Article image
Kyläläiset tapaavat usein saunatuvalla sattumalta - Manu Haataja (vas.), Heidi Torkko, Sirkka ja Pekka Hippi tällä kertaa aivan sovitusti.
17.02.2020
Koti ja asuminen

Ekoasuminen, luomuelämä ja yhteisöllisyys osana arkea

Teksti ja kuvat: Leena Lehto

Mustasaaren Singsbyssä ekoasuminen, luomuelämä ja yhteisöllisyys ovat olleet arkea pian neljännesvuosisadan.

Luomuruokapiiristä asumishaaveisiin ja sitten osuuskunnan perustamiseen edennyt kylähanke löysi pesäpaikan Mustasaaresta 1990-luvun puolivälissä. Kunnan kanssa tehtiin maankäyttösopimus noin kahdeksan hehtaarin alueesta. Rakennuskaavan osuuskunta laati yhdessä arkkitehti Andreas Waltermannin kanssa. Hän oli myös mukana ensimmäisten talojen suunnittelussa.

Nykyisellään kyläyhteisöön kuuluu kuusi taloa ja yhteinen saunatuparakennus.

Nykyisellään kyläyhteisöön kuuluu kuusi taloa sekä yhteinen saunatuparakennus. Sen yhteydessä on varasto, verstastila, kanala ja lampola, jonne mahdollisesti lähitulevaisuudessa ollaankin saamassa uusia asukkaita. Vapaita tontteja on kaksi. Talot ovat vuokratonteilla, yhteiset alueet asukkaiden hoidossa kunnan hyväksymän maisemanhoitosuunnitelman mukaisesti. Peltoja on lupa laiduntaa ja viljellä kotitarpeiksi.

Grankvistien puolivuotias Benjamin on syntyperäinen singsbyläinen, jolle jatkossa tulee varmaan löytymään leikkiseuraa oman kylän lisäksi lähistöllä kasvavalta Klaasin asuntoalueelta.

Luonto, ekologisuus ja yhteisö houkuttelivat

Alun perin mukaan lähteneitä perheitä yhdisti halu asua lähellä luontoa, viljellä maata luonnonmukaisesti ja toteuttaa ekologisia rakennusratkaisuja. Pyrkimyksenä oli myös luoda tavallista omakotialuetta yhteisöllisempi asuinalue.

Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
Mainos päättyy

Miten kylässä sitten viihdytään vuonna 2020. Asukkaiden kanssa jutellessa huomaa, että hyvin viihdytään. Alkuperäisrakentajista muutamat ovat elämäntilanteiden muutoksista johtuen muuttaneet pois, mutta uusia tulijoita on ollut ja hekin ovat viihtyneet jo useita vuosia. Tuoreimmat tulijat ovat Sofia ja Mikael Grankvist poikansa Benjaminin kanssa.

He muuttivat Singsbyhyn Vaasan Sepänkylästä runsas vuosi sitten. Sofian sanoin he maalta lähtöisin olevina tunsivat heti tulleensa kotiin. He olivat suunnitelleet hirsitalon rakentamista, mutta löysivätkin sitten sellaisen valmiina täältä.

– Ja on mukava tietää, että talon rakenteissa ei ole palaakaan muovia, Sofia iloitsee. Heille tärkeää on paitsi kodin puhdas sisäilma, luonnonläheinen ympäristö ja mahdollisuus oman kasvimaan pitoon, myös turvallinen kyläyhteisö.

Täältä ei puutu mitään, paitsi ehkä vesi.

Lee Esselström perheineen on viihtynyt ekokylässä jo yli kymmenen vuotta. Heidän polkunsa kohti mahdollisimman ekologista elämäntapaa johti myös asuinmuotoon, jossa sen toteuttamiseen oli hyvät edellytykset. Heidän talonsa on yksi kylän ensimmäisiä ja rakennettu Vaskiluodosta tuoduista vanhan talon hirsistä. Tupasvillaeristeiseen taloon on myöhemmin lisätty maalämpö. Lee sanoo olevansa kiitollinen, että he löysivät kodikseen ekotalon ja pääsivät lähelle metsiä ja hyviä ulkoilumaastoja.

– Täältä ei puutu mitään, paitsi ehkä vesi, hän nauraa, mutta onhan meri aika lähellä ja vielä lähempänä Karperönjärvi.

Ekotalot, kuten Hippien talokin, hyödyntävät auringonvalon passiivisesti siten, että ikkunat ja lasiterassi on sijoitettu etelän puolelle. Pohjoiseen päin ikkunoita ei ole.
Hippien talon kantavan rakenteen komeat pylväät on tehty samalla paikalla aiemmin kasvaneista kuusista.

Saviolkitaloissa tyytyväisiä asukkaita

Kylän ensimmäisistä taloista kahdessa tehtiin suomalaisittain pioneerityötä, sillä puurunkoisten talojen seinä- ja eristemateriaalina käytettiin saviolkiseosta. Sirkka ja Pekka Hipin koti on toinen näistä taloista – ollut jo yli 20 vuotta. Kysymykseen, tekisivätkö he nyt jotain toisin, Pekka vastaa, että samoissa materiaaleissa pysyttäisiin ilman muuta, mutta nykytiedon valossa ehkä saviolkivalun sijasta käytettäisiin olkipaaleja ja savirappausta.

Ongelmia ei tosin ole ilmennyt tässäkään rakenteessa. Hyvin on toiminut myös jätevesien puhdistus imeytyskentän ja kaislikkopuhdistamon avulla. Alussa edellytettiin, että jätevedet hoidetaan tonttikohtaisesti tai yhteisesti, nykyään myös viemäriverkkoon liittyminen on mahdollista.

Heidi Torkon keittiön ikkunarivistö kaappaa talvipäivänäkin kaiken tarjolla olevan auringonvalon. Energiaa kerätään katolle sijoitetuilla aurinkopaneeleilla.

Toista saviolkitaloista Hippien naapurissa ovat kolmen vuoden ajan asuttaneet Heidi Torkko ja Manu Haataja. He muuttivat Vaasan keskustasta, kun eivät malttaneet luopua mökillä kasvaneista kesäkanoista ja niille piti löytää sopiva koti. Sellainen, isäntäväellekin erinomainen vaihtoehto, sattui eteen täällä. Ja valintaansa ovat tyytyväisiä hekin. Negatiivisia yllätyksiä ei ole eteen tullut.

– Ainoastaan positiivisia, pariskunta myhäilee.

Muiden tavoin hekin arvostavat kylän yhteisöllisyyttä, joka tuntuu asettuneen sopiviin uomiin asukkaiden tarpeiden mukaan. Yhteiset asiat pyritään hoitamaan joustavasti eikä esimerkiksi yhteisten työkalujen tai koneiden hankintaan tarvitse osallistua, ellei koe niitä itselleen tarpeellisiksi.

Kaikilta kuitenkin tuntuvat kiitosta saavan mm. useaan kertaan viikossa lämpiävä yhteinen sauna, peräkärryt ja kangaspuut, joissa parhaillaan ovat työn alla saunatuvan uudet matot.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
Artikkeliin liittyviä hakusanoja
asuminen ekoasuminen luomu Mustasaari

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset