Vaihtoehto vanhainkodille voisi olla mummonmökkikylä
Arkkitehti Anna-Maija Salon suunnittelee ratkaisuja inhimilliselle ja laadukkaalle ikäihmisen asumiselle. Hänen suunnittelemansa ”mummonmökkikylä” voisi olla vaihtoehto vanhainkodille.
Vanhusten palvelutaloja nousee ympäri Suomen kuin sieniä sateella. Suurin osa vanhuksia koskevista asumisratkaisuista on tehdään täysin taloudellisuuden ehdoilla. Vanhusten asumisen laatu ja samalla koko elämisen laatu ja sisältö muuttuvat radikaalisti omassa kodissa asumisesta.
Arkkitehti Anna-Maija Salo on viritellyt vuosikymmeniä mielessään ajatusta suunnitella vanhuksille pientalo. Talot voisi ketjuttaa tai laittaa lähelle toisiaan ryhmään, jolloin vanhusten tarvitsemien palveluiden tuottaminen olisi kustannustehokasta. Samalla vanhusten elämisen laatu ”omassa mökissä” olisi eri tasolla kuin palvelutalojen huoneissa.
Yhteisöasuminen korostuu tulevaisuudessa
Hirsitalorakentamiseen erikoistunut Maanhonka Hirsitalot on ollut suunnittelemassa erilaisia ratkaisuja, kun eri puolilta Suomea on tullut kyselyitä ajatuksen toteutusmahdollisuudesta.
– Eri puolilta Suomea on vuosien varrella tullut kyselyitä meille. Uskon, että joku projekti on aika pian myös lähtemässä liikkeelle, Maanhonka Hirsitalojen myyntipäällikkö Mika Keskinen kertoo.
Ympäristöministeriön vuonna 2017 tekemässä raportissa ikääntyneiden uudenlaisista asumistarpeissa ja toiveissa korostuvat erityisesti yhteisöllisen asumisen merkityksen kasvu. Uusia tällaisia konsepteja ovat esimerkiksi seniorikylät, perhehoito ja uudenlaiset yhteistoimitilat.
Vanhusten palvelu- ja yhteisökorttelit
- Toimintamalleja, joissa on yhdistetty asumisen ja palveluiden kombinaatioita kotona asumisen mahdollistamiseksi.
- Toiminnassa olevia kohteita oli kolme; Senioripiha Joensuussa, Palokan kortteli Jyväskylässä sekä Hopearannan palvelutalo Savonlinnassa.
- Rakennus- tai suunnitteluvaiheessa oli tammikuussa 2019 kohteet Järvenpäässä ja Tampereella.
Pientalo joustaa tarpeen mukaan
Keskinen uskoo, että vanhusten asumiseen tulee jo lähitulevaisuudessa enemmän vaihtoehtoja kuin nykyisessä rakentamisessa on tarjolla.
– Kun ensimmäinen toteuttaja lähtee liikkeelle ja se toimii, niin sitten muiden on helpompi lähteä myös mukaan tekemään erilaisia rakentamisratkaisuja voimakkaasti lisääntyvälle vanhusväestölle.
Myös Salo allekirjoittaa kiinnostuksen viime aikojen kasvun.
– Tuntuu, että kun joku ajatus alkaa itämään, niin siitä se leviää, Salo pohtii seniorikylien rakentamista.
Salo asuu itse sata vuotta vanhassa hirsitalossa ja kertoo joutuneensa suunnittelussaan pitkään miettimään ”mummonmökin” erilaisia ratkaisuja vanhusten vaihtelevan toimintakunnon vuoksi.
– Talon pitää olla helposti muunneltava sillä tavalla, että mitä vaikeammaksi vanhuksen liikkuminen menee ja mitä suuremmaksi hoidon tarve kasvaa, talon pitää joustaa sen mukaan.
Kotona halutaan asua pitkään
Kun vanhuksilta kysytään asumisesta, nousee esiin kolme seikkaa.
Enemmistö haluaisi asua omassa kodissaan. Suuri joukko ikääntyneitä on sellaisia, joiden valinta asumismuodon välillä riippuu täysin kustannuksista. Tarvittaessa vanhukset ovat valmiita maksamaan palveluista merkittäviä summia itse.
– Seniorikylien rakennuttajina voisivat olla kunnat, yksityiset vanhuspalveluiden tuottajat tai vaikka sijoittajat, Anna-Maija Salo pohtii.
Sarjatuotantona pienten mökkien hinnan voisi Salon mielestä saada mahdollisimman lähelle nykyisen palvelutalojen rakentamisen hintaa.
– Muutaman kymmenen mökin rakentamisessa tuotantoa pystyy rationalisoimaan kustannustehokkaaksi.
– Hirsitalorakentaminen on hiilijalanjäljen kannalta myös hyvä, kun sama rakennus kestää pitkään, Salo muistuttaa.
