Pitkän muuttomatkan jälkeen navetat ovat pääskysille pelastus
Haarapääskyt saavat liki 90 prosenttia ravinnostaan navetoista ja hevostalleista tai niiden pihapiireistä.
Pitkän linjan lintuharrastaja ja rengastaja Seppo J. Ojala Lapualta sanoo olevan hätävarjelun liioittelua, ettei haarapääskyjen voisi antaa pesiä navetoissa.
– Haarapääsky ei käy maassa kuin piipahtamassa savikaivon reunalla. Muuten se pysyttelee ilmatilassa. Poikasten ulosteet se kantaa pois pesästä, ja poikasten kasvaessa ne ulostavat hyvin suppealle alueelle, Ojala sanoo.
Ruokavirasto on keskittänyt lintuinfluenssatutkimukset Ouluun, eikä yhdestäkään Ojalan sinne lähettämistä kuolleista lintunäytteistä ole löydetty lintuinfluenssaa.
– Ei pääskysistä, eikä varpusista, eikä muistakaan pikkulinnuista, Ojala lisää.
Hän sanoo pääskysten tekevän erinomaista biologista kärpästen torjuntaa.
Lue myös
Pesäpaikkoja on hyvä tarjota
Haarapääsky on päätynyt meillä uhanalaisten lajien listalle. Räystäspääsky on jo erittäin uhanalainen.
– Navetat ovat pääskyjen ruoka-aittoja ja ne tulevat muutolta ensimmäiseksi navettojen pihapiireihin. Jos lähtee kylille katsomaan missä on pääskysiä, siellä on myös nauta- tai hevostila, Ojala sanoo.
Hän tietää, että monissa navetoissa pidetään ovia raollaan ja tarjotaan näin pääskysille pesintämahdollisuus.
– Pääskynen vaatii paljon ilmatilaa, mutta navetoissa saattaa olla useitakin pesiä, jopa 4-5 metrin välein, jos ruokaa on hyvin tarjolla.
Biologista kärpästorjuntaa suosivat voivatkin tarjota pääskysille pesintämahdollisuuksia pitämällä rakennusten ovia hieman raollaan ja kiinnittämällä tukevia lautoja seinustoille.
– Pesäpaikkaa ei kuitenkaan kannata järjestää suoraan peltikaton alle. Poikaset kuolevat liiassa kuumuudessa, Ojala täsmentää.
Ojalalla itsellään on 360 neliön konehalli. Koska hevostalli on reilun 200 metrin päässä, ei rajoitettu ruokatarjonta pysty Ojalan hallissa tarjoamaan pesäpaikan kuin yhdelle pääskysparille.
Harakka uhkaa alituiseen pääskysenpoikasia
Navettaan harakka ei uskalla mennä. Se onkin lähes ainoa paikka, missä pääskysenpesä on siltä turvassa.
– Jos missään ulkorakennuksen ovessa on luukku tai aukko, pääskysenpoikasia ei pelasta harakalta mikään, pitkän linjan lintuharrastaja Seppo J. Ojala sanoo.
Harakka on muiden lintujen tapaan aktiivisimmillaan aamuvarhaisella, juuri samaan aikaan, kun navetoissa elämä on vilkkaimmillaan.
– Harakka on älykäs ja oppivainen lintu. Se välttää navettaan menoa, sillä se tietää tulevansa karkotetuksi. Ja säikkyessään harakka pakenee, Ojala toteaa.
Suurin syy pääskysenpesien tuhoutumiseen on juuri harakka.
– Se ei anna mitään armoa. Erityisesti räystään alle pesän muuraava räystäspääsky on harakan suhteen täysin turvaton. Pääskynpoikaset voivat navettojen ja hevostilojen lisäksi olla turvassa esimerkiksi konehallin yläkerrassa, kunhan pesä ei ole suoraan peltikaton alla, Ojala lisää.
Harakka etenee loikkimalla, ja kurkistaessaan avoimesta ovenraosta rakennuksen sisälle se voi helposti lentää suoraan pääskysenpesälle. Koska harakkakin tarvitsee ravintoa poikasilleen, sitä olisi hyvä ruokkia esimerkiksi jäännösruoilla juuri poikasvaiheessa. Harakan rauhoitusaika kestää vuosittain 31.7. asti.
Lintupelastushenkilö vie tietoja eteenpäin
Kun maastosta löytyy vahingoittunut tai kuollut lintu, soittaa poliisi hätäkeskuksen ilmoituksen jälkeen pitkän linjan lintuharrastaja, lintupelastushenkilö Seppo J. Ojalalle.
– Kuolleita lintuja lähetetään Ouluun tutkittavaksi. Kuolleiden lintujen mahdolliset rengastustiedot toimitan Luonnontieteellisen keskusmuseon, Luomuksen, rengastustoimistolle. Juuri tänään lähetin yhden kuolleena löydetyn kanahaukan rengastustiedot eteenpäin.
Ojala on vuosien varrella käynyt isäntien pyynnöstä rengastamassa navetassa pesiviä pääskysiä.
– Valokuvia en ole ehtinyt rengastamisistani ottaa. Yritän aina rengastaa mahdollisimman nopeasti ne tavanomaisesti 5-6 pesässä olevaa poikasta. Liikaa häiriötä ei ole hyvä aiheuttaa, Ojala sanoo.
Suomen kolmas lintuatlas tekeillä
Pöllöille tämä talvi on Ojalan mukaan ollut ankea, eikä vähiten paljon lumen takia.
– Kuolleita pöllöjä on löydetty jonkin verran. Nälkäkuolema on koitunut niiden kohtaloksi.
Käpytikkojen kanta taas on ollut hyvä, niin kuin se hyvinä käpyvuosina aina on.
Ojala haluaa muistuttaa meneillään olevasta Suomen kolmannen lintuatlaan kartoituksesta. Valmista on tarkoitus olla vuonna 2025.
– Nyt olisi tärkeä saada tietoja esimerkiksi pesinnöistä, Ojala lisää.
Suoraan lennosta poikasten suupalaksi
Kortesjärveläinen maatalousyrittäjä, lypsykarjatilallinen Marko Hautamäki tietää matalapaineen ja sateen olevan tulossa, kun pääskyset lentävät matalalla.
– Ne sieppaavat tuolloin kärpäsiä läheltä maanpintaa.
Tilan laiduntavat hiehot seisovat usein kesäiltaisin laumassa ja paikoillaan.
– Silloin pääskyset lentävät ihan niiden vierestä ja kiertelevät muutenkin nautoja ahkerasti. Kyllä pääskynen näköjään tietää, mistä sen sapuskan helpoiten löytää, Hautamäki toteaa.
Vaikka saalistus on nopealiikkeistä, on Hautamäki onnistunut näkemään pääskysen sieppaavan paarman suoraan lennosta. Linnun nopeat refleksit jäivät Hautamäen mieleen.
– Se paarma muuttui hetkessä proteiinipitoiseksi poikasten suupalaksi.
