Article image
Rakkain myynnissä oleva kirja, Anni Swanin Tottisalmen perillinen, löytyy HeiDivarin yrittäjä Heidi Anttilalta tietysti myös kotoa.
05.11.2021
Koti ja asuminen

Kirjat ovat sielunhoitoa…

Teksti ja kuvat: Hannele Norja

… ja kirjahylly on kodin tunnelmantekijä, jolla on oma visuaalinen hohtonsa.

Yrittäjä Heidi Anttila muutti antikvariaattinsa, HeiDivarin, kesällä Seinäjoen keskustan ytimeen.

– Myyntiin kirjoja tarjotaan vilkkaimmillaan päivittäin. Myynnin soisin toimivan samalla tahdilla, Anttila naurahtaa.

Hänellä on kirjojen lisäksi myynnissä myös elokuvia ja musiikkia.

Hävittäminen aina vaikeaa

Koska varastotilaa on vähän, joutuu Anttila myös hävittämään kirjoja.

– Se on tällaiselle kirjoja rakastavalle aina kova paikka.

– Kirjoja on silti turha varastoida, jos tietää, että ne eivät mene kaupaksi, Anttila lisää.

Divarin Anttila perusti Seinäjoelle, koska halusi Seinäjoella sellaisen olevan.

– Kun paikkakunnalla kauan toiminut divari lopetti, halusin tulla paikkaamaan sitä aukkoa.

Katso kuvakarusellista lisää kuvia HeiDivarista!

Lastenkirjojen viaton maailma

Kirjahylly löytyy työpaikan tapaan myös Anttilan omasta kodista. DVD-kokoelma on tosin kirjakokoelmaa suurempi, mutta paraatipaikkaa hallitsevat kirjat.

– Kirjahyllyllä on sisustuksessa oma visuaalinen hohtonsa. Se on kodin tunnelmantekijä.

Vaikka DVD:t ovat Anttilan kirjahyllyllä sijansa saaneet, kirjallisuuden klassikkoteokset hän on aikanaan lukenut.

– Nykyään omia lukutottumuksiani on vaikea määritellä. Tämä työ on siitä ihanaa, että voin napata kirjan luettavaksi tietämättä siitä etukäteen mitään.

Tuolla käytännöllä hän kertoo löytäneensä myös muutamia ihania aarteita oman kotinsa kirjahyllyyn.

– Vanhat lasten- ja nuortenkirjat taas ovat minulle sielunhoitoa. Niitten kaunis ja viaton maailma kiehtoo, Anttila lisää.

Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
Mainos päättyy

Lapsuuden äänikirjat

Koska varastotilaa ei ole liikaa, joutuu Anttila toisinaan kieltäytymään kirjojen vastaanottamisesta.

– Se on aina hankalaa ja surullista.

Lisää valikoimaa divariinsa hän toivoisi saavansa cd-formaatin äänikirjoista.

– Myös kasettiäänikirjat kiinnostavat, Anttila lisää.

– Ne olivat minun lapsuuteni juttu. Äänikirja merkitseekin minulle jotain muuta kuin nykyiset suoratoiston kautta kuultavat äänikirjat.

Englannin kieltä pääaineenaan lukeneena filosofian maisterina Anttila toivoisi divarinsa valikoimiin myös lisää englanninkielistä kirjallisuutta, jo olemassa olevien lisäksi.

Rakkain myynnissä oleva kirja löytyy Anttilalta tietysti myös kotoa.

– Anni Swan on kirjailija parhaasta päästä.

– Myös kaikki Skotlannista kertovat tai sitä sivuavat kirjat on pakko lukea, Anttila naurahtaa.

Vastaa kyselyymme kirjoista ja kirjahyllyistä!

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lue myös jutun lopusta, mitä muut ovat vastanneet!

kirjahylly
Maija Ruohoniemi ei pysty vastaanottamaan Kierrätyskeskuksiin uusia kirjahyllyjä. Menekkiä niille ei löydy. Kirjojen kohdalla tilanne on toinen.

