Agrologilla on mahdollisuuksia moneen työpaikkaan

Kotitila innosti alahärmäläisen Taina Pesolan agrologiopintoihin. Ylioppilastutkinto oli jo suoritettu. Ammattitutkinnon suorittaneen Annika Lillvikin houkutti samoihin opintoihin pyöriminen sukulaisten navetoissa.

-Ei tämä ole aina haaveena ollut, mutta hyvät työllistymismahdollisuudet ja alan talouspuoli houkuttivat, Pesola toteaa.

Lillvikillä ei ollut eläintenhoitajakoulutuksen jälkeen selkeää suunnitelmaa.

-Niin moni ala kiinnosti. Ensihoitajan koulutus houkutti kovasti, mutta valitsin kuitenkin agrologiopinnot, Lillvik sanoo.

Nelivuotinen koulutus

Pesola ja Lillvik aloittivat agrologiopinnot Seinäjoen ammattikorkeakoulussa syksyllä 2018. Kaksi ensimmäistä vuotta opinnot ovat kaikille samat. Sen jälkeen erikoistutaan joko talous-, prosessi- tai elintarvikepuolelle. Prosessiopinnoissa vaihtoehtoina ovat joko kasvi- tai eläinlinja.

Pesola on talouspuolen valintansa tehnyt, Lillvik suuntaa prosessipuolelle. Opinnot päättävästä opinnäytetyön aiheesta heillä ei ole vielä häivähdystä enempää tietoa.

-Eikä siihen ole koulun puoleltakaan painostettu. Aikaa on, he toteavat.

Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeisestä kesäharjoittelusta sekä Pesolalla että Lillvikillä on hyviä kokemuksia. Molemmat tekivät harjoittelunsa lypsykarjatilalla. Hyvillä harjoittelutiloilla käytännön töistä kertyi erinomaista oppia. Erikoistumisharjoittelu on vielä edessäpäin.

Talous hallittavissa

Agrologiopiskelijan taloutta eivät materiaalikulut horjuta. Lukion kaltaisia oppikirjahankintoja ei tarvitse tehdä. Tietokone on syytä olla hankittuna.

– Lähes kaikki oppimateriaali on sähköisenä ja ne mitä ei ole, löytyy kirjastosta, Pesola toteaa.

Molemmat opiskelijat ovat olleet opintoihin liittyvän kesäharjoittelun lisäksi kesätöissä. Lillvikille ammattiopinnot mahdollistivat lyhennetyn harjoittelun, joten kesätöille jäi enemmän aikaa.

– Töitä ei pysty tekemään määräänsä enempää, sillä opintotukea nostavan tuloraja on matala. Sen kanssa on syytä olla tarkkana. Takaisinmaksu on aina vastenmielistä, Lillvik vakuuttaa.

Siirto harmittaa

Pesola ja Lillvik ehtivät opiskella ensimmäisen syyslukukauden Ilmajoella. Siirto Seinäjoelle kismittää yhä, vaikka puitteet heidän mukaansa ovatkin Framilla kunnossa.

– Opetus Ilmajoella oli yksilöllisempää ja spontaani tutustuminen helpompaa. Ongelmakohtiin, joita ei periaatteessa edes ollut, puututtiin välittömästi. Meillä oli tiivis opiskelijayhteisö, kaikki asiat oli helposti sovittavissa. Asunnot olivat lähellä, Lillvik listaa.

– Täällä kaikilla muilla opiskelijoilla on oman alansa käytännön tilat ääressä, agrologiopiskelijoilla ne ovat Ilmajoella.

Perinteitä ja yhteisöllisyyttä agrologiopiskelijat pitävät silti edelleen sinnikkäästi yllä, niin paikallisesti kuin koko maan kattavasti.

– Jokavuotisen risteilyn lisäksi perinteinen Nuijaturnaus pidetään Ilmajoella, Mustialan opisto vastaa Syyskisoista. Mukana on niin agrologi- kuin agronomiopiskelijoita. Aika näyttää voidaanko Nuijaturnausta IMO:lla jatkaa, Pesola harmittelee.

Panostus kannattaa

Opiskelujen jälkeisestä urasta kummallakaan ei ole vielä tarkkoja suunnitelmia. Lillvik tietää, että hänen uransa tulee painottumaan käytännönläheiselle alalle. Pesola toteaa mahdollisuuksia olevan sen verran paljon, että asia ei ole vielä suuremmin mietityttänyt.

– Opiskelu on vastannut sitä mitä ajattelimme. Mitä enemmän tähän panostaa, sitä enemmän tästä saa, he toteavat. 

AGROLOGI

• ammattikorkeakoulututkinto
• 240 opintopistettä, 4 vuotta
• opinnot koostuvat perus-, ammatti- ja syventävistä opinnoista, harjoittelusta ja opinnäytetyöstä
• opiskelu myös monimuoto-opintoina
• yli puolet opintoihin hakeutuvista nykyään naisia
• koulutusta järjestävät:
• SeAMK, Seinäjoki
• Mustiala, HAMK
•  Tarvaala, JAMK
•  Rovaniemi, Lapin amk
• Tammisaari, Novia
• Oulu, OAMK
• Iisalmi, Savonia

• Agrologit työskentelevät mm. neuvojina, hallinnon, tutkimuksen ja opetustoiminnan asiantuntijoina, maatalouskaupan ja -teollisuuden palveluksessa, pankki- ja vakuutuslaitoksissa, projektitöissä
• Agrologien liitto (maatalousteknikkojen yhdistys) perustettiin 1925
• liitolla noin 4 000 jäsentä, joista noin puolet maaseutuyrittäjiä
• naisten osuus koulutuksessa alkoi nousta 1970-80-lukujen taitteessa
• vuonna 1996 valmistuneista agrologeista naisia oli noin 33 prosenttia
• vuonna 2018 valmistuneista agrologeista miehiä oli noin 31 prosenttia