Kurpitsaa, kekriä ja römppätansseja
Halloween lähestyy – lokakuun viimeinen viikonloppu ja luvassa jälleen irvistäviä kurpitsoja, kauhuleffoja ja naamiaisia. Mistä moinen perinne on lähtöisin?
All Hallow’s Eve eli Kaikkien pyhien aatto
Anglosaksisissa maissa päivää vietetään 31.10. jolloin vainajan henkien oletettiin liikkuvan. Uskottiin, että sadonkorjuun päättyessä, luonnon kuihtuessa ja talvikauden alkaessa yliluonnollisen maailman rajat katoavat. Tuolloin henget yrittivät houkutella ihmisiä tuonpuoleiseen. Vainajille uhrattiin sadon antimia ja eläimiä. Kokkotulia poltettiin asuinympäristöjen lähellä, jotta tulet antaisivat valoa vainajien tien valaisemiseksi ja suojaa henkien hyökkäyksiä vastaan.
Halloweenia juhlitaan Pyhäinpäivän aattona. Halloweenin tunnukseksi on aikojen saatossa tullut kurpitsalyhty. Nykyisin Halloweenin teeman alla järjestetään kauhuleffamaratoneja ja naamiaisia, joissa kuolleiden muistoa juhlitaan hartaasti tai hullutellen.
Pyhäinmiesten päivä – kaikkien vainajien muistopäivä
Suomalaisille Halloweenia vastaava juhla 1800-luvulla oli kekri, jolloin vainajille aseteltiin tarjolle ruokaa ja heidän oletettiin kylpevän saunassa. Kristinuskon myötä tämä pakanallinen juhla korvattiin pyhäpäivällä. Pyhäinpäivänä (aiemmin Pyhäinmiesten päivä) muistetaan vainajia, pyhimyksiä ja marttyyreja. Tällöin vainajien haudoille viedään kynttilä tai kukkia kuolleiden muistoksi – tai sytytetään kotona kynttilä läheisen muistoksi.
Kekri lopetti työvuoden
Suomessa kekri lopetti talonpoikien työvuoden. Työvuoden päätteeksi tanssittiin, leikittiin ja syötiin hyvin. Maaseudulla palvelusväelle annettiin viikko lomaa, sitä sanottiin römppäviikoksi tai irtonaisviikoksi. Tällä viikolla hoitui myös palvelusväen pestuu samalle tai seuraavalle isännälle.
Viikon kohokohtana römppätanssit
Irtonaisviikon kohokohta olivat römppätanssit. Siellä oli keikastelijapoikia paperossit suupielissä, kun taas tytöt olivat tuhlanneet säästönsä tanssikenkiin ja mekkoihin. Tanssia jytkytettiinkin koko pitkän vuoden edestä jopa useampana päivänä eikä seuraava aamu haitannut tahtia. Katumisen aiheina taisivat olla samat asiat kuin nykyisilläkin tytöillä bileillan jälkeen. Pojat taas saivat luonnollisesti kuhmuja ja sinelmiä ottaessaan toisistaan vähän mittaa. Tosin koskaan eivät niin väsyneitä ja selkäänsä saaneita, etteivätkö olisi saatolle jaksaneet. Pelimanneilla oli silloin(kin) muita parempi menestys naismaailmassa. Römppätansseista ja jatkoista riittikin tytöillä sipinää ja supinaa – tai sitten katumusta – aina seuraavaksi talveksi asti.
Kurpitsa on Suomessakin yhä suositumpi vihannes. Kekrijuhlia vietetään edelleen useissa maakunnissa. Römppätanssit ovat muuttaneet muotoaan, mutta käsikirjoitus on pysynyt ennallaan. Halloween tulkoon siis tänäkin vuonna.
Tarja Ranto
bloggaaja
