Tangojen huuma valtaa joka kerta
Saija Tuupanen ja Teemu Roivainen palaavat tänäkin kesänä paikkaan, joka muutti heidän elämänsä. Tangohuumaan on aina yhtä hieno sukeltaa. Uransa 20-vuotisjuhlaa viettävällä Saijalla tangokesä on täynnä tunteita ja muistoja.
Saija Tuupanen
Kun minut kruunattiin vuonna 2003, olin 20-vuotias, vähän maailmaa nähnyt restonomiopiskelija.
Alkuhetket olivat huumaa, hurmaa, satua. Kaikki, mitä kisassa pääsi tekemään, tuntui isolta. Ja sitten tuli vielä kruunu! Siitä lähti pieni tyttö isolla autolla kiertämään maata. Onneksi oli hyvä tuki.
Tangokuninkaallisuus on ihan täysin elämäni mullistanut kokemus ja ponnahduslauta, jota ilman en olisi tässä. Toki mikään ei tule yhdessä yössä voiton jälkeenkään, vaan kovan työn kautta. Hyviä ihmisiä ja onnea on myös tarvittu.
Tangomarkkinat tuntuvat kotoisilta. On paljon tuttuja, kaikilla tangohuuma ja tunnelma katossa. Seinäjoelle ajaessa palaa aina sama kihelmöinti ja odotus. Jännitän joka vuosi kilpailijoiden puolesta.
Urallani nyt nautin juhlavuodesