Sundom Wine viinitila on Vaasan piilotettu helmi

Vaasalainen Kaarlo Nelimarkka on harrastanut viininviljelyä jo neljäkymmentä vuotta. Ensimmäisen viiniköynnöksensä hän istutti multaan vuonna 1975 Amerikankadulla. Kun perhe vuonna 1980 päätti alkaa rakentamaan omakotitaloa, Kaarlon vaimo Magnhild vitsaili, että Kaarlo rakentaa kuitenkin ensiksi kasvihuoneen.

Omakotitalo kasvihuoneineen nousi Vaasan Sundomiin ja puutarhaa on rakennettu rakkaudella siitä lähtien. Nelimarkka kertoo, että puutarhassa on selkeä työnjako kummallakin. Nelimarkka vastaa itse vuosi vuodelta kasvaneiden, jo 30 aarin kokoisten viinitilustensa hoitamisesta ja vaimon valtakuntaa on puolestaan talon ympärille levittäytyvä, valtoimenaan kukkiva puutarha.

Innostus lähti vaimon tulppaanisipulitilauksesta

– Aloitin viininviljelyn ikään kuin vahingossa. Vaimo se oli ensin, joka aikoi tilata tulppaaninsipuleita. Samassa katalogissa oli pieni mainos paljasjuurisesta viiniköynnöksestä ja ajattelin tilata sellaisen siinä sitten samalla, Nelimarkka kertoo.

Vaasan Sundomissa toimiva Sundom Wine on pohjalaisittain harvinainen viinitila, sillä siellä viiniä todella tehdään itseviljellyistä viinirypäleistä eikä marjoista. Nelimarkka toivookin, että yhä useammat innostuisivat kokeilemaan viininviljelyä. Suomen maaperä ja ilmasto ovat otollisia viiniköynnöksen kasvulle; pitkien päiviemme ansiosta kesäisin riittää aurinkoa, ja talven pakkaset pitävät tuholaiset kurissa. Parhaimpina vuosina viiniköynnökset tuottavat Nelimarkan tilalla satoa yhtä paljon kuin köynnökset keskimäärin Keski-Euroopassa.

Nelimarkkojen pihapiiri ja sitä ympäröivä viinitila on viherkeidas vailla vertaa. Naapureihin ei juuri runsaan kasvillisuuden keskeltä näe ja kävijä unohtaa kokonaan olevansa vain muutaman kilometrin päässä Vaasan keskustasta. Kukkapenkeissä, köynnöskaarissa ja puiden ja pensaiden joukossa kasvaa lukuisia muitakin harvinaisuuksia viiniköynnösten lisäksi.

Tällä kertaa suuntasimme askeleemme kuitenkin suoraan viinitiluksille. Pihan perältä aukeavat näkymät ovat kuin suoraan perinteisiltä viinitiloilta. Viiniköynnöksiä kasvaa siisteissä riveissä avomaalla, kaarretukien rytmittämissä penkeissä ja pitkin kaakkoon viettävää rinnettä.

Varsinkin rinne on vaikuttava näky

– 45-vuotta sitten tilasin yhden Pinot Noirin enkä silloin edes kuvitellut, että se viihtyisi täällä näin hyvin. Nyt rinteessä ja koko alueella kasvaa kuitenkin jo noin kahtakymmentä eri köynnöslajiketta, Nelimarkka sanoo.

Rinne on pelkkää hiekkaa ja kiveä. Kokemus on osoittanut, että liian voimakkaassa maassa viiniköynnökset eivät menesty. Tasamaalla viiniköynnökset kasvavat peltomaassa, jota on parannettu ainoastaan tuhkalla ja kivennäislannoitteilla.

– Tavoitteenani on löytää mahdollisimman yksinkertaisia tapoja viininviljelyyn, Nelimarkka sanoo ja esittelee lohkoa, jossa taimet on istutettu mansikkakankaaseen ja kunkin taimen juurelle on painettu jo tukikeppi valmiiksi.

