Kolmessa paikassa samaan aikaan
Korkeakouluopiskelijoiden monipuolinen arki pitää heidät kiireisinä, kun kalenterit täyttyvät opinnoista, luottamustehtävistä ja töistä. Espoosta kotoisin oleva 24-vuotias Ida Kettuoja on ollut opiskelijaelämänsä aikana monessa mukana. Aktiivinen järjestötoiminta on hänelle oleellinen osa opiskelua.
Kettuoja opiskelee kolmatta vuotta hallintotieteitä Vaasan yliopistossa, jossa hän aloitti opinnot kolmen välivuoden jälkeen. Myös järjestötoiminta tuli nopeasti mukaan kuvioihin.
– Välivuosien aikana hain satunnaisesti eri paikkoihin, mutta sitten keväällä 2019 löysin hallintotieteet ja palo opintoihin syttyi, Kettuoja kertaa.
Opinnoissaan hän suuntautuu aluetieteeseen, ja sitä kautta kiinnostus Kettuojalla ylettyy myös vaikuttamiseen ja erilaisiin järjestöihin. Into vaikuttamiseen on lähtenyt jo yläasteelta ja lukiosta.
– Olin aktiivinen esimerkiksi Suomen lukiolaisten liitossa sekä toimin opiskelijakuntamme puheenjohtajana.
Korkeakoulussa Kettuoja on ollut mukana usean järjestön hallituksessa ja toiminut niin yliopiston opiskelijaedustajana kuin myös uusien tutorien kouluttajana. Luottamustoimien lisänä arjessa on ollut mukana työ.
Vaikuttamista monella tasolla
Kettuoja kertoo, että järjestötoiminnalla tehdään yhdessä töitä yhteisön eteen erilaisten järjestöjen kautta ja toimitaan vaikuttajina. Tehtäviin kuuluu edunvalvontaa sekä tapahtumien ja muun vapaa-ajan ohjelman toteuttamista.
– Korkeakouluissa ja juuri yliopistoissa on muun muassa työelämäjärjestöjä, ainejärjestöjä, osakuntia, kerhoja ja urheiluseuroja, Kettuoja luettelee.
Hän selventää, että ainejärjestöissä valvotaan oman alan opiskelijoiden etuja ja järjestetään yhteistä toimintaa. Osakunnat ovat taas poikkitieteellisiä eli monialaisia järjestöjä, joiden jäseniä yhdistää usein yhteinen kotipaikkakunta.
Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.Jokainen opiskelija on vaikuttaja
Järjestöissä voi toimia aktiivina myös jäsenenä, mutta hallitustoiminta tuo vastuuta erilaisten pestien myötä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAMO:n toiminnanjohtaja Jani Erkkonen kertookin, että jokainen opiskelija on vaikuttaja omalla tavallaan:Se, miten ja mitä opiskelija kertoo opiskelupaikastaan ja -kaupungistaan muille, on vaikuttavaa markkinointia. Monen opiskelupaikan valintaan on vaikuttanut kaverin tai tutun hyvät kokemukset.
Erkkonen kertoo, että ammattikorkeakoululaissa määritetään, että jokaisessa koulussa pitää olla opiskelijakunta, joka ajaa opiskelijoiden asioita.
– Vaikuttamista tehdään SeAMKin työryhmissä, erilaisissa johtoryhmissä, omissa tapahtumissa ja yhteisissä projekteissa, hän jatkaa.
Tämän lisäksi ammattikorkeakouluopiskelijoilla on omia opiskelijayhdistyksiä, jotka ajavat oman alansa opiskelijoiden asioita ja järjestävät erilaisia aktiviteetteja.
– Meillä täällä Seinäjoella toimivat opiskelijakunta SAMO, opiskelijayhdistykset, SeiES ja SeAMK osuuskunta eli monenlaista vaikuttamisen paikkaa löytyy, Erkkonen avaa.
Töitä yhteisön eteen
Järjestö- ja muussa aktiivitoiminnassa Kettuoja on päässyt tekemään merkityksellisiä asioita yhdessä muiden kanssa ja tapaamaan uusia ihmisiä. Hän lisää, että on hienoa tuntea, että voi vaikuttaa moniin asioihin.
Yksi Kettuojan viime vuoden luottamustoimista oli hänen omassa ainejärjestössään Hallinnoijat ry:ssä koulutuspoliittisena vastaavana.
Vaikka ei olisi kaikessa mukana, se ei tarkoita sitä, ettei olisi arvokas osa opiskelijayhteisöä. On tärkeää tehdä omasta opiskelijaelämästään itsensä näköistä.
Ida Kettuoja
– Pestissä pääsin huolehtimaan jäsentemme eduista sekä keskustelemaan opinnoista niin opettajien kuin vararehtorinkin kanssa. Tämän lisäksi vaikutimme vahvasti opinto-ohjelmamme uudistukseen.
Kettuoja kertoo, että kokemuksiensa perusteella hänestä on turhauttavaa lukea kommentteja siitä, että opiskelijoiden arki on vain opiskelijajuhlissa käymissä.
– Vaikka ei olisi kaikessa mukana, se ei tarkoita sitä, ettei olisi arvokas osa opiskelijayhteisöä. On tärkeää tehdä omasta opiskelijaelämästään itsensä näköistä.
Tulevaisuus suunnitelmissa mukana
Useat opiskelijat tekevät töitä opintojensa ohella, mikä luo lisämausteen opiskeluarkeen. Myös Kettuoja päätti yhdistää työnteon muuhun arkeensa, kun siihen tarjottiin sujuvaa mahdollisuutta.
– Sain kesätöitä paikasta, jossa viihdyin hyvin koko kesän ja pidin työstäni. Kesän jälkeen sain työnantajani kanssa sovitettua työaikani sellaiseksi, että se sopi arkeeni.
Kettuoja halusi jo opiskelun aikana kerryttää työkokemusta, sillä hän kokee sen olevan arvokas lisä tulevaisuutta ajatellen. Kiireisessä arjessa hänen tukenaan oli kalenteri, jonka avulla hän pysyi mukana siinä, missä täytyy olla ja mihin aikaan.
Kiireisimpinä aikoina merkkasin myös vapaa-aikani kalenteriin, jotta se ei vain unohdu, Kettuoja tunnustaa.
Kettuoja myöntääkin olevansa ylisuorittaja, mutta korostaa aitoa paloa järjestötoimintaan.
– Innostuva luonteeni on varmasti osasyy siihen, miksi halusin vaikuttaa asioihin ja käydä samalla töissä. Minulle on tärkeää kehittää niin järjestöjen toimintaa kuin myös itseäni.
Oma jaksaminen etusijalle
Vaikka vaikuttaminen on Kettuojalle intohimo, hän myöntää, että jaksaminen on ollut lujilla.
– Luottamustoimien ja muun kiireen takia arjesta jäi usein hänen mukaansa puuttumaan vapaa-aika. Kaikista tehtävistäni helpoiten luistin opinnoistani ja jätin tehtävien tekemisen palautuspäiville. Onneksi ystäväni ovat myös järjestötoimijoita, joten välillä itse vaikuttaminen ei tuntunut työltä, Kettuoja hymähtää.
Jälkikäteen Kettuoja on huomannut, että vuoden aikana hän oli ajoittain todella uupunut.
– Nyt haluan keskittyä opintoihini, joten järjestötoiminta ja työt ovat tällä hetkellä tauolla. Nyt ehdin ihan oikeasti levätä.
