Hulevesimaksu puhuttaa kiinteistön omistajia
Kiinteistönomistajien on vaikea ymmärtää, miksi kaupungit veloittavat asukkaita luonnonilmiöiden vuoksi.
Seinäjoen kaupunki ja kaupunginhallitus päättivät hulevesimaksuista lokakuussa 2020. Ennen hulevesimaksujen käyttöönottoa Seinäjoen kaupunki konsultoi asiasta Vaasan kaupunkia, joka otti hulevesimaksut käyttöön syksyllä 2019. Vuoden 2022 alussa Vaasan kaupunki muutti hulevesimaksun määräytymistapaa yksilöllisemmäksi. Aikaisemmin maksut määräytyivät tontin koon mukaan kuten Seinäjoella.
Kiinteistönomistajien on kuitenkin vaikea ymmärtää, miksi kaupungit veloittavat asukkaita luonnonilmiöiden vuoksi. He pohtivat maksavatko he seuraavaksi myös tuulesta ja auringonpaisteesta?
Vaasan kaupungin kuntatekniikan palvelusihteeri Virva Hirvi-Nevala kertoi, että ratkaisu ei ole ollut päättäjille helppo ja oikeaa ratkaisua etsittiin palautteiden sekä tutkimusten avulla.
Vaasassa hulevesimaksu määräytyy tontin koon lisäksi myös tontin käyttötarkoituksen mukaan. Malli suosii rivi- ja paritalo- sekä omakotitaloasujia.
– Vastaanotto on ollut melko hyvä ja negatiiviset kommentit ovat jääneet minimiin, iloitsee Hirvi-Nevala.
Hän toivoo, että keskustelu rauhoittuu ajan myötä myös Seinäjoen alueella.
Laki muuttui jo 2014
MRL eli maankäyttö- ja rakennuslaki uudistui vuonna 2014, jolloin vastuu hulevesijärjestelmistä siirtyi enemmän kaupungeille.
Muutoksen myötä on mahdollista laskuttaa kiinteistön omistajia olemassa olevista ja tulevista kustannuksista, jolla katetaan hulevesijärjestelmän kunnossapito ja uusien järjestelmien rakentaminen.
Miksi hulevesimaksu otetaan käyttöön vasta nyt?
Mahdollisuus siihen ollut jo kahdeksan vuoden ajan. Onko kaupunkien kassat tyhjiä vai mistä rahantarve on syntynyt?
Kiinteistön omistajat ovat keskustelleet hulevesimaksujen tarpeellisuudesta, koska he eivät ole havainneet konkreettisia muutoksia asuinalueilla, eikä sellaisia ole heidän tietojensa mukaan suunnitteilla.
Heidän mielestään hulevesimaksu on rahastamista ja pohtivat mihin varat käytetään.
Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
Kustannukset jo kiinteistöverossa
Seinäjoella asunut Janne Hautamäki miettii maksujen kohdistamista. Hänestä olisi viisainta lisätä hulevesimaksu kiinteistöveroon.
– Nykyisellä toimintatavalla koko maksua ei saada kohdistettua hulevesijärjestelmän ylläpitoon. Laskutus, perintä ja postikulut ovat kulueriä, joissa olisi mahdollista säästää siirtämällä ne verottajan hoidettavaksi.
Lisäksi Hautamäki on huolissaan pienituloisten perheiden ja vanhusten taloudellisesta tilanteesta. Jatkuvasti nousevat hinnat tuntuvat jo nyt kukkarossa.
– Eikös kiinteistövero sisällä niin sanotun katumaksun, jota kerättiin aikoinaan kiinteistön vieressä olevien katujen kunnossapitoa varten? Eikös silloin olisi mahdollista olettaa, että ojista koituvatkulut ovat aikanaan sisällytetty kiinteistöveroon?
– Maksavatko toiminta-alueen asukkaat samasta asiasta nyt kahteen kertaan, Hautamäki pohtii.
Kuinka korkealle hulevesimaksu voi nousta?
-Maksuista ei ole mahdollista saada vapautusta, mutta joissain tilanteissa siitä voi hakea oikaisuvaatimusta.
Takamaa toivoo, että maksuun suhtaudutaan suopeasti. Sillä ylläpidetään alati kasvavaa hulevesijärjestelmää ja vanhaa kunnostetaan pala palalta.
– Maksua voi ajatella pienenä vakuutuksena siitä, että hulevesijärjestelmä on toimintakunnossa.
Maksun myötä sitä myös vaaditaan herkemmin. Hän pyytää ilmoittamaan mahdollisista puutteista hulevesijärjestelmän toiminnassa Seinäjoen kaupungille.
Kiinteistön omistajat ovat huolissaan siitä, että hulevesimaksu nousisi tulevaisuudessa. Takamaan mukaan tämänhetkinen maksu on suhteutettu niin, että korotuspaineilta vältyttäisiin.
Seinäjoen kaupunki investoi uusiin hulevesijärjestelmiin noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa ja korjaustöihin kuluu arviolta 700-800 000 euroa. Hulevesimaksut kattavat korjauskustannuksia melko hyvin.
Takamaa myöntää, että kiinteistöjen omistajat ovat osittain oikeassa pohtiessaan kaupungin taloudellista tilannetta syynä maksujen keräämiselle.
– Kasvaviin kuluihin ja investointeihin on löydettävä varat.
Lisäksi kaupunkien rahoitusasema ja rahoitustilanne ovat heikentyneet huomattavasti viime vuosina.
