Kuivan huoneilman probleema
Huoneilman kosteus vaikuttaa asumisviihtyvyyteen. Kuiva huoneilma voi aiheuttaa useita oireita – ihoa kutittaa, silmiä kuivaa, nenä on täynnä karstaa ja suuta kuivaa. Koska oleilemme paljon sisätiloissa, lima ei pääse poistumaan hengitysteistä ja altistuminen tulehduksille kasvaa. Kun sisäilman kosteus laskee talvella, nämä oireet tulevat meille tutuiksi.
Myös kodin pölyisyys lisääntyy talvisella kuivalla ilmalla. Kuiva huoneilma aktivoi erilaisia hankaussähköjä, jolloin esimerkiksi tekokuidut tai muovit antavat pieniä sähköiskuja. Hankaussähkö vetää puoleensa myös pölyä. Sitä irtoaa erilaisista pinnoista, asukkaista ja lemmikeistä.
Nykykodeissa sisäilman kosteus on usein liian alhainen. Kuiva huoneilma voi johtua monista eri seikoista. Tehokas ilmanvaihto ja koneellistunut pyykinkuivaus sekä ruoanlaiton väheneminen alentavat ilmankosteutta. Talvisaikaan sisäilman sopiva kosteus on 20-40 %. Kovilla pakkasilla kosteus voi laskea alle 20 %. Mikäli kosteus nousee yli 45 %, kannattaa selvittää mistä se johtuu. Syynä voi olla huono ilmanvaihto, jolloin kosteus kerääntyy ikkunapinnoille ja muihin talon rakenteisiin. Kesäaikaan normaalit kosteusarvot ovat 50-70 % välillä.
10 vinkkiä kuivan huoneilman parantamiseksi
- Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta
- Vaihda tuloilmaventtiilien suodattimet säännöllisesti
- Vaihda imurin suodattimet ja pölypussi säännöllisesti
- Pyyhi pölyt aina kostealla rätillä
- Vähennä pölyävän tavaran ja tekstiilien määrää
- Kuivaa pyykit sisätiloissa
- Kiinnitä huomiota sisälämpötilaan – mitä lämpimämpää, sen kuivempaa
- Osta ilmankostutin – muista sen puhdistus
- Juo paljon vettä, se kosteuttaa ihoa
- Osta kosteuttavia silmä- ja nenätippoja, ne helpottavat oloasi
Valitse oikeat huonekasvit
Sisäilmaan vaikuttavat myös huonekasvit. NASAn puhtaan ilman tutkimuksen (Clean Air Study) mukaan huonekasveilla on merkittävä merkitys huoneilman laadussa.
7 huoneilmaa puhdistavaa ja kosteuttavaa kasvia
Kultapalmu kosteuttaa ilmaa. Se poistaa ilmasta myös formaldehydiä, ksyleeniä ja tolueenia. Kultapalmu kaipaa päivittäistä suihkuttelua ja suhteellisen tasaista mullan kosteutta.
Viirivehka
Vehreän ja kauniin viirivehkan salainen supervoima on sen erinomainen ilmansuodatusjärjestelmä. Viirivehkalla on erinomainen haihdutuskerroin, mikä tarkoittaa, että se kuljettaa paljon vettä juurista takaisin lehtiin ja vapauttaa ilmaan kosteutta. Kasvin toinen hyöty on sen kyky imeä homeitiöitä.
Lääkealoe (Aloe Vera)
Toisin kuin monet muut kasvit, aloe erittää happea öisin ja sopii näin ollen makuuhuoneeseen erittäin hyvin. Myös muut kuivissa oloissa viihtyvät kasvit pitävät ilmarakonsa auki öisin. Näitä ovat mm. kaktukset, traakkipuut ja mehikasvit. Kasveja kannattaa talvella kastella niukasti, mutta sumuttelu tekee niillekin hyvää.
Anopinkielet (Sansevieria trifasciata)
Kuten aloet, myös anopinkielet ovat aktiivisimmillaan öisin. Ne erittävät happea ja poistavat ilmasta epäpuhtauksia.
Limoviikuna (Ficus benjamina)
Limoviikuna puhdistaa ilmaa. Se poistaa ilmasta mm. formaldehydiä, ksyleeniä ja tolueenia.
Rönsylilja (Chlorophytum capense)
Rönsyluljalajikkeita on useita ja ne sopivat erityisen hyvin näyttäviksi amppelikasveiksi. Rönsyliljat ovat helppohoitoisia ja nopeakasvuisia ilmanpuhdistajakasveja.
Sulkasanianen lisää ilmankosteutta. Monet ohutlehtiset kasvit haihduttavat saamaansa vettä ilmaan tehokkaasti. Myös saniaisia kannattaa suihkutella ahkerasti, mutta vältä kastelematta liikaa.
Mistä tunnistaa hyvän sisäilman?
Ihminen hengittää päivittäin noin 15000 litraa ilmaa, josta sisäilman osuus on arviolta noin 90 %. Hyvä sisäilma on näkymätöntä, eikä siihen kiinnitä mitään huomiota. Se on myös vedotonta. Huone ei ole alipaineistettu eikä lattian rajassa ole vedon tuntua. Ilmanvaihto kierrättää sisäilmaa niin, että se vaihtuu kahden tunnin välein. Sopiva lämpötila on 18-22 astetta. Tällöin sisäilma on raikas, hajuton ja pölytön eikä kuivuus häiritse.
