Article image
Helsingin yliopiston Vaasan yksikön oikeustieteellisen tiedekunnan ainejärjestö Justus ry pitää huolen opiskelijoiden edunvalvonnasta.
11.02.2022
Työelämä ja yrittäjyys

Alanvalinta ei ole aina ainutkertainen päätös

Teksti ja kuvat: Viivi Hinssa

Korkeakoulujen kevään yhteishaku ja pääsykokeet ovat opiskelijoille muutoksen aikaa. Osa nuorista ovat lukiosta tai ammattikoulusta valmistuessaan vielä vailla määränpäätä ja tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia.

Näin kävi myös Ilmajoelta lähtöisin olevalle Helena Lahdelle, joka lukion päätyttyä etsi vielä unelmiaan.

– Valmistuin lukiosta vuonna 2017, enkä silloin vielä tiennyt, mitä haluaisin lähteä opiskelemaan. Välivuotena kuitenkin kiinnostus oikeustieteistä heräsi, ja pian olikin aika tähdätä vuoden 2018 pääsykokeisiin, Lahti kertoo.

Ensimmäisellä kerralla yhteishaussa paikka oikeustieteistä ei auennut raskaasta luku-urakasta huolimatta. Lahti avaa, että oikeustiede ei ollut hänen ainut vaihtoehtonsa yhteishaussa.

– Minulla oli hakuprosessissa myös muutamia muita vaihtoehtoja, joista yksi oli Vaasan yliopiston tarjoamat kauppatieteiden opinnot tuotantotalouden ja tietojärjestelmätieteen ohjelmassa, josta pääaineeksi valikoitui lopulta tuotantotalous.

Helena Lahti
Kolmatta vuotta oikeustieteitä opiskeleva ja tuore kauppatieteiden kandidaatti Lahti kokee, että hakuprosessit ja tutkintojen yhdistäminen on opettanut hänelle paljon hänestä itsestään.

Opiskelupaikka Vaasan yliopistoon aukeni todistusvalinnan kautta ja Lahti päätti ottaa paikan vastaan. Aiempi kiinnostus kaupallista alaa kohtaan toimi isona tekijänä valinnassa. Samana syksynä opiskelu yliopistossa alkoi ja arki opiskelijana lähti käyntiin. Kuitenkin unelma oikeustieteellisistä opinnoista oli taustalla mielessä, vaikka tuotantotalouden opiskelu olikin mieluista.

– Keväällä 2019 päätin sitten hakea uudelleen oikeustieteelliseen. Vaikka sinänsä pidin tuotantotalouden opinnoista, en ollut varma olisiko se loppuelämäni ala, Lahti muistelee.

Tuttu hakuprosessi edessä

Hyväksyttyään opiskelupaikan, opiskelija menettää oikeutensa ensikertalaisuuskiintiössä. Tällöin toisella hakukerralla ei valinnassa käytetä enää todistusvalintaa ja valittavien osuus on pienempi. Lahti kertoo, että myös hänen kohdallaan todistusvalintaa ei enää käytetty, mutta muuten prosessi oli samanlainen kuin ensimmäisellä hakukerralla.

– Siirtohaku on myös mahdollinen, mikäli tutkinnot soveltuvat keskenään. Joillain aloilla myös esimerkiksi ammattikorkeakoulusta pystyy hakea maisterin opintoihin yliopiston puolelle, Lahti avaa.

Motivaatiota lukemisen aloittamiseen löytyi, sillä Lahti tiesi, että oikeustieteelliseen pääsee harvoin ensimmäisellä yrittämällä. Viiden viikon aikana täytyi arkeen sovittaa vielä jonkin verran tuotantotalouden opintoja sekä pääsykokeisiin lukemista.

– Tällä kertaa ei ollut samanlaista painetta lukea pääsykokeisiin, koska minulla oli aikaisempi opiskelupaikka turvana.

Toisella hakukerralla työ palkittiin ja nyt 23-vuotias Lahti opiskelee kahta alaa Vaasassa.

– Pääsykokeet menivät hyvin ja kesällä 2019 tuli tieto, että sain opiskelupaikan Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta Vaasan yksiköstä. Tämä yksikkö oli ensimmäinen hakuvaihtoehtoni, sillä aiempien opintojen aikana Vaasasta oli tullut minulle koti.

Vaikka toinen haave avautui, Lahti ei halunnut lopettaa opintojaan tuotantotalouden parissa ainakaan alemman korkeakoulututkinnon osalta. Opintojen yhdistäminen onnistuu isosta työmäärästä huolimatta, ja Lahden halu menestyä motivoi jatkamaan.

– Välillä olen miettinyt, että onko tässä järkeä, sillä ajanhallinta on ollut ajoittain haastavaa. Onnekseni oikeustieteellinen on enemmän teoreettista ja tuotantotalous käytännöllisempää, mikä tasapainottaa opintoja.

Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
Mainos päättyy

Erilaiset alat voidaan yhdistää

Oikeustieteen ja tuotantotalouden yhdistäminen ei ole perinteisin vaihtoehto, mutta Lahti näkee alojen täydentävän toisiaan. Opiskelun myötä hän on huomannut, että juuri tuotantotalouden kursseista on hyötyä toisessakin tutkinnossaan. Kaupalliset opinnot ovat antaneet hyvät lähtökohdat talouden ymmärtämiselle sekä myös käytännössä esimerkiksi tilinpäätösten tulkinnalle.

– Vaikka oikeustieteellinen koulutus on minulla ensisijalla, olen tyytyväinen siihen, että panostin myös tuotantotalouteen ja sitä kautta kauppatieteisiin.

Kahden alan opiskelu on Lahden mukaan kehittänyt ajattelemaan aiheita monipuolisesti ja työmäärän lisääntyessä pitkäjänteisyydestä on tullut tärkeä taito. Myös verkostojen laajentuminen on hyvä lisä tutkintojen yhdistämiselle.

– On tietenkin myös mahtavaa, että tunnen opiskelijoita molemmista kouluista ja tutkinnoista, Lahti lisää innoissaan.

Opintoja yhdistämällä tulevaisuuden mahdollisuudet monipuolistuvat – valmistuessa ei tarvitse valita vain yhdestä alasta. Alojen yhdistäminen onnistuu opintojen lisäksi myös työelämässä. Tuotantotalous on osaltaan projektinhallintaa ja esimerkiksi lakitoimistot tekevätkin töitä usein projektiluontoisesti.

Voin hyödyntää molempien tutkintojen osaamista esimerkiksi ympäristöoikeudellisissa asioissa, kun täytyy pohtia vaikkapa tehtaiden päästöjä.

– Voin hyödyntää molempien tutkintojen osaamista esimerkiksi ympäristöoikeudellisissa asioissa, kun täytyy pohtia vaikkapa tehtaiden päästöjä. Myös tuotteiden laadun tarkkailussa ja näin kuluttajansuojassa yhdistyvät molemmat alani, Lahti täsmentää.

Nyt kolmatta vuotta oikeustieteitä opiskeleva ja tuore kauppatieteiden kandidaatti Lahti kokee, että hakuprosessit ja tutkintojen yhdistäminen on opettanut hänelle paljon hänestä itsestään.

– Tärkeimpänä olen oppinut antamaan itselleni armoa hankalissa tilanteissa ja stressin keskellä. Olen luonteeltani ylisuorittaja, mutta nyt on täytynyt hyväksyä, ettei kaikessa voi olla täydellinen, Lahti summaa.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
4.8/5 - (5 votes)
Artikkeliin liittyviä hakusanoja
ammatinvaihto opiskelu ura vaasa Vaasan yliopisto

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset