Vuosikymmenet mukana ihan ytimessä
Kurikkalaisen Heikki Rinta-Rahkon ansioluettelo vaatii tilaa kolmen paperiarkin verran. Silti siitä puuttuu ainakin yksi rivi, viime kesäkuussa hänelle myönnetty yrittäjäneuvoksen arvo ja nimi.
Optikko on ollut Heikki Rinta-Rahkolle työ, järjestötoiminta taas harrastus.
– Uskon, että ansionimitystä myönnettäessä painotettiin lähinnä aktiivista järjestötoimintaani, Rinta-Rahko sanoo.
Tunnustus tuntuu nyt hienolta, vaikka ensikysymällä hän harasikin hanketta vastaan.
Työtään Rinta-Rahko teki koko uransa aikana hyvällä mielellä.
– Ei sitä olisi jaksanut, jos se ei olisi ollut mukavaa.
Oikeita töitä
Nuorta Heikki Rinta-Rahkoa kiinnosti urheilu, erityisesti paini ja pesäpallo. Niiltä ei tahtonut jäädä liikaa aikaa tulevan työuran miettimiseen. Neuvoa oli hyvä kysyä nuorisotyönvälitystoimistosta.
– Kun minulle tarjottiin työtä silmälasihiojaharjoittelijana, kysyin, eikö heillä ole tarjota kunnon töitä, Rinta-Rahko nauraa.
Mukava, vaativa ja tarkka työ alkoi kuitenkin tuntua hyvin pian omalta. Myös ajatus omasta yrityksestä alkoi kyteä jo optikko-opistossa. Käsityön, lääketieteen ja muodin yhdistäminen tuntui sopivalta yhdistelmältä.
– Nyt kun katson peruutuspeiliin, olen erittäin kiitollinen.
Lue myös
Merkittävin saavutus
Yrityksen perustamisen jälkeen Rinta-Rahko hakeutui nopeasti mukaan myös yrittäjäjärjestötoimintaan, niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.
– Olen koko työurani ajan ollut mukana niin yrittäjien kuin muissakin, lähinnä hyväntekeväisyyteen liittyvissä järjestöissä.
Merkittävimmäksi ansiokseen yrittäjäjärjestötoiminnassa Rinta-Rahko mainitsee uuden keskusjärjestön synnyttämisen.
– Prosessi oli iso ja pitkä, kun Suomen Yrittäjäin Keskusliitto ja Pienteollisuuden keskusliitto yhdistyivät.
Suomen Yrittäjät syntyi 5.9.1995. Finlandia-talolla oli tuolloin noin 100 järjestöä allekirjoittamassa uuden järjestön perustamisasiakirjaa.
– Sain olla tuossa yhdistymistyössä mukana alusta asti, ja ihan ytimessä.
Köykäistä seurantaa
Tällä hetkellä Rinta-Rahko sanoo seuraavansa optista alaa hyvin köykäisesti.
– Harjoitan positiivista seurantaa, en pyri sekaantumaan asioihin, hän naurahtaa.
Työuran aikana harrastukset kärsivät sen verran, että nyt on aika ottaa takaisin. Rinta-Rahko osallistuu aktiivisesti muiden muassa yli 30 vuotta toimineeseen Kurikan Kunnon Koheltajat ry:n toimintaan.
– Siellä meitä on noin parikymmentä miestä säännöllisesti hoitamassa niin fyysistä kuin henkistä kuntoa.
– Kurikan markkinoilla kohellamme miesvoimin hirvisoppaa tarjolle, Rinta-Rahko kehuu.
Jatkossa aikaa Koheltajille tulee riittämään yhä enemmän.
– Kun viimeinenkin luottamustoimi, maakunnan yhteistyöryhmän varapuheenjohtajuus, vuoden vaihteessa loppuu, on oloni kiitollinen ja helpottunut.
– Sen jälkeen ihailen vain muitten toimintaa, yrittäjäneuvos lisää.
Kehitys ei yllättänyt
Kunta- ja kaupunkikeskusten kehittäminen on ollut Heikki Rinta-Rahkolle aina sydämen asia. Siksi nykykehitys tuntuu hänestä erityisen huolestuttavalta.
-Tämän kehityksen saivat aikaan aukiolojen vapautuminen ja kaavoitusratkaisut, Rinta-Rahko sanoo.
Varsinkin kaupan toimialan yrittäjät Suomen Yrittäjissä olivat ainakin kolme kertaa estämässä aukioloaikojen vapauttamista ennen niiden voimaantuloa. Vaikutus kilpailuun, työllisyyteen, jaksamiseen ja palveluiden saatavuuteen nähtiin negatiivisena ja suuria yksiköitä suosivana.
-Pienillä yrityksillä ei ole resursseja pitää toimintaansa auki pitkää päivää seitsemänä päivänä viikossa, hän toteaa.
Rinta-Rahko haluaa palauttaa kuntien ja kaupunkien keskustat takaisin ihmisille.
-Ne on saatava viihtyisiksi asuin- ja palvelualueiksi.
Yllätyksenä keskustojen autioituminen ei ole Rinta-Rahkolle tullut.
-Tämä näkymä oli olemassa jo 20 vuotta sitten, ja saman ajan on ollut olemassa myös kehittämishankkeita. Kehitys vei kuitenkin tähän ja tulokset ovat nyt nähtävillä.
-Toivotan onnea korjaussarjojen rakentajille. Ne ovat oletettavasti kalliita, mutta palvelut on saatettava ihmisten kokoisiksi, Rinta-Rahko muotoilee.
Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta
Heikki Rinta-Rahko pitää tärkeänä voimakkaan maakuntakeskuksen olemassaoloa.
-Mutta vielä tärkeämpää on sen elinvoimainen ympäristö, hän sanoo.
Seinäjoen kaupunki saa Rinta-Rahkolta kevyet moitteet suhteesta ympäröivään maakuntaan.
Alueellinen tasapaino ei toteudu EU:n rakennerahastojen varojen jaossakaan.
-Toivottavasti jako uusiutuisi niin, että henkeä kohden tulevat varat jakautuisivat oikeudenmukaisemmin koko maata ajatellen.
-Pääosa rahoista on nyt mennyt yksipuolisesti itään ja pohjoiseen.
Yrittäjäneuvokset
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät
- Eino Rajamäki, Seinäjoki
- Jaakko Aukia, Kurikka
- Esko Mäkelä, Alajärvi
- Erkki Lähelmä, Alajärvi
- Väinö Takala, Ylihärmä
- Matti Koskenkorva, Seinäjoki/Tampere
- Antti Peltoniemi, Seinäjoki
- Antti Ala-Talkkari, Lapua
- Heikki Rinta-Rahko, Kurikka
Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät
- Lars-Erik Gästgivars, Mustasaari