Palvelualalla on pulaa osaajista
Kaksikielisessä Vaasassa asiakaspalvelijan tulee taitaa molemmat kotimaiset kielet. Kielitaidon puute voi estää työllistymistä. Asiakaspalvelutyössä myös persoonan merkitys on tärkeä.
Vaasan Vanhan Apteekin apteekkari Anja Borgmästars kertoo farmaseuttien palkkaamisen tuovan apteekille haasteita.
– Tällä hetkellä apteekkimme työntekijätilanne on hyvä. Farmaseutteja kuitenkin tarvitaan kesälomalla tekemään sijaisuuksia, Borgmästars kertoo.
Hakuajan päättyessä farmaseutin paikkaa tai sijaisuutta hakevien määrä on usein nolla. Borgmästars löytää mahdollisia syitä hakijoiden vähäisyyteen Vaasan sijainnista.
– Tämän alan opiskelupaikkakunnilta katsottuna Vaasa on syrjässä. Opiskelupaikat ovat kaukana, eikä Vaasa houkuta opiskelijoita. Farmaseuteista on pulaa koko Suomessa, hän pohtii.
Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.Noin puolet apteekin asiakkaista puhuu ruotsia ja puolet suomea. Myös englantia puhuvia mahtuu asiakaskuntaan. Hakijoiden ruotsin kielen osaamista Borgmästars ei näe ongelmana.
– Ongelma on farmaseuttien vähäisyys, ei kielitaidon puute. Farmaseutiksi voidaan palkata vain koulutuksen omaava henkilö, ja ongelma syntyy, jos hakijoita ei kerta kaikkiaan ole.
Työntekijän persoona ja kielitaito ratkaisee
Syyskuussa Rewell Centeriin avatun ruotsalaisen kello- ja koruliike Ur&Pennin myymäläpäällikkö Kirsi Kalske kertoo liikkeellä olleen haasteita rekrytoinnissa.
– Meillä on pieni tiimi, joten uuden työntekijän persoona on tärkeä. Valittavan henkilön tulee sopeutua joukkoon, Kalske kertoo.
Asiakaspalvelutehtäviin rekryttävän henkilön tulee Kalskeen mukaan olla ulospäinsuuntautunut.
– Valmis pakkaus ei tarvitse olla, vaan kokonaispotentiaali ratkaisee, Kalske summaa.
Uuden työntekijän palkkaaminen ei ole halpaa, joten virheellisiin ratkaisuihin ei ole varaa. Kalske kertoo koeajalla puretun työsopimuksen olevan haitallista niin yritykselle kuin työntekijällekin. Tällöin prosessi alkaa alusta.
– Perehdytykseen käytettäviä tunteja on rajallinen määrä. Nopealla koulutuksella pitää saada uudesta työntekijästä esiin ne piirteet, mitä työssä tarvitaan, Kalske sanoo.
Avoimiin paikkoihin on tarjolla aina useita hakijoita, joiden suurin ongelma on kielitaidon puute.
– Täällä on osattava sekä suomea että ruotsia. Täydellisyyttä ei vaadita, mutta perustason kommunikointi on hallittava myymäläympäristössä. Tässä on monella hakijalla puutteita. Alan sanastoa ei kuitenkaan tarvitse osata etukäteen, Kalske selittää.
Päivittäinen kielikylpy töissä
Ur&Pennin myymälässä työskentelevä Wilma Hjerppe kertoo käyttävänsä työpäivän aikana asiakkaiden kanssa ruotsia enemmän kuin suomea.
-Yllättäen ruotsinkielisiä asiakkaita on enemmän kuin suomea puhuvia. Englantia käytän myös paljon, Hjerppe kertoo.
Suomea äidinkielenään puhuva Hjerppe on kokenut pärjäävänsä asiakaspalvelutyössä hyvin kouluruotsipohjalla.
-Alkuun ruotsin käyttäminen tuntui haastavalta, mutta huomaan kehittyneeni siinä paljon. Ulkopaikkakuntalaisten ruotsi tosin on edelleen haastavaa, Hjerppe naurahtaa.
Ruotsin kielen käyttö tuntuu Hjerppestä kuitenkin mukavalta.
-Ihan kuin kielikylvyssä olisi, hän hymyilee.