Osa viiniköynnöksistä kasvaa 12 – 20 litran sangoissa, osa kausikasvihuoneissa ja muutamia myös lasitetuissa kasvihuoneissa. Parhaimmat käytännöt ovat syntyneet kokeilujen ja erehdystenkin kautta.

Kirjaviisaus ei ole kokemuksen väärtti

Kun Nelimarkka neljäkymmentä vuotta sitten innostui viininviljelystä, hänestä tuli kirjaston vakioasiakas.

– Luin ensimmäisen viidentoista vuoden aikana kaikki viininviljelystä kirjoitetut kirjat ja tein prikulleen kuten niissä ohjeistettiin. Epäonnistuin koko ajan, joten panin kirjat takaisin hyllyyn ja aloin miettiä asiaa uudelta kantilta, Nelimarkka kertoo.

Nelimarkat päättivät lähteä tutkimaan asiaa perinteisiin viininviljelysmaihin. Lomamatkoilla suunnattiin viiniviljelmille Espanjaan, Ranskaan, Italiaan, Unkariin ja Saksaan. Jokaiselta reissulta jäi jotain kotiin vietävää ja köynnösten kasvatus kotipihassa alkoi onnistua entistä paremmin.

– Ajattelin, että kyllä sen täytyy täälläkin onnistua, sillä kyllä Vaasassa aurinkoa riittää. Palermossa Etelä-Italiassakin aurinko on viisi ja puoli tuntia vähemmän näkyvissä vuorokaudessa juhannuksen tienoilla kuin täällä meillä, Nelimarkka sanoo.

Aluksi Nelimarkka rakensi kasvihuoneita. Enemmän Nelimarkkaa kiehtoo kuitenkin viiniköynnösten kasvatus taivasalla.

– Kasvihuonekasvatus on niin helppoa, että siinä katoaa mielenkiinto nopeasti. Avomaalla riittää enemmän haastetta, Nelimarkka kertoo.

Sundom Wine -viinitilalla viinit viihtyvät kaariviljelyssä ja rinteessä

Erityisen innostunut Nelimarkka on kaaripenkeistään. Niissä viiniköynnökset kasvavat tasamaalla siististi suorissa riveissä ja kunkin penkkirivistön yli on taivutettu kaarelle vankat muoviset vesijohtoputket tasaisin välimatkoin.

Kaaria varten maahan lyödään ensin putkenpätkät, joihin kaaret on helppo pingottaa. Nelimarkka itse käyttää putkenpätkissä sähköasennuksissa käytettävää suojaputkea. Kaarien päälle kiinnitetään pitkittäispuu, joka tukee rakennetta ja auttaa muovin asentamisessa. Muovisten kaarien päälle on helppo vetää hallaharsoa, muovia tai suojaverkkoa tarpeen mukaan.

– Muovia ei kuitenkaan kannata pitää köynnösten päällä koko kesää. Muovin alla tulee herkästi liian kuuma ja kasteluntarve olisi valtava. Kevätkylmällä muovia sen sijaan kannattaa pitää 2 – 4 viikkoa, se aikaistaa kasvuun lähtöä sopivasti, Nelimarkka opastaa.

Köynnökset pidetään matalina

– Siihen idea tuli Espanjasta. Malagan alueella köynnökset pidetään matalina kuivuuden takia ja köynnökset ohjataan kasvamaan lähellä maanpintaa kosteuden suojana. Meillä se auttaa talvehtimisessa, matalat köynnökset on helppo laskea talveksi maata myöten ja suojata, Nelimarkka kertoo.

Köynnösten ympärille levitetään mansikkakangasta, joka sekä lämmittää maata että ehkäisee heinän kasvua. Kankaan päälle Nelimarkka asettelee vielä kiviä. Kivet keräävät itseensä auringon lämmön ja niiden ansiosta routa sulaa keväällä aikaisemmin. Sateen jälkeen kivet kuivuvat nopeasti, mikä ehkäisee homeongelmia.

Avomaalla kasvavien viiniköynnösten talvisuojauksessa Nelimarkka käyttää peltikaton alusmuovia.

– Suojapeite levitetään sen jälkeen, kun talvileikkaukset on tehty, kuitenkin ennen kuin kovat pakkaset alkavat, Nelimarkka sanoo.

