Yhä useampi yritys harkitsee terveyspalveluiden laajentamista
Monille yrityksille työntekijöiden sairastuminen tai hoitojen odottelun vuoksi pitkittyvä sairausloma käy liian kalliiksi.
Tanssikoulu Wimman yrittäjä Anne Välisaari aloitti yrittäjänä yksin, mutta huomasi yrityksen kasvamisen myötä pian, että työntekijöiden pitkittyneet poissaolot hankaloittavat merkittävästi arkea ja tulevat yritykselle myös kalliiksi.
– Toimialallamme on tyypillistä, että työntekijät satuttavat silloin tällöin itsensä. Kun opettajamme sairastuu tai loukkaantuu, ja joutuu mahdollisesti odottamaan hoitoon pääsyä, arki hankaloituu ja henkilöstökulut kasvavat yllättävän suuriksi tuuraajien myötä.
Välisaaren mahdollisesti tuuraajiksi tarvitsemia tanssinopettajia ei kasva joka oksalla, joten vakuutuksen tuoma lisäturva antaa työntekijöille mahdollisuuden hakeutua parhaaseen mahdolliseen hoitoon ja saamaan avun nopeasti, jolloin myös työntekijöiden töihin paluu nopeutuu.
– Kävin selvittämään asiaa ja sain sujuvan yhteistyön käyntiin hoitokulujen ja poissaolojen haittojen minimoimiseksi vakuutusyhtiöni LähiTapiolan kanssa.
Yritys hallitsee sairauskulujaan
Lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi moni yritys on hankkinut työntekijöilleen laajemmat työterveyspalvelut.
Välisaari päätyi tekemään niin LähiTapiolalta ostamallaan palvelulla.
– Toimimme usealla paikkakunnalla, ja silloin hoidon saanti on tärkeää siellä missä työntekijät ovat. Hankkimalla lisäpalvelut LähiTapiolalta pystyn budjetoimaan tarkasti työntekijöiden työterveyteen vuosittain menevän rahasumman, Välisaari selventää omaa ratkaisuaan.
LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan myyntipäällikkö Arto Pantsu Alavuden toimistolta kertoo useampaa yritystä kiinnostavan tuo työterveysmenojen ennakoitavuus.
– Jos ostaa palvelut suoraan palveluntuottajalta, sinne uppoaa tietysti niin paljon rahaa kuin hoitoja ja palveluja esim. vuoden aikana menee.
Suurin osa vielä harkitsee
Liiketoimintajohtaja Kari Niemelä kertoo, että valtaosalla yrityksistä on katettuna vain lakisääteinen työterveyshuolto, mutta yhä useampi haluaa laajentaa palveluja.
– Lakisääteinen työterveyshuolto painottuu ennaltaehkäiseviin työterveyttä ja työkykyä tukeviin toimintoihin. Vapaaehtoisesti työnantaja voi järjestää esimerkiksi yleis- ja erikoislääkäritasoisen palvelun.
– Yritysten yleisin vapaaehtoinen vakuuttaminen koskee vapaa-aikana sattuvia tapaturmia. Kuitenkin yli 80 % poissaoloista tulee sairastumisista, tapaturmien osuus on siis kohtuullisen pieni.
Työnantaja haluaa lisäturvallaan pitää työntekijöistään huolta ja tarjota heille laajennetun työterveyshuollon myötä mahdollisimman vaivatonta hoitoon pääsyä sairauden tai vamman ilmaantuessa.
– Vakuutuksen kautta toteutettuna kulut ovat kiinteähintaisia ja aina vuodeksi eteenpäin budjetoitavissa. Riskitekijät määrittelevät vakuutusten hintaa ja sitä kautta lisätyöterveyshuollon kustannuksia yrityksille Niemelä taustoittaa.
Välisaari räätälöi omaa vakuutusturvaansa huokeammaksi, kun korona vei yrityksen tuloja.
– Se oli tärkeää, että pystyin muuttamaan asioita tällä hetkellä edullisemmaksi.
Joustavaa palvelua kumppaneiden avulla
– Pyrimme siihen, että meillä vakuutetut ihmiset saisivat mahdollisimman kattavaa palvelua riippumatta siitä, missä päin Suomea he ovatkaan sairauden tai tapaturman sattuessa, Kari Niemelä kertoo.
Yhtiön oma terveyshelppi, jossa palveluntuottajana on Mehiläinen, auttaa sairastunutta löytämään oikean tien hoitoon.
– Työntekijän ei tarvitse tietää kuin yksi kanava mihin olla yhteydessä avun saamiseksi, Niemelä selventää.
Koronan vuoksi moni yritys on joutunut ja voi joutua ongelmiin, kun työntekijöitä asetetaan altistumisen takia karanteeniin.
– LähiTapiolan työkykyvakuutuksessa yleislääkäritasoinen sopimus kattaa myös koronatestauksen kustannukset, Niemelä kertoo monelle läheisen asian käytännön järjestelyistä.
Wimman Anne Välisaari on myös pystynyt hyödyntämään vakuutuksen edun.
– Noin puolet työntekijöistämme on jo käynyt testeissä. Vaikka olisi vain vähän nuhaa, on meidän toimialallamme pakko varmistua testin avulla, että kyse ei ole koronasta.
