Tor ”Toffe” Sparv on tunnettu hahmo Vaasan urheilupiireissä
Tor ”Toffe” Sparv on ollut keskeinen hahmo Vaasan alueen liikuntaolosuhteiden parantajana.
Mustasaaren Gerbyssä syntynyt ja Vaasan Gerbyssä kuntaliitoksen myötä asuva Tor ”Toffe” Sparv keittelee kahvia talkooväelle Gerbyn ja Västervikin rajalla olevalla Wasa Footballcupin (WFC) omistaman tekonurmikentän puku- ja huoltotilassa.
Lähes 10 hengen talkooryhmän keski-ikä on reilusti päälle 60 vuotta. Kahdeksan eläkeläisen miesjoukon mukaan on eksynyt yksi 20-30 ikävuoden välissä oleva nuorukainen.
– Maalaamme tämän lähes valmiin rakennuksen nyt ulkoapäin, ryhmän organisoija Sparv kertoo kahvitarjoilun lomassa.
Sparvin koko ikänsä tuntenut Börje Lindroos vinoilee.
– Tuffe on erinomainen kokoamaan talkooporukkaa. Hänelle ei voi sanoa ei kun tietää, ettei hän itse osaa tehdä.
Ison kentän viereen on valmistumassa pienempi kenttä, josta tehdään tekniikkakenttä helpottamaan yksintapahtuvaa harjoittelua.
– Sen nimeksi tulee Pekka`s Corner. Sillä haluamme muistaa ja kunnioittaa Pekka Utriaisen muistoa, Sparv sanoo.
Harvinaista Suomessa
WFC järjesti ensimmäisen Footballcupin vuonna 1989. Tämän kesän Cup toteutetaan poikkeusjärjestelyin.
– Jo ensimmäisestä kerrasta lähtien tavoitteemme oli turnauksesta tulevilla voittorahoilla kerätä pääomaa yhden tai kahden kentän rakentamiseen tänne Gerby-Västervik -alueelle, alusta asti mukana ollut Peder Pedersen toteaa.
Usein turnauksista menevät tulot menevät Suomessa junioreiden kausi- ja harjoitusmaksujen alentamiseen sekä monesti myös edustusjoukkueen toiminnan ja palkkojen ja palkkioien maksuun.
– Meillä koko historiassa kaikki tulot ovat menneet organisaatioon ja näiden projektien toteuttamiseen, Sparv vastaa.
Sparv ei ota kunniaa kenttien rakentamisesta itselleen, vaikka on ollut isossa roolissa WFC:n alkuaikoina puheen-, toiminnan- ja projektinjohtajana.
Sparv oli Vöyrillä töissä ja asui perheensä kanssa siellä parikymmentä vuotta.
– Siellä sain jo toteuttaa jalkapallohallin ja tekonurmikentän rakentamisen liikuntaopiston, valtion ja Vöyrin kunnan tuella.
WFC osti vuonna 1999 virkistys- ja viheralueeksi kaavoitetun alueen Arvid Ehniltä ja hämnen sisaruksilta.
– Ehn oli jalkapalloilun suuri ystävä ja hän esitti moneen kertaan alueen ostamista.
– Kyllä Timillä on ollut iso osuus hankkeiden onnistumisessa, Tor ”Toffe” Sparv kiittelee Suomen A-maajoukkueen kapteenina toimivaa poikaansa
WFC toteutti ensin ison ja pienen tekonurmen MTV:n alueelle ja sen jälkeen teki isosta tekonurmesta Fennia-Arenan kattamalla sen.
– Timillä on kyllä osuutensa tässä koko hankkeessa. Kun aloitimme ensimmäisen kentän rakentamista, totesin nopeasti, että ilman ulkopuolista apua en pysty toteuttamaan projektimme. Kysyin Timiltä, jos hän voi lainata minulle rahaa, että voisin täysillä panostaa kenttien ja hallin rakentamiseen. Hän lainasi ja myös Fennia Arena olisi luultavasti jäänyt toteuttamatta, jos en olisi saanut Timiltä apua, isä-Toffe kiittelee Suomen A-maajoukkueen kapteenina toimivaa poikaansa.
Toffen liikuntaolojen parantamisvimma tarttui Tim Sparviin jo varhain, sillä hän oli osaltaan rahoittamassa tekonurmikentän tekemistä lapsuusmaisemiinsa Oravaisiin jo ammattilaisuransa alkuvuosina 10 vuotta sitten.
– Sen jälkeen Tim on vielä ollut mukana toteuttamassa Övningskolanin sekä viimeisimpänä nyt kesällä valmistuvan Vikingankoulun pihan tekonurmea, Toffe Sparv sanoo.
Projektit loppusuoralla
Jalkapallon harrastajia on Vaasan seudulla niin paljon, että ilman WFC :n toteuttamia kenttiä alueen kunnat olisivat olleet pulassa harrastuspaikkojen puutteen vuoksi.
– Kun tämä on valmis, olemme investoineet näihin liikuntapaikkoihin 3,6 miljoonaa euroa. Siitä 600 tuhatta euroa on saatu avustuksia.
Tuffe Sparv aloitti yhdistystyön jo 14-vuotiaana menemällä mukaan Gerbyn lähiseuran BK-48:n toimintaan. Yli 50 vuotta on kulunut ja työ alkaa olla loppusuoralla.
– Nuorempi sukupolvi saa ottaa tahtipuikon. Minä voin samalla käyttää enemmän aikaani Fulhamin kykyjenetsijän tehtäviin, Sparv pohtii.
Jouluaattona täällä oli kaksi poikaa tekemässä tuhojaan. 90 % ihmisistä käyttää tiloja oikein, mutta sitten 10 prosentin takia joudumme aitaamaan alueen, laittamaan puomit ja valvontakamerat.
Kuntien rahat eivät riitä liikunta- ja vapaa-ajanviettopaikkojen rakentamiseen
Liikunta- ja vapaa-aikapaikkojen tilojen rakentaminen on Suomessa sälytetty kuntien vastuulle. Ne saavat lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen valtiolta asukasluvun mukaista valtiotukea sekä erityisesti tapauskohtaisesti rakentamiseen osan rakentamiskustannuksista.
Pääkaupunkiseudulla yksityisten rakentamat liikuntatilat ovat jo pitkään täydentäneet sitä kysyntää mitä alueen kunnat eivät ole pystyneet tarjoamaan. Myös Vaasassa esimerkiksi yritysten ylläpitämät kuntosalit ovat jo vuosikymmeniä luoneet liikuntapaikkoja niistä erikseen maksaville asiakkaille.
Eri lajien seurojen rakentamia liikuntatiloja on syntynyt usein maaseudulle ja kaupunkeihin pienemmän lajin piiriin. Silloin rakentaminen investointina ei ole välttämättä ollut niin iso, vaikka toki se on myös tehty pienemmällä porukalla.
WFC:n toteuttamat kentät eivät ole säästyneet ilkivallalta. Hallia on puukotettu, kenttää on yritetty polttaa, mopoilla on ajettu tekonurmea pilalle ja rakennuksiin on tunkeuduttu.
– Jouluaattona täällä oli kaksi poikaa tekemässä tuhojaan. 90% ihmisistä käyttää tiloja oikein, mutta sitten 10 prosentin takia joudumme aitaamaan alueen, laittamaan puomit ja valvontakamerat, Sparv hämmästelee.
