Hajuton pienpuhdistamo valikoitui jätevesijärjestelmäksi

Nurmojoen rannassa sijaitseva talo tarvitsi uuden jätevesijärjestelmän ja vaihdoehdoksi valikoitui pienpuhdistamo.

– Määräykset tuli ja niitten mukaan kaikki tehtiin. Nyt ei tarvitse murehtia, Jari Oksaharju huokaa.

Nurmonjoen rannassa oleva talo vaati uudet jätevesijärjestelmät, kun vanhan, vuonna 1996 rakennetun suodatinkentän käyttöikä alkoi tulla täyteen.

– Se ei tahtonut savimaalla toimia enää vaadittavalla tavalla. Varsinkin talvisin alkoi olla ongelmia.

Kahdesta vaihtoehdosta, pienpuhdistamosta tai umpisäiliöstä, Oksaharju valitsi ensimmäisen. Pienpuhdistamon valintaan vaikutti sen pidempi tyhjennysväli. Lisäksi pienpuhdistamo vaatii vain yhden säiliön asennustilan. Toinen vaihtoehto olisi myös vaatinut kemikaalisäiliön sisätiloihin, keittiön kaappiin.

– Siitä ideasta emme vaimon kanssa pitäneet.

Puhdistusjärjestelmän paikan määritti laissa oleva metrimäärä. Poistoputken pään on oltava 35 metriä vesirajasta.

Pienpuhdistamo sisältää kaksi 1 500 litraista betonisäiliötä. Ensimmäinen säiliö kerää jäteveden. Toinen säiliö prosessoi jäteveden kemikaalilla kaksi kertaa vuorokaudessa sekä ilmastaa puhdistetun jäteveden. Sen jälkeen poistopumppu pumppaa veden lähiojaan.

– Koko kesän kävin nuuhkimassa ja haistelemassa ojan liepeillä, mutta ei siellä mikään tuoksunut, Oksaharju naurahtaa.

Yhden päivän urakka

– Aamulla he tulivat ja illalla viiden maissa lähtivät, Oksaharju sanoo pienpuhdistamon asentamisesta.

Perusasennus sujui kahdelta mieheltä rutiinilla. Asentajilla oli valtuudet hoitaa työmaalle hiekkoja myöten kaikki tarvittava Pätevyyden omaavan suunnittelijan kautta ja avaimet käteen -periaatteella hankittu työ hoitui nopeasti ja helposti. Pätevyyden omaava suunnittelija toimi myös työvalvojana.

Puhdistamo on pienen alkukankeuden jälkeen toiminut erittäin hyvin.

– Ensimmäinen sähkökatkos pysäytti puhdistamon toiminnan. Yhteydenotto valtuutettuun suunnittelijaan ja ongelma poistui kertaheitolla järjestelmän uudelleenohjelmoinnilla. Sen jälkeen ei pienet, eikä edes taannoinen nelituntinen sähkökatkos, ole toimintaa pysäyttänyt. Siellä se ajoittain itsekseen hurisee ja on toiminut juuri odotusten mukaisesti.

– Säiliö tyhjennetään yleisen käytännön mukaan 1-2 kertaa vuodessa, Oksaharju toteaa.

Vaivaton toteutus

Oksaharju toteaa jätevesijärjestelmän uusimisen sujuneen lupaprosessista alkaen kivuttomasti. Hänen omalle kontolleen jäi vain jätevesisuunnitelman toimittaminen toimenpidelupaa varten ja sähkömiehen hankinta puhdistamon kytkentää varten.

Edellinen suodatinkenttä toimi Oksaharjuilla 23 vuotta. Nykyisten betonisäiliöiden käyttöiäksi arvioidaan 40-50 vuotta. Elektroniikalla ei ole laskennallista käyttöikää.

Jätevesijärjestelmien uusimisaika meni umpeen lokakuun lopussa. Remonttia lykänneitä ei voida sakottaa. Maksumääräyksen sijaan myöhästyneitä uhkaa muistutus. Oksaharju on omasta puolestaan tyytyväinen koko uudistusprosessiin, ajoituksesta lähtien.

– Aikataulutus meni omalta kohdaltani juuri nappiin.