintaa ja ne ovat usein myös matkailukohteita. Siellä on todella mielenkiintoisia kohteita lomapäivän viettoon tai taukopaikan pitoon yksin tai perheen kanssa.
Farmariin odotetaan noin satatuhatta kävijää. Kävijämäärä ovat hiukan vähentyneet. Miksi?
Yksi syy on maatilojen vuosittainen vähentyminen. Nyt niitä on noin 42 000 ja vuosittainen pudotus on yli tuhannen tilan luokkaa. Toinen merkittävä tekijä on vapaa-ajan vieton valtava tarjonta. Ihmisten vapaa-ajasta on kova kilpailu monien eri toimijoiden kesken.
Miten ennustat tilamäärien olevan 20 vuoden päästä?
Arvaukseni on 25 000, eli se on lähes puolittunut nykyisestä tilamäärästä.
Mikä on yleisin tilamuoto Suomessa?
Sivutoiminen viljanviljelijä, josta yksikään ihminen ei saa elantoa ja molemmat tai ainakin toinen on ansiotyössä muualla.