Kysyntä lakkasi pari vuotta sitten

Kirjat kyllä liikkuvat, kirjahyllyt eivät.

– 1970 ja -80-lukujen kirjahyllyjä emme tällä hetkellä ota vastaan, Seinäjoen ja Ilmajoen Kierrätyskeskuksien esimies Maija Ruohoniemi

– Alle 10 vuotta vanhoille kirjahyllyille on jonkin verran kysyntää.

Seinäjoen Kierrätyskeskus lopetti vanhojen kirjahyllyjen vastaanoton noin kaksi vuotta sitten, kun kysyntä lakkasi.

– Yksittäisiä muokattavissa olevia saatamme myyntiin vielä ottaa, Ruohoniemi lisää.

Kierrätyskeskuksen kautta liikkuu nyt sohvat, sängyt, keittiön kalusteet sekä valaisimet.

– Kirjahyllyjen tapaan myös cd-telinetornit alkavat olla ongelmajätettä.

Ruohoniemi uskoo Facebookin roskalavan kautta kulkevan entistä enemmän huonekaluja.

– Huonekalut ovat paljolti myös kausitavaraa, jotka liikkuvat opiskelijoiden liikkumisen tahtiin.

Tietosanakirjojen aika meni jo

Kirjoja Kierrätyskeskukselle tarjotaan tasaiseen tahtiin.

– Tietosanakirjoja me emme voi vastaanottaa, muita kirjoja kyllä, Ruohoniemi sanoo.

Vaikka varsinaista kirjallisuuden asiantuntijaa Kierrätyskeskuksella ei ole käytössä, pyrkivät he löytämään tarjotuista kirjoista uutuudet tai harvinaisuudet.

– Ne eivät meidän edulliseen kirjatarjoukseen kuulu, vaan ne hinnoitellaan erikseen.

– Joudumme viemään osan meille tulevista kirjoista myös paperinkeräykseen, Ruohoniemi sanoo.

kirjahylly spr-kirppis
Muutama kirja mahtuu television lisäksi SPR:n Kirppiksellä myynnissä olevaan hyllyyn. Toimialapäällikkö Mari Rajamäki odottaa uumoiltua kirjahyllyjen uutta tulemista.

Uusi tuleminen jäi odottamaan

Tukeva, kunnossa ja turvallinen käyttää. Myyvän kirjahyllyn kriteerit ovat SPR-Kirppiksellä  hyvin tiedossa.

– Muutama vuosi sitten uutisoitiin vanhojen kirjahyllyjen tulevan muotiin. Se ei ole juurikaan meillä näkynyt, SPR-Kirppiksen toimialapäällikkö Mari Rajamäki

– Vaikeimmin myytäviä ovat koivunvaaleat kirjahyllyt, tummat ja valkoiset liikkuvat hieman paremmin.

SPR-Kirppis ottaa myyntiin kirjahyllyjä, joitten he tietävät liikkuvan. Kieltäytymistä tavaran vastaanotosta Rajamäki pitää vaikeana.

– Jäteasemakäyntejä joudumme tekemään myös luvatta liiketilojen eteen jätettyjen kirjahyllyjen ja muiden tuotteiden takia.

Kirjat kiinnostavat

Kirjat, erityisesti sota-ajan ja historian kirjat, liikkuvat SPR-Kirppiksellä vilkkaimmin.

– Vastapainona meillä on iso työ kierrättää huonokuntoiset ja rikkinäiset kirjat, Rajamäki sanoo.

-Kirjoja tulee valtavasti myyntiin. Romaanit myyvät, tietosanakirjat tai Kirjavaliot eivät.

kirjahylly Kaluste Perälä
Kirjahyllyjen kysyntä on sillä tasolla, että muutamaa vaihtoehtoa enempää ei ole järkevä tarjolla pitää. Toimitusjohtaja Kari Perälä tapaa vain harvakseltaan kirjahyllyjen ostajia.

Muutama vaihtoehto on hyvä olla

Vielä löytyy valikoimista pelkille kirjoille tarkoitettuja tukevahyllyisiä kirjahyllyjä.

