LähiTapiola panostaa maatilayrittäjän turvallisuuteen
LähiTapiola Etelä-Pohjanmaalla paikallinen asiantuntija on tavoitettavissa. LähiTapiolassa kiitetään myös maatilayrittäjien omaa suhtautumista turvallisuusasioihin.
LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa on LähiTapiola-ryhmän suurin maatilojen vakuuttaja. Eteläpohjalaisista maatilayrittäjistä reilu 70 prosenttia on valinnut LähiTapiolan vakuutuskumppanikseen.
– Meillä on pitkä kokemus ja vahva osaaminen maatilojen riskienhallinnasta, Sini Ritamäki kertoo.
Hän toimii maatilamyyntitiimin esimiehenä LähiTapiola Etelä-Pohjanmaalla.
Tilakoot kasvaneet
Maatilojen määrä on viime vuosina vähentynyt, mutta vastaavasti tilakoot ovat merkittävästi kasvaneet. Maatila ei ole enää useinkaan pelkästään oman perheen hoidossa, vaan tiloilla on myös työntekijöitä.
– Voidaan hyvällä syyllä puhua suurista yrityksistä. Tämä muutos vaatii osaltaan osaamisen jatkuvaa ylläpitämistä meilläkin, Ritamäki toteaa.
– Maatilaliiketoiminta on meille tärkeä osa-alue ja siksi olemme panostaneet niin henkilöstön osaamiseen, kuin määrään.
Monipuolinen tiimi
Maatilatiimissä työskentelee Etelä-Pohjanmaalla kaikkiaan 15 maatilaerikoistunutta asiantuntijaa.
– Myyntipäälliköitä, edustajia ja maatilaneuvojia on kattavasti koko maakunnan alueella, Ritamäki sanoo.
Maatilayrittäjät pitävät tärkeänä, että paikallinen asiantuntija on riittävän lähellä ja tavoitettavissa. Henkilöstön osaamiseen on panostettu ja maatilaerikoistuneet ovat suorittaneet LähiTapiolan omien jatkuvien koulutusten lisäksi myös Yritysneuvojan puolitoistavuotisen erikoisammattitutkinnon.
– Käytämme myös ulkopuolisia asiantuntijoita kouluttajina, kuten Pelastuslaitoksen ammattilaisia paloturvallisuuden koulutuksissa.
Apuja tarjolla
LähiTapiolassa on panostettu merkittävästi maatilojen paloturvallisuutta lisääviin asiakasetuihin ja koulutuksiin.
– Olemme esimerkiksi tarjonneet asiakkaillemme palokatkomerkkejä, turvasytyttimiä, sekä mekaanisia päävirtakytkimiä. Yksi merkittävä paloturvallisuutta edistävä etu asiakkaillemme on maksuttomat sammutintarkastukset, Ritamäki luettelee.
– Tulityökorttikoulutuksissa meillä on ollut hieman taukoa, mutta pyrimme niitä vielä tämän vuoden puolella mahdollisuuksien mukaan järjestämään.
LähiTapiola oli tänä vuonna mukana yksityisrahoitusosuudella Iskua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeessa, jolla hankittiin yhdeksän sydäniskuria eteläpohjalaisiin kyliin. Pitkien etäisyyksien alueella sydäniskuri voi pelastaa hengen.
– Kun asiantuntijamme käyvät maatilakäynneillä, otamme myös paloturvallisuusasiat aina puheeksi. Pääasiassa paloriskit otetaan tosissaan, ja yrittäjät ovatkin tehneet paljon hyvää työtä niiden ennaltaehkäisemiseksi. Jokainen palo on silti liikaa, Ritamäki toteaa.
Asiakkaiden omistama
- LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa on asiakkaidensa omistama. Näin asiakkailla on todelliset ja toimivat vaikuttamiskanavat ja oikeus osallistua alueyhtiön yhtiökokoukseen.
- Maatilayrittäjät ja yrittäjät ovat hyvin edustettuina alueyhtiön hallinnossa. Näin asiakkaiden toiveet ja tarpeet saadaan kuuluviin ja toimintaa voidaan jatkuvasti kehittää siihen suuntaan, jota asiakkaat arvostavat.
Katse lämpökeskukseen
LähiTapiolan korvaustilastojen mukaan maatilojen palovahinkoja tapahtuu keskimäärin joka toinen päivä. Tulipalovaara on läsnä jatkuvasti. Maatilayrittäjille teetetyn tutkimuksen mukaan heistä lähes joka kolmas on joutunut sammuttamaan tulipaloa.
LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa on korvannut vuosien 2017-2020 aikana lähes 140 maatilapalovahinkoa.
– Maatilayrittäjän oma onnistunut alkusammutus sekä palokunnan nopea saapuminen paikalle ovat monessa tapauksessa rajoittaneet vahingon määrää, LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan korvauspäällikkö Arto Laine
Maatilojen palovahinkojen yleisimmät syyt löytyvät sähkölaitteista, työkoneista ja lämpökeskuksista. Haastavat olosuhteet, kuten kosteus, pöly, syövyttävät kaasut tai mekaaninen kuluminen aiheuttavat sähkölaitteille häiriöitä.
Lämpökeskukset ovat Laineen mukaan paikka, joista jopa kolmannes palovahingoista saa alkunsa.
– Lämpökeskuspaloista puhuttaessa esiintyy usein sana takapalo. Takapalo syntyy, kun savupiipun sijaan veto alkaakin käydä syöttöruuvin suuntaan.
– Kiinteää polttoainetta käyttävien lämpökeskusten turvallisuudessa on tapahtunut parannusta, mutta edelleen silti lämpökeskukset palavat, Laine sanoo.
Jatkuvaa panostusta
Lämpökeskus pyritään nykyisin rakentamaan erilliseen rakennukseen ja turvavarustus uusissa laitteistoissa ollut pakollinen jo pitkään.
-Nämä ovat osaltaan parantaneet lämpökeskusten paloturvallisuutta.
Turvavarustuksella tarkoitetaan kahta toisistaan riippumatonta sammutusjärjestelmää, joista ainakin toinen on kytketty paineveteen. Lisäksi sulkusyötin ja vesisäiliö sulamistulpalla ovat yleisiä ratkaisuja.
Korvauspäällikkö Arto Laineen mukaan tulipalojen ennaltaehkäisyyn on kuitenkin syytä panostaa jatkuvasti. Toimivat palosta hälyttävät järjestelmät ja alkusammutuskalusto ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Laineen neuvot lämpökeskuspalon ennaltaehkäisemiseksi
- Säädöt keleille sopiviksi.
- Tarkistaa turvajärjestelmien toimivuus säännöllisesti.
- Poltettavan materiaalin sekaan ei saa laittaa mitään ylimääräistä. Öljyn polttaminen hakkeen joukossa on ehdottomasti kielletty.
- Lämpökeskuksessa ei säilytetä sinne kuulumatonta tavaraa.
- Tuhkan huolellinen käsittely.
- Palo-ovet pidetään suljettuina.
- Nuohous kerran vuodessa.
- Sammutin (vähintään 6 kg) lämpökeskuksen ulkopuolella, mutta riittävän lähellä.
- Säiliössä tiivistetty kansi, salvat ja saranat kunnossa.
- Lämpökeskuksen ympäristön siistiminen.