Suojapeitettä pitää koholla noin 25 senttimetriä korkeat rautakaaret ja niiden päälle laitettu rautalanka.

Viiniköynnökset talvehtivat hyvin

Suomen talvea Nelimarkka ei ole pitänyt ongelmana missään vaiheessa. Kevätaurinko tai liian kylmä alkukesä sen sijaan saattavat tuottaa haasteita.

Kukinta alkaa yleensä vähän ennen juhannusviikkoa ja normaaleina kesinä myöhäisimmätkin lajikkeet ovat kukkineet viimeistään heinäkuun puoliväliin mennessä. Jos kesä on oikein kylmä, kukinta siirtyy elokuulle eikä sato ehdi kypsyä.

Kylmä alkukesä myös hidastaa köynnösten kasvuunlähtöä, jolloin ne eivät välttämättä ehdi puutua kunnolla syksyyn mennessä. Puutuminen on tärkeää talvenkestävyyden kannalta. Normaalikesinä rypäleet ehtivät kuitenkin kypsyä hyvin myös avomaalla. Meren läheisyys tekee sen, että hallanvaaraa ei juurikaan ole.

– Ja sitten vedetään hallaharso kaaritukien päälle, jos yhtään tarvetta tulee, Nelimarkka sanoo.

Tarkkana taimiostoksilla

Taimien ostamisessa kannattaa olla tarkkana, sillä muuten ei voi olla varma siitä mitä saa.

– Hutejakin on tullut ja kokemus on opettanut, Nelimarkka kertoo.

Jatkossa Nelimarkka aikoo tehdä tilaukset luotettaviksi toteamiltaan puolalaisilta ja saksalaisilta taimitarhoilta.

Ulkomailta tilatut taimet tulevat usein niin sanotusti paljasjuurisina.

– Suomessa paljasjuuriset taimet kannattaa istuttaa ensin sankoon tai muuhun sopivaan astiaan, Nelimarkka neuvoo ja näyttää miten sanko on jaettu muovilevyillä neljään osaan, ettei taimien juuret sekoitu keskenään.

– Kahdessa kuukaudessa taimet ovat kasvattaneet hyvät juuret ja ovat valmiita istutettaviksi lopullisille paikoilleen.

Viiniköynnöksiä voi lisätä itse pistokkaista

Useat Nelimarkan viinitarhan köynnöksistä ovat kuitenkin omaa tuotantoa. Viiniköynnöksiä voi nimittäin varsin helposti lisätä itse latvapistokkaista. Pistokkaat leikataan syksyllä saman kesän kasvusta, eli talteen otetaan hyvin puutunut osa. Pistokkaiden talvisäilytykseen on monta tapaa. Ne voi kääriä talveksi sanomalehteen ja säilyttää kasvihuoneessa, tai laittaa nippuna maata vasten, ja säilyttää talven yli lumihangen alla. Keväällä on oltava tarkkana, ettei lumi pääse sulamaan ympäriltä.

– Viiniköynnökset ovat myöhään syksyllä jo lepotilassa, jonka vuoksi pistokkaita on turha yrittää istuttaa purkkeihin talvea vasten. Pistokkaat istutetaan sankoihin keväällä. Taimet kasvavat sangoissaan silmissä ja pyrkisivät tekemään jo satoakin, mutta ensimmäisenä kesänä kannattaa ottaa kaikki rypälenuput pois, että köynnös vahvistuu, Nelimarkka selittää.

Nelimarkka on lisännyt pistokkaiden avulla muun muassa Seyval Blancia. Pohjois-Amerikassa hyvin paljon viljelty viiniköynnös menestyy hyvin myös Suomessa.

Yhdestä sangosta pullollinen viiniä

Viiniköynnöstä voi kasvattaa myös kokonaan astioissa. Yksi köynnös vaatii vähintään kymmenen litran multatilan. Sankokasvatuksessa viiniköynnökset leikataan joka syksy siten, että köynnökseen jää vain 5-10 silmua. Jos köynnöksessä on jo useampi varsi, yhteenlaskettujenkin silmujen määrä saisi olla enintään kymmenen, eli silmuja jätetään vain pari kolme per oksa.

