Metsien ja pihojen terveyspommit
Itä-Suomen yliopiston dosentti Riitta Törrönen laati vuonna 2017 kirjallisuusselvityksen tutkimustiedoista mansikan, vadelman, mustaherukan, mustikan ja puolukan terveysvaikutuksista.
Marjoista uskotaan olevan hyötyä aivojen terveydelle ja ehkäistessä muistisairauksia. Näiden ja monien muiden kroonisten sairauksien taustalla on ns. matala-asteinen krooninen tulehdus eli inflammaatio. Marjojen sisällyttäminen ruokavalioon saattaa olla yksinkertainen keino tällaisen tulehduksen hillitsemiseksi.
Marjoja, kasviksia ja hedelmiä tulisi syödä vähintään 500 g eli noin 5-6 annosta päivässä. Annos tarkoittaa yhtä keskikokoista hedelmää tai 1 dl:aa marjoja.
Marjojen terveellisyys perustuu osaltaan niiden ravintoainetiheyteen, eli ne sisältävät vain vähän energiaa, mutta runsaasti ravitsemuksellisesti tärkeitä aineita kuten kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita.
Marjat koostuvat pääasiallisesti vedestä, jonka osuus niiden painosta on 80-90 %. Kuiva-aineesta suurin osa on imeytyviä hiilihydraatteja (sokereita), kuitua sekä orgaanisia happoja. Proteiineja ja rasvaa on vähän. Energiaa marjoissa on niukasti, keskimäärin 49 kcal 100 grammassa.
Superfood puhuttaa suomalaisia
”Ihanaa kun pääsee kohta taas metsään keräämään marjoja ja saa paljon uusia ystäviä, nimittäin hirvikärpäset, mäkärät, hyttyset, punkit ja paarmat. Eikä tässä vielä kaikki. Jos arpa suosii voin saada kyyn pureman, myyräkuumeen, lymentaudin, puutiaisaivokuumeen, borrelioosin, lisäjännää saa ajatuksesta, että susilauma lipoo huuliaan selkäni takana. Jos satun päästä kotiin, niin joku valopää tarjoaa hyvää hyvyyttään 5 euroa litralta, jos kerään hänellekin. Älä unta nää, 5 euroa riittäisi litralta vaarallisen työn lisäksi ja sen päälle marjan hinta. Muu olisi orjuutta ja riistoa. Joten syön ensi talvenakin pakastimieni marjat itse.”
Ilkka-Pohjalaisen Tekstaten-palsta 10.7.2020
”Ottaisin velkaa ja lähtisin Afrikkaan poimimaan elefantin läjiä jos saisin keskitalven pakkasaikaan parina kuukautena kokoon koko vuoden eläkkeen ; )) Elefantin läjiä on helpompi kerätä koriin kuin mustikoita ämpäriin ja kilotavarana tuottavanpaa hommaa.”
Korpikirjailija, SUOMI24
”Marjastaminen ja sienestäminen kielletty maillani ankarasti!”
T. Kauko Pellikka. Kitee. SUOMI24
Hyvästä paikasta, mustikkaa oli vaikka kuinka paljon, mutta kyllä siihen meni 4-5 tuntia matkoineen (sisareni lähimetsä kuiteskin). Ja kyllä oli riittävän rankkaa, reidet takaa ihan kipeänä nyt. Lakkoja kävin poimimassa vähän myös, ja suolla tarpominen on ihan tappohommaa.”
Tuntematon, vauva.fi
”Veivät mustikat tienvarrella olevasta metsästä.”
adressit.com
”Ajattelin kesätöitä etsiä ja marjanpoiminta tai vastaava kiinnostaa. Pitäisi olla niin lähellä Tamperetta paikka, että uskallan veljen autolla mennä sinne. vähintään 150 kilometriä on nimimatka, koska pitää tulla takaisinkin.”
Tiäremiäs, tiede.fi/keskustelu
”Teknologia kehittyy huimaa vauhtia, mutta marjojen poiminta on yhä käsityötä ja tieto otollisista marjapaikoista ei ole itsestään selvää. Arktiset Aromit ry ja Keksintösäätiö sr järjestävät kaikille avoimen idea- ja keksintökilpailun luonnontuotteiden talteenoton tehostamiseksi.”
arktisetaromit.fi
”Satojen miljoonien kilojen luonnonmarjasadostamme otetaan talteen ainoastaan alle kymmenesosa vuosittain. Marjanpoiminta on edelleen käsityötä. Marjojen keruun ja kuljetuksen tehokkuutta voisi parantaa ja työn tekemistä helpottaa uusilla innovaatioideoilla ja teknisillä keksinnöillä.”
arktisetaromit.fi
Lue myös
Minä luin lehdestä kesällä, että vain 30 % luonnonmarjoistamme kerätään. Paljonhan niitä marjoja kasvaa asumattomilla korpiseuduilla, joihin ei ihminen useinkaan mene eksymään! Ja harva nuori nykyään poimii metsämarjoja, eihän noita saa edes kotipihassa marjapensaille. Kyllä se on 50+ ihmisten hommaa.
keskustelu.anna.fi
”Kyllä se ainakin täällä pohjoisessa on ihan jokaisen hommaa, lähestulkoon. Ikään ei määritellä ainakaan noin päin. Jossain vaiheessa teini-ikää voi tietenkin olla vähän nihkeämpää, mutta kyllä se on ikäluokasta riippumatta monelle tosi tärkeä osa tienestiä. Ohhoh!”
keskustelu.anna.fi
Molemmissa on omat riemunsa
– Käsittääkseni marjojen arvostus on noussut. Loppusilauksensa siihen toi tämä poikkeuksellinen vuosi, jolloin suomalaiset löysivät metsän uudelleen.
Vaikka puolukka ei Putula-Hautalan havaintojen mukaan ole nuorten suosikkimarja, on silläkin oma paikkansa ruokien joukossa.
– Kaalikääryleet ja maksalaatikko, hän toteaa.
– Puolukkaa käytetään elintarviketeollisuudessa niin paljon, että sen voi kuvitella olevan melkein yhtä suomalaista kuin ruisleipä.
Suomalaisten elintarvikevalikoimassa myös kaikki herukat ovat Putula-Hautalan mukaan varsin tyypillisiä tuotteita.
– Ne ovat meidän hedelmiä, ja niin metsä- kuin puutarhamarjoissa, molempien keräämisessä on omat riemunsa, hän naurahtaa.
Superfoodia
Ravitsemussuosituksissa sanaa superfood ei käytetä. Yleensä termi liitetään kasvikunnan tuotteisiin ja alun perin ulkomaisiin marja- ja siementuotteisiin.
– Superfood on enemmänkin markkinointitermi, millä tavoitellaan joko lisää myyntiä tai parempaa hintaa. Sitä käytetään yleensä yksittäisestä ruoka-aineesta, jolla väitetään olevan terveyttä parantavia tai pidempää elämää lupaavia ominaisuuksia, Putula-Hautala toteaa.
– Toki esimerkiksi mustikasta, joka sisältää muun muassa runsaasti flavonoideja, voidaan hyvin käyttää termiä superfood. Flavonoidien saannille ei ole suositusta, mutta marjojen syönnistä on todettu olevan terveyshyötyjä.
Marjojen maku sopii hyvin suomalaisten suuhun, ja marjaruoat otetaan Putula-Hautalan mukaan aina hyvin vastaan.
-Yleensähän marjoja tarjoillaan jälkiruoissa ja leivonnaisissa, mutta marjojen mausta tykätään myös paljaaltaan.
Luonnon oma superfood
