Tuleeko vastasyntyneelle possulle Suomessa talvella kylmä?
Olosuhteet vaihtuvat ja tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. Kun ei voi ennustaa, pitää tehdä parhaansa ja katsoa mihin se riittää.
Juuri näin tekee isokyröläinen maatalousyrittäjä Antti Hyppönen. Hän myöntää olevansa lähes vailla hermoja, vaikka maailmanlaajuisesti tilanne joskus hieman arveluttaakin.
– Teen kaikkeni, ja jos se ei riitä, vien avaimet pankkiin. Mutta silloin saman tekee moni muukin, Hyppönen toteaa.
Hän ei pidä siitä mielikuvasta mikä alasta yleisesti annetaan.
– Kyllä valitettavaa pystyy löytämään kaikesta, mutta omaa alaa ja tuotantoa on myös mahdollista kehittää.
Hyppönen toteaa yritystoimintaan tulevan välillä muutoksia ja muuttujia, ja siinä pitää vain yrittää pysyä perässä ja ennakoida.
– Yrittäjät kyllä tietävät mihin lähtevät.
Silti Hyppönen toivoo, että kotimaisia elintarvikkeita osattaisiin arvostaa, vaikka ne maksaisivat ulkomaisia enemmän.
– Esimerkiksi Etelä-Euroopassa tuotantorakennuksilta ei vaadita samaa kuin Suomessa. Vastasyntyneelle possulle ei saa tulla talvella kylmä, hän havainnollistaa.
Lue myös
Vähän edellä
Jo mainitun perässä pysymisen sijaan Hyppönen itse yrittää mennä aina vähän edellä. Niihin asioihin pitää vaikuttaa mihin pystyy, sähkön hintaan ei pysty.
– Ostin niin polttoainetta, lannoitteita kuin kasvinsuojeluaineita silloin, kun ne olivat halvimmillaan.
Talvella Hyppönen tutkii dataa
Tulevan talven aikana Hyppönen aikoo perehtyä tämän syksyn puintidataan.
– Olen aina käyttänyt lannoitteita optimaalisesti, mutta ensi keväänä aion ruveta täsmä lannoittamaan entistä tarkemmin. Kustannusten nousu on ollut niin rajua.
Toki Hyppönen toteaa myös tuottajahintojen nousseen tänä vuonna.
– Eri asia on tietysti se mikä piisaa ja mikä on riittävästi. Kate on nyt syöty pois, voittoa ei tehdä.
Hän toteaa, että tänä päivänä tehty ensi vuoden tuloslaskelma voidaan heittää heti huomenna roskiin.
Ei romantisoida
Jos Hyppönen on jostakin huolissaan, se on omavaraisuus. Eikä vain sianlihan osalta.
– Ihmiset ovat tottuneet ajattelemaan, että kyllä sitä ruokaa maailmalta tulee. Nyt voi olla tilanne, ettei tulekaan.
Jos lannoitteiden hinnat jatkavat nousuaan, Hyppönen miettii, kuinka monelta ja kuinka paljon jää ensi keväänä kylvöjä tekemättä.
– Toivotaan, että leipäviljaa riittää ja sioillekin saadaan rehuviljaa.
Muuttuvista tekijöistä huolimatta Hyppönen tekee työtään positiivisella vireellä. Hän uskoisi tylsistymisen uhkaavan, jos hänen jokainen työpäivänsä vuodesta toiseen olisi samanlainen.
– Ei tätä silti kannata alkaa romantisoimaankaan. Tämä on raakaa duunia säiden armoilla.
Vapaaporsituksesta hyvinvointia eläimille
Maatalousyrittäjä Antti Hyppösen päätuotantosuunta on lihantuotanto.
-Sen pään ei saa antaa kyykätä missään olosuhteissa, Hyppönen toteaa.
-Porsastuotanto ja päiväkasvu täytyy pitää hyvällä tasolla.
Jo ennen sukupolvenvaihdosta Hyppöselle oli selvä, että laajentuvasta sikalasta tehdään vapaaporsitussikala. Oppia hän joutui hakemaan ulkomaita myöden, sillä Suomessa ei vielä tuolloin vastaavia juurikaan ollut.
-Halusin panostaa eläinten hyvinvointiin ja se on tuottanut tulosta, Hyppönen toteaa tyytyväisenä.
Tuolloinkin hän oli aikaansa edellä, sillä ensi vuoden alusta alkaen Suomeen ei saa enää rakentaa kuin vapaaporsituskarsinoita.
Hyppösen tilalla on työssä kolme ulkopuolista. Sesonkiaikana väkimäärä lisääntyy. Hyppösen omasta työajasta noin kolmasosa kuluu sikalatyössä.
-Kun työntekijöitä on tämänkin verran, kuluu johtamistyöhön oma aikansa. Ajattelen kyllä itsekin olevani täällä töissä, vaikka olenkin omistaja, Hyppönen analysoi.
-Ajatusmaailmani on varsin yritysmäinen.
Jatkuvaa tutkimusta
Hyppönen uskoo saaneensa Vuoden atrialainen vaikuttaja -tunnustuksen pari vuotta sitten aloittaessaan ensimmäisten maatilayrittäjien joukossa somepäivitykset. Päivitettävää riittää, sillä Hyppönen on mukana monissa hankkeissa.
-Esimerkiksi A-Tuottajien kanssa oli Vapaaporsitus- sekä meneillään oleva Älysikala-hanke. A-Rehun kanssa taas on menossa Valkuaista pellosta -hanke.
Omissa oloissaan ja tuotannossaan Hyppönen tekee koko ajan pientä tutkimusta.
-Se saattaa olla yksinkertaista, mutta hyvin havainnollistavaa. En yritä keksiä pyörää uudestaan, mutta itseäni yritän kehittää koko ajan, Hyppönen vakuuttaa.
Lue lisää Hyppösen kokemuksista vapaaporsituksesta Atrian sivuilta.
Valintaansa tyytyväinen
Antti Hyppönen on Hyppösen tilan kolmas isäntä. Karjalasta tullut paappa perusti tilalle sikalan 1960-luvulla. Agrologiksi valmistumisen jälkeen Antti Hyppönen toimi jonkin aikaa Atrialla tuotannonneuvojana, mutta otti vastuun Hyppösen tilasta vanhempiensa jälkeen vuonna 2018.
Tällä hetkellä yhdistelmäsikalassa on lihasikojen lisäksi 200 emakkoa.
Sukupolvenvaihdosprosessi alkoi Hyppösillä noin kolme vuotta ennen kuin se toteutui. Suunnitelmat vapaaporsitussikalasta olivat jo valmiit siinä vaiheessa, kun sukupolvenvaihdos tapahtui.
Vaikka selvitettävää oli paljon, Hyppönen muistelee vaihdoksen sujuneen ongelmitta. Apuja saatiin niin ProAgrialta kuin pankista. Opiskelujen kautta tulleilta tutuilta sai niin ikään hyviä neuvoja. Neljän vuoden yrittäjyyden jälkeen Antti Hyppönen on varsin tyytyväinen tekemiinsä ratkaisuihin.