– Kyllä ovesta vielä joskus astuu sisään asiakas, joka kysyy nimenomaan kirjahyllyä, toimitusjohtaja Kari Perälä Kalustetalo Perälä Oy:stä toteaa.

Hän muistelee kirjahyllyjen menekin alkaneen pudota viitisentoista vuotta sitten.

– Tällä hetkellä kysyntä on sellaista, että muutamaa vaihtoehtoa kannattaa vielä tarjolla pitää.

– Toisaalta moderninkaan näköinen kirjahylly ei tahdo kelvata edes puoli-ilmaiseksi. Ihmisten maku muuttuu ja sisustus on trendeistä kiinni, Perälä sanoo.

Mappihyllyillä kirjahyllyjen kohtalo

Nuoria kirjahyllyn ostajia Perälä ei enää tapaa.

– Äänikirjoille oppinut nuori sukupolvi ei kirjahyllyjä kaipaa. Heidän hyllynsä ovat vaihtuneet tv-tasoihin ja vitriineihin.

– Myös vanhat mappihyllyt ovat valikoimista paljolti poistuneet. Yritysten muistitikuille löytyy muita säilytysvaihtoehtoja, Perälä toteaa.

Fakta

Grafiikka: Silja Eromäki

Luetuimmat kirjat

  1. Kotimainen kaunokirjallisuus:Rosa Liksom, Väylä, Like
  2. Ilkka Remes, Lohikäärmeen isku, WSOY
  3. Max Seeck, Kauna, Tammi
  4. Jari Tervo, Pääskyt talvehtivat järvenpohjassa, Otava
  5. Leena Lehtolainen, Ilvesvaara – Henkivartija 5, Tammi
  6. Riina Tanskanen, Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä, Into Kustannus
  7. Laura Malmivaara, Vaiti, Otava
  8. Jukka Viikilä, Taivaallinen vastaanotto, Otava
  9. Anu Joenpolvi, Poutaa ja perunankukkia, Karisto
  10. Raija Oranen, Kaikki tämä valo, Otava

Käännetty kaunokirjallisuus:

  1. Joel Dicker, Huoneen 622 arvoitus, Tammi
  2. Camilla Läckberg, Henrki Fexeus, Mentalisti, Otava
  3. Elly Griffiths, Musta enkeli, Tammi
  4. Camilla Crebe, Veteen piirretty viiva, Gummerus
  5. Paula Hawkins, Kuin kytevä tuli, Otava
  6. Lucinda Riley, Kadonnut sisar, Bazar
  7. Jens Lapidus, Paratiisikaupunki, Like
  8. Kazuo Ishiguro, Klara ja aurinko, Tammi
  9. Anna Jansson, Kuolon kosketus, Gummerus
  10. Viveca Sten, Lumen uhrit, WSOY

Lasten ja nuortenkirjat

  1. Julia Pöyhönen, Heidi Livingston, Fanni ja kiukkuiset kaksoset – Rakentavan riitelyn harjoittaminen, Kumma-kustannus
  2. Nelli Orell, Luova kirjani 2 – Style it, Otava
  3. Aino Havukainen, Sami Toivonen, Tatu ja Patu kesäretkellä, Otava
  4. Joona Leppälä, ZoneVD kiehtovan tiedon jäljillä, Tammi
  5. Elina ja Sofia, Aura Marttinen, Elina ja Sofia. Rohkeasti minä!, Tammi
  6. Sam Taplin, Älä kutita possua, SanomaPro
  7. Nelli Orell, Luova kirjani, Otava
  8. Mauri Kunnas, Kuka kaappasi auringon?, Otava
  9. Troll, Mestarietsivä Peppunen – Etsivätoimisto vaarassa, Nemo
  10. Mikko Hiltunen (kuv.), Minun loruni – äänikirja 0-2 v, SanomaPro