– Siten kasvi jaksaa kypsyttää satonsa ja pysyy siirreltävän kokoisena. Sankoviljelyssä köynnökset kannetaan sankoineen päivineen talveksi kasvihuoneeseen tai varastoon, talvisäilytyslämpötilan pitäisi pysyä nollan ja plus viiden asteen tietämillä, Nelimarkka sanoo.

Viiniköynnökset pärjäävät hyvin samoissa mullissa, kunhan niitä vain lannoittaa säännöllisesti sopivalla lannoitteella. Viiden vuoden jälkeen köynnös kannattaa nostaa ylös astiastaan, ravistella irtomullat paakusta ja vaihtaa uudet mullat. Kasvatussangoissa Nelimarkka käyttää mustaa multaa, johon sekoittaa hieman hiekkaa mukaan.

Sankoviljelyyn soveltuvat erityisen hyvin Seival Blanc ja Rondo.

– Yhdestä sankoköynnöksestä saa suunnilleen pullollisen viiniä, eli 50 – 60 sangollisesta tulee vuoden valkoviinit jos haluaa nautiskella vaikka pullon viikossa, Nelimarkka naurahtaa.

Lannoituksena puhdasta koivuntuhkaa

Sadon suuruus riippuu paljon myös lannoituksesta. Nelimarkka lannoittaa viljelmiään puhtaalla koivuntuhkalla ja osittain kivennäislannoitteella. Köynnöksiä lannoitetaan keväällä ja uudelleen siinä vaiheessa, kun kasvi alkaa tehdä rypäleitä.

– Kerran jouduin olemaan kolme vuotta ilman tuhkaa ja sen kyllä huomasi heti köynnösten kunnossa. Köynnösten talvenkestävyys ei tullut silloin ollenkaan niin hyväksi, Nelimarkka muistelee.

Nelimarkan viiniköynnökset kasvavat täysin myrkyttömästi.

– Myrkkyjä ei ole tarvinnut käyttää vielä ollenkaan, ellei sitten ilmastonmuutos ala tuoda tännekin tuholaisia, Nelimarkka sanoo.

Tähän asti kiusaa ovat tehneet ainoastaan vesimyyrät. Naapurin kissa on kuitenkin hyvänä apuna myyräkannan pienentämisessä.

Kastelua köynnökset eivät juurikaan kaipaa, paitsi hiekkaisessa ja kivikkoisessa rinteessä ja tietenkin kasvihuoneissa.

– Kausikasvihuoneissa on myös tärkeää, että päätynurkissa on alhaalta ylös asti ylettyvät ilmanottoaukot. Kun ilma kulkee alhaalta, se estää homeenmuodostumista köynnöksiin. Toki myös köynnösten alimmat lehdet kannattaa ottaa aina pois, niin että tertut ovat vapaana ja saavat valoa, Nelimarkka vinkkaa.

Yrityksen perustamisesta seurasi pettymys

Kymmenen vuotta sitten Nelimarkka perusti Sundom Wine -yrityksen. Hän ajatteli, että olisi sitten eläkkeellä jotain tähdellistä tekemistä. Olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi jo töissä ollessaan miettiä, mitä alkaa tekemään eläkkeelle jäädessään. Muuten käy huonosti. Minä ajattelin, että sitten olisi viimein aikaa alkaa hakemaan myös tuottoa näiltä viljelyksiltä, Nelimarkka sanoo.

– Mutta mikään ei mennyt niin kuin suunnittelin. Luulin silloin, että näitä saisi myydä siinä missä marjaviinejäkin, mutta eihän se käynytkään päinsä. Rypäleistä tehtyä viiniä ei Suomessa saa myydä suoraan tilalta, vaikka marjojahan ne ovat rypäleetkin.

Nelimarkka ei ole jäänyt kuitenkaan murehtimaan asiaa, vaan iloitsee siitä, että viiniköynnökset tarjoavat mielekästä tekemistä.

– Nythän tässä onkin kesäisin niin kiire, että pitää yrittää houkutella jo lapsia ja lapsenlapsiakin hoitamaan edes osan askareista, Nelimarkka hymyilee.

Marjaviineihin Nelimarkka ei aio siirtyä, sillä häntä ei kiehdo niinkään viinintekeminen, vaan nimenomaan viiniköynnösten kanssa onnistuminen. Nelimarkan tavoitteena on kerätä kokemusta ja luoda mahdollisimman yksinkertaiset ja toimivat käytännöt, miten viiniköynnösten kasvatus Suomessa parhaiten onnistuu.

– Mutta kyllähän tuo kankea lainsäädäntö harmittaa. Tästä tulisi uusia työpaikkoja maataloussektorille vaikka kuinka paljon, kun vain saataisiin kaupallisen viljelyn lupa-asiat kuntoon rypäleidenkin osalta, Nelimarkka sanoo.

Kompastuskivenä on tiukka EU-lainsäädäntö, jonka vuoksi on ymmärrettävää, että suurin osa suomalaisista tilaviineistä tehdään marjoista tai omenoista, eikä rypäleistä. Suomi on ainoa EU-jäsenmaa, joka ei ole listautunut EU:n viinintuottajamaiden luetteloon. Tämän vuoksi suomalaisten rypäleviinien kaupallinen valmistus ja myynti on kielletty. EU-säädöksen vuoksi suomalaista viiniä ei myöskään saa kutsua viiniksi, vaan ”rypäleistä käymisteitse valmistetuksi miedoksi alkoholijuomaksi”.

Viiniä ei saa myydä edes omalle veljelle

Tila kuitenkin tuottaa rypäleitä hyvin, parhaimmillaan vuodessa on saatu 600 kiloa rypäleitä. Nelimarkat valmistavat joka vuosi sekä valko-, rosè- että punaviiniä. Viini tehdään täysin ilman lisäaineita.

– Enimmillään olen tehnyt yli 400 pulloa viiniä vuodessa, nyt teen enää sen verran mitä arvioisin että tarvitaan, Nelimarkka kertoo.

Myynyt Nelimarkka ei ole viinejään edes omalle veljelleen. Halukkaita ostajia kyllä riittäisi. 

– Siitä on tullut ihan kirjallinen nootti, että en saa myydä enkä sanoa viiniksi. Alkon kautta saisin kyllä myydä, mutta ei minua sellainen kiinnosta. Viini on oikeastaan minulle sivutuote tässä hommassa, Nelimarkka kertoo.

Sundom Wine -viinitilasta on kuitenkin muodostunut suosittu matkailukohde, jonne tullaan vierailulle ympäri maailmaa.  Nelimarkan viinit ovat saaneet kiitosta monelta arvostetulta viiniammattilaiselta. Tutustumiskäynneillä asiakkaita laskutetaan ajasta, ei maistelluista viineistä.

– Suomeen pitäisi tulla enemmän viininviljelijöitä, ehkä ryhmäpaine auttaisi, että saisimme vihdoin myyntiluvatkin tiloille kuntoon, Nelimarkka sanoo. 

Nelimarkka on ollut yhteydessä poliitikkoihin, Valviraan ja muihin instansseihin, jotka voisivat tehdä jotain asialle.

– Meillä käy vieraita ympäri maailmaa, mutta suomalaisia poliitikkoja ei ole käynyt kuin Mia-Petra Kumpula-Natri, Jukka Mäkynen ja Nils Thorvalds. Ei ketään muuta kiinnosta uusi maataloustuote. Olen kyllä ihmetellyt kovasti, mikä on syy. Tässä olisi potentiaalinen maataloustuote Suomelle, kun luvat vain saataisiin kuntoon. Pelkäävätkö he Alkon monopolin menetystä niin kovasti, Nelimarkka harmittelee. Nyt olenkin sitten alkanut keskittyä enemmän pöytärypäleiden viljelyyn. Esim. Summer Sweet on oikein hyvä napostelurypäle, samoin sinirypäleinen, Tallinnasta hakemani Osella, Nelimarkka toteaa.