Lypsylehmille löydettävä jatkaja
Liikenteen polttoaineveroilla, vuosittaisella ajoneuvoverolla ja uusien tai käytettyjen ajoneuvon hankintaan liittyvällä autoverolla kerätään vuosittain enemmän veroeuroja kuin on valtion tulovero palkoista ja eläkkeistä.
Yhteensä tuo potti on vuositasolla noin kahdeksan miljardia, pari miljardia enemmän kuin tuloverot palkoista ja eläkkeistä. Valtio palautti tieverkon ylläpitoon ja kehittämiseen viime vuonna reippaan miljardin verran, joten mitään nappikauppaa ei autoilu ole. Etätyön, sähkö- ja hybridiautojen määrän kasvun sekä muuttoliikkeen myötä tuo valtiolle elintärkeä veropotti uhkaa alkaa vähetä.
Autoveron osalta uusina ostettujen hybridi- ja sähköautojen vero-osuus on jo merkittävästi vähentynyt, sillä vero perustuu päästöihin.
Viime syksynä valtiovarainministeri Matti Vanhanen pohdiskeli kolumnissaan, mistä autoilijoita lypsetään tulevaisuudessa. Vanhanen ei suostu heittämään pyyhettä kehään, vaan ministeriössä on valjastettu parhaat voimat pähkäilemään, mistä kerätään verotuloja vähenevän, vuodessa 2,5 miljardia tuovan polttoaineverotuoton tilalle.
Vanhanen itse nosti esiin jo vuonna 2013 julkaistun liikenteen verotusta uudistaneen Jorma Ollilan työryhmän ja myöhemmin liikenneministeri Anne Bernerin julkaiseman ajatuksen ajoneuvon paikkatietoihin ja ajokilometreihin perustuvasta verotuksesta. EU:n eCall-asetuksessa mainittu ajoneuvojen paikkatietojärjestelmä koskee tieliikenteessä vakavia onnettomuustilanteita. Asetus erikseen kieltää ajoneuvojen jatkuvan jäljityksen ja sitä kautta sen hyödyntämisen verotuksessa.
Aivan helppo rasti ei ole siis polttoaineveron vähenemisen kompensoiminen jollakin muulla systeemillä. Kun korona on vaikuttanut myös ihmisten päivittäiseen arkeen liikkumisen suhteen joka puolella maatamme, ja kun pääkaupunkiseutu houkuttelee joka vuosi 15-20 000 uutta asukasta, ei Vanhasen kirstunvartijaministeriön kirkkaimpia veronkehittelijöitä käy kateeksi.
Olisiko kuitenkin niin, että tuosta kahdeksan miljardin verokertymästä voisi hitusen antaa periksi? Vai onko niin, että sen verran autoilusta ja liikenteestä on euroja kerättävä, vaikka kukaan ei liikkuisi tien päällä mihinkään?
Siihen asti, kun osassa Suomea on toimeentulon ja arjen sujumisen kannalta pakko liikkua autolla, voi autoilun odottaa kallistuvan ainakin perinteisillä polttoaineilla liikuttaessa.
Se hyvä puoli asiassa on, että mitä enemmän pystymme järkevästi liikkumaan omilla lihasvoimilla, sitä vähemmän rasitamme jatkossa terveydenhoitopalveluita. Mutta valtiovarainministeriön virkamiehet ja poliitikot se saa kyllä raapimaan päätään verotuspohjan ylläpitämiseksi.
Harri Puhakainen,
tuottaja