Nainen, tutustu vihaasi – aito tunneilmaisu voi pelastaa parisuhteen

Korkeasti koulutettu pariskunta aloittaa pariterapian. Työskentelyn alussa käsitellään miehen masennusta. Kahdenkeskisessä terapiaistunnossa mies kertoo psykoterapeutti Terhi Ketola-Huttuselle, että hän pelkää vaimonsa aggressiivisuutta ja väkivaltaisuutta.

Riitatilanteissa vaimo huutaa ja käyttäytyy uhkaavasti. Joskus hän lyö nyrkillä seinää aivan miehen pään vieressä. Vaimo kieltää kuitenkin olevansa väkivaltainen.

– Tällaisista tilanteista ei puhuta, koska miellämme väkivallan alaluokkaisten ja huono-osaisten ihmisten käyttäytymistavaksi. Älykkäiden, koulutettujen ja tunnetaitoisten ihmisten väkivaltaisuus on yhteiskunnassa hyvin piilotettua, Ketola-Huttunen sanoo.

Ketola-Huttunen ja pariterapeutti, perhepsykoterapeutti Heli Pruuki käsittelevät naisen vihaa ja aggressiota tietokirjassaan Vihainen nainen – hyvä, paha aggressio (Kirjapaja). Terhi Ketola-Huttunen puhuu teemasta lauantaina 26. syyskuuta Nurmon seurakuntakodilla Naisten aamiainen -tilaisuudessa.

Perheväkivallan taustalla on usein lapsuuden trauma

Parisuhdeväkivallan taustalta löytyy tutkimusten mukaan usein lapsuuden aikainen trauma. Kun vaikeasti traumatisoitunut ihminen kohtaa parisuhteen väistämättömiä ristiriitatilanteita, hän turvautuu joko täydelliseen kontrolliin tai alistumiseen.

Asiantuntijat jakavat parisuhdeväkivallan karkeasti kahteen tyyppiin. Suhteen sisäiseen dynamiikkaan liittyvässä väkivallassa puolisoiden riitely etenee fyysiseksi tönimiseksi ja molemminpuoliseksi kiinni käymiseksi. Kontrolloivassa parisuhdeväkivallassa väkivalta on toisen puolison keino hallita kumppaniaan. Kontrolloivan väkivallan käyttäjä on useammin mies kuin nainen.

Kummassakin perheväkivallan muodossa avun hakemisella on kiire, sillä tilanteen pitkittyminen voi johtaa väkivallan raaistumiseen.

Ketola-Huttusen työskentely esimerkkipariskunnan kanssa johti siihen, että vaimon väkivaltaisuuden taustalta paljastui vanhempien väkivaltaisuuteen liittyviä traumaattisia lapsuudenkokemuksia. Sekä äiti että isä olivat väkivaltaisia pari­suhteessaan ja ylittivät tyttären rajat monin eri tavoin psyykkisesti ja fyysisesti.

– Kun vaimo sai yhteyden traumaattisiin kokemuksiinsa ja omaan suremattomaan suruunsa sekä vihaamattomaan vihaansa, väkivaltatilanteet loppuivat hiljalleen. Puolisot jaksoivat kulkea pitkän terapiatien yhdessä ja erikseen. Nyt pariskunta voi hyvin ja puolisot kokevat suhteen turvalliseksi, Ketola-Huttunen kertoo.

Epäsuora aggressio näkyy naisten välisissä suhteissa

Naiset turvautuvat miehiä useammin epäsuoraan aggressioon. Se tarkoittaa aggression kohteen vahingoittamista ilman, että häneen kohdistetaan suora sanallinen tai fyysinen hyökkäys. Vihainen nainen -kirjan mukaan ilmiön taustalla on pitkä historia.

Naisten kantama vastuu lasten, vanhusten, vammaisten ja kuolevien hoivaamisesta on johtanut siihen, että naisen vihasta on tullut tabu. Aggressio ei sovi yhteen naisilta odotettujen ominaisuuksien kuten äidillisyyden, rakkauden ja lämmön kanssa.

Terhi Ketola-Huttunen lisää, että naiset ovat olleet mieheen verrattuna fyysisesti alakynnessä ja heillä on ollut yhteiskunnassa miestä vähemmän oikeuksia ja mahdollisuuksia.

– Naiset ovat joutuneet kehittämään aggression ilmaisuun erilaisia keinoja kuin miehet. Tutkimusten mukaan naiset käyttävät jo lapsuudessa miehiä enemmän epäsuoria aggression muotoja, Ketola-Huttunen sanoo.

Naisten välisissä suhteissa epäsuora aggressio ilmenee esimerkiksi selän takana puhumisena, jolla heikennetään kateuden tai mustasukkaisuuden kohteena olevan naisen asemaa. Vihainen nainen -kirjan mukaan erityisesti nuori, kaunis, lahjakas ja pätevä nainen joutuu helposti toisten naisten arvostelun ja kritiikin kohteeksi.

Työpaikalla epäsuora aggressio voi näyttäytyä toisten naisten hiljaisuutena tilanteessa, jossa työtoveri onnistuu tai menestyy. Kateus voi tulla pintaan myös henkilökohtaisen intimiteetin rajat ylittävissä kommenteissa, jotka esitetään vitsinä: ”Sulla ei ole vielä toi perse levinnyt, kun et ole saanut lapsia.”

Puolisoiden välisessä suhteessa epäsuora aggressio voi näkyä seksistä kieltäytymisenä. Ilmaisematta jäänyt aggressio puolestaan voi aiheuttaa seksin muuttuminen suorittamiseksi, josta tunneyhteys ja aito halu puuttuvat.

Älykkäiden, koulutettujen ja tunnetaitoisten ihmisten väkivaltaisuus on yhteiskunnassa hyvin piilotettua.

Terhi Ketola-Huttunen

Aggressiosta voi kertoa myös se, että nainen hylkää itsensä ja naisellisuutensa.

– Nainen saattaa esimerkiksi lopettaa itsensä hoitamisen, lihoa holtittomasti ja kulkea hiukset likaisina. Tämä voi olla puolisolle suunnattu alitajuinen viesti: ”hylkään itseni, kun en saa sinulta sitä, mitä toivoisin”. Taustalla voi olla parisuhteen ongelma kuten puolison kiinnostuminen toisista naisista, Ketola-Huttunen sanoo.

Seksuaalisen halun puuttumiseen voi vaikuttaa myös käsittelemätön seksuaalinen trauma tai aikaisemmin koettu seksuaalisten rajojen ylittyminen, joka voi olla fyysistä tai sanallista.

Puolisoiden syvät tunteet löytyvät pariterapiassa

Pariterapiassa aggression tunteita lähestytään kokonaisvaltaisesti. Ketola-Huttunen havainnollistaa asiaa piirtämällä paperille vaakasuoran viivan. Viivan yläpuolella on pariskunnan näkyvä tunneilmaisu ja alla se, mikä jää piiloon.

Ketola-Huttunen kirjoittaa viivan yläpuolelle sanat ”nalkuttaa” ja ”kritisoi”. Monissa parisuhteissa ne ovat naisen tapoja ilmaista tunteitaan ja tarpeitaan. Vastaavasti miesten usein käyttämää tunneilmaisua kuvaa sana ”vetäytyminen”. Parisuhteen ilmapiiriä hallitsee ärtymyksen tunne.

Pinnan alla nainen saattaa tuntea syvää yksinäisyyttä ja mies riittämättömyyttä. Pohjimmaisena tunteena on kummankin puolison tuntema pelko.

Sekä mies että nainen voivat paremmin, kun nainen lopettaa teennäisen esittämisen ja ryhtyy olemaan totuudenmukainen.

Terhi Ketola-Huttunen

Terhi Ketola-Huttunen on nähnyt psykoterapeuttina useita tilanteita, joissa puoliso, lapset ja työtoverit säikähtävät, kun kiltti ja aina hymyilevä nainen saa yhteyden aggressioonsa. Näennäisen onnelliselta vaikuttanut pariskunta alkaa riidellä ensimmäisen kerran, kun liiton kulissi murtuu ja vanhat pettymykset ja haavat nousevat käsittelyyn.

Ketola-Huttunen korostaa, että aggression tunne on pohjimmiltaan myönteinen elämänvoima, johon liittyy kyky suojella itseään ja uskallus mennä sitä kohti, mitä tarvitsee. Terapiatyöskentelyssä riitely voi olla ensimmäinen merkki aidon tunneyhteyden löytymisestä.

– Sekä mies että nainen voivat paremmin, kun nainen lopettaa teennäisen esittämisen ja ryhtyy olemaan totuudenmukainen. Tunteiden aito ilmaiseminen vähentää tilanteita, joissa mies nähdään suhteen pahana ja aggressiivisena osapuolena ja nainen yksinomaan lempeänä ja pehmeänä, Ketola-Huttunen sanoo.

Juttu on julkaistu aiemmin Kirkko ja kaupunki -lehdessä.