Tietokirjat

  1. Johannes Lahtela, Samuli – Pimeydestä valoon, Otava
  2. Jouni K. Kemppainen, Kaija Koo -taipumaton, WSOY
  3. Oskari Saari, Aki Hintsa, Tänään olen elossa – Kuolevan miehen päiväkirja, WSOY
  4. Tarot – Tarotkortit ja opaskirja, Gummerus
  5. Védis Jónsdóttir, Islantilaisia neuleita, tammikuu
  6. Heikki Aalto-Alanen, Rakastan sinussa ihmistä – Aino ja Alvar Aallon tarina, Otava
  7. Jarkko Korhonen, Sieniopas, Taskukirja sienten tunnistukseen, Readme.fi
  8. Lasse Lehtinen, Murhattu ministeri – Heikki Ritavuoren elämä ja kuolema, Otava
  9. Helena Ruuska, Mary Gallen-Kallela. Olisit villiä villimpi, WSOY
  10. Leena Majander-Reenpää, Kirjatyttö – Kustantajaelämää, Siltala

Pokkarit:

  1. Delia Owens, Suon villi laulu, WSOY
  2. Lucinda Riley, Auringon sisar, Bazar
  3. Max Seeck, Pahan verkko, Tammi
  4. Thomas Erikson, Idiootit ympärilläni – Kuinka ymmärtää muita ja itseään, Atena
  5. Nora Roberts, Valheiden virta, Gummerus
  6. Lars Kepler, Peilimies, Tammi
  7. Miika Nousiainen, Pintaremontti, Otava
  8. Frank Herbert, Dyyni, WSOY
  9. Lucinda Riley, Seitsemän sisarta, Bazar
  10. Mari Jungstedt, Kun taivas sammuu, Otava

Lähde: Kirjakauppaliitto

Suomen painetuimmat kaunokirjallisuuden teokset

(vuoteen 2001 mennessä):

Aleksi Kivi, Seitsemän veljestä, 1873 – 1 506 000 kpl

Elias Lönnrot, Kalevala, 1836, 1849 – 1 400 000 kpl

Johan Ludvig Runeberg, Vänrikki Stoolin tarinat, 1848 – 1860, 1 209 000 kpl

Väinö Linna, Tuntematon sotilas, 1954, 708 000 kpl

Aleksis Kivi, Nummisuutarit, 1864, 500 000 kpl

Lähde: Wikipedia

Myydyimmät kirjat vuonna 2020

  1. Carl-Johan Forssén Ehlin, Kani joka tahtoi nukahtaa, äänikirja, Otava, 68 100
  2. Pekka Lehtinen, Wanted Janne ”Nacci” Tranberg, äänikirja, CrimeTime, 54 500
  3. Barack Obama, Luvattu maa, Otava, 50 100
  4. Antti Holma, Kaikki elämästä(ni), äänikirja, Otava, 49 700
  5. Ilkka Remes, Kotkanpesä, WSOY, 44 300
  6. Anni Kytömäki, Margarita, Gummerus, 42 900
  7. Juha Vuorinen, Marbellan miljartööri-iskä, pokkari, Diktaattori, 38 300
  8. Mauri Kunnas, Joulupukin joululoma, Otava, 36 500
  9. Aino Havukainen ja Sami Toivonen, Tatu ja Patu – kovaa menoa kiskolla, Otava, 35 900
  10. Delia Owens, Suon villi laulu, äänikirja, WSOY, 35 900

Lähde: Kustantajat.fi

Myydyimmät suomalaiset kirjailijat:

  1. Ilkka Remes, 1 515 300 kpl
  2. Laila Hirvisaari (Hietamies), 1 228 800 kpl
  3. Arto Paasilinna, 784 600 kpl
  4. Reijo Mäki, 783 000 kpl
  5. Leena Lehtolainen, 572 100 kpl
  6. Jari Tervo, 495 200 kpl
  7. Sofi Oksanen, 370 100 kpl
  8. Tuomas Kyrö, 352 400 kpl
  9. Kjell Westö, 288 000 kpl
  10. Virpi Hämeen-Anttila, 281 400 kpl

Lähde: kertojanaani.fi

Myydyimmät kirjat:

  1. Puhdistus, Sofi Oksanen, 192 500 kpl
  2. 6/12, Ilkka Remes, 151 600 kpl
  3. Ikiyö, Ilkka Remes, 135 200 kpl
  4. Pahan perimä, Ilkka Remes, 133 100 kpl
  5. Ihmiskunnan loppulaukka, Arto Paasilinna, 126 000 kpl
  6. Kun kyyhkyset katosivat, Sofi Oksanen, 124 900 kpl
  7. Koivu ja tähti, Laila Hietamies, 124 000 kpl
  8. Kallis kotimaa, Laila Hietamies, 121 600 kpl
  9. Kymmenen riivinrautaa, Arto Paasilinna, 120 900 kpl
  10. Nimessä ja veressä, Ilkka Remes, 118 700 kpl

Lähde: kertojanaani.fi

TOP-10 -kustantamot:

  1. Otava, 4 999 100 kpl
  2. WSOY, 4 089 500 kpl
  3. Gummerus, 964 419 kpl
  4. Tammi, 931 700 kpl
  5. Teos, 375 500 kpl
  6. Like, 245 900 kpl
  7. Siltala, 169 100 kpl
  8. Diktaattori, 85 000 kpl
  9. Amianita, 78 135 kpl
  10. Karisto 76 800 kpl

Lähde: kertojanaani.fi

Sähköisten julkaisujen osuus on 28% euromääräisestä kokonaismyynnistä. Lähde: kustantajat.fi

Lukijoilta

Suurin osa lukijoistamme uskoo, että kirjahyllyt ja kirjat palaavat vielä joskus koteihin. Myös epäuskoisia oli jonkun verran.

”Nykyisissä asunnoissa ei ole yhtään ylimääräistä tilaa minkään tavaran säilytykseen,joten ei kirjojenkaan. Sitäpaitsi kirjasto on maailman paras aarreaitta ja keksintö. Oikeaa kirjaa ei kyllä voita mikään muu.”

”Saattaa palata tai luultavasti ei, huonolta näyttää kirjojen tilanne ja vaikea on peruskirjahyllyjä löytää, voi olla ettei nykyihmisellä tule olemaan jatkossakaan kapasiteettia sellaiseen.. ….. Mutta ne jotka kirjojen kanssa vielä ovat kasvaneet, tuskin luopuvat aarteista an eikä niitten säilytyspaikoistakaan….”

”Kirja on aina kirja, käsinkosketeltava ja siihen voi palata uudestaan ja uudestaan.”

”Paperinen kirja palaa vielä nousuun. Mukavampi lukea ja selata. Määrätyt asiat voi olla digitaalisia.”

”Ja eihän kirjat hyllyineen ole kaiketi kodeista mihinkään kadonneet. Itse pidän niitä ja mm. CD-levykokoelmaa sisustuselementteinä. Seinät ovat rumia pelkillä tauluilla ja avarana.”

”Kirjahyllyt tuskin palaavat. Itse luen monta kirjaa viikossa, mutta lainaan ne kirjastosta. Muutama vuosi sitten möin lähes kaikki kirjat pois, muutamia sanakirjoja ja luontokirjoja jätin itselleni. Kirjahylly kodissa ei ole sen merkki, että siellä luettaisiin paljon. Eläköön kaupungien ja kuntien kirjastot ! Olen muuten ”hurahtanut” äänikirjoihin. Päivittäin tulee helposti 15 km kävelyä äänikirjojen parissa.”

Minkä kirjan ottaisit mukaan autiolle saarelle?

”Sinuhe Egyptiläinen ja Välskärin kertomukset, Mestaritontun seikkailut.”

”Joku hyvä elämänkerta tai sukukirja.”

”Paksun kirjan.”

”Kalevalan.”

”Raamatun.”

”Ottaisin mukaan BookBeat, Storytelin tai jonkun muun äänikirjasovelluksen.”

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
5/5 - (2 votes)
Artikkeliin liittyviä hakusanoja
huonekalut kirjat luetuimmat kirjat lukeminen Seinäjoki

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset