Konmari karsii turhat tavarat
Sari Saarikoski tunnustautuu konmarin kannattajaksi ja siitä kertovat esimerkiksi hänen siistit vaatekaappinsa.
– Tämä kasa on lähdössä nyt kirpputorille, Sari Saarikoski viittoo kohti suureksi kasvanutta tavaroiden kasaa.
Saarikoski ei hurahtanut konmaritukseen välittömästi, vaan uuden ajatusmaailman sisäistäminen vaati aikaa.
– Ensimmäisen kirjan luettuani minua hieman nauratti, että tarvitsevatko aikuiset ihmiset tällaista metodia siivoamiseen. Toisessa kirjassa oli enemmän järkeä, ja päätin kokeilla vaatekaapin uudelleenjärjestelyä, Saarikoski muistelee.
Vaatekaappi kiittää
Hän avaa vaatekaapin oven. Henkareilla roikkuvat vaatteet ovat siistissä järjestyksessä tummasta vaaleaan ja paksummasta vaatetuksesta kevyempään. Alla on järjestelmällisesti täytettyjä vetolaatikoita, ja ylähyllyllä on yhdessä laatikossa kesäkauden vaatteet. Alas jää tilaa kengille.
Vaikka Saarikoski pitää konmarin tuomasta järjestyksestä vaatekaapissaan, ei hän ole tehnyt vaatteiden karsintaa orjallisesti kirjan oppien mukaisesti.
– Joitain vaatteita yksinkertaisesti tarvitsen. En voi jokaisen sukan kohdalla miettiä, tuottaako tämä minulle palavasti iloa, Saarikoski naurahtaa.
Kierrätyksen Saarikoski on omaksunut jo lapsuudesta saakka, mutta konmaritus on saanut hänet miettimään tarkemmin ostopäätöksiään.
Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.– Nykyään pohdin tarkemmin, tarvitsenko todella uutta vaatetta vai löytyykö minulta vastaava jo ennestään, Saarikoski miettii.
Konmarituksen jälkiä löytyy ympäri kotia. Ylimääräisiä kaappeja ei ole, ja liinavaatteet ovat pystyviikattu kaappeihin. Kaikkia astioita pyritään käyttämään, ja kauneusvälineet on asetettu esteettiseen järjestykseen pois kaapeista käyttöä helpottamaan.
Tärkeä tunnearvo
Paikkaansa löytämätön tavara ei myöskään automaattisesti mene roskiin tai kierrätykseen, sillä tavaroille voi keksiä uuden käyttötarkoituksen. Tätä menetelmää Saarikoski suosii mielellään. Hän tunnustaa myös säilyttävänsä jotain tavaroita tunnearvonsa takia.
– Vanhoja perinnöksi saatuja kirjoja en välttämättä tule koskaan enää lukemaan, mutta niillä on tunnearvoa, joten ne saavat jäädä. Ehkä jonkun karsinnan teen kirjoille jossain vaiheessa, mutta nyt riittää, että ne ovat siististi kaapeissa.
Kaikkea ei Saarikoski voi kuitenkaan konmarittaa, sillä huomioon täytyy ottaa myös muut kanssa-asujat. Miehen tavaroihin hän ei juurikaan ole koskenut, mutta tytär Nella Saarikoski, 12, on lähtenyt mielellään mukaan äitinsä elämäntapaprojektiin.
– Olemme Nellan kanssa järjestäneet hänen huoneensa yhdessä uudestaan. Nella on itse siistinyt vaaterekkinsä värijärjestykseen, Saarikoski kehuu.
Koti on saanut konmarin kosketuksen. Saarikoski muistuttaa kuitenkin, ettei konmarittaminen ole uskonto tai filosofia, jota pitäisi tarkasti noudattaa. Hän soveltaa menetelmää omien ehtojensa mukaisesti.
– Maalaisjärki on hyvä pitää mukana. Esimerkiksi Nellan maalaustarvikkeet saavat olla esillä, sillä en halua rajoittaa mitään konmarittamisen takia, Saarikoski kertoo.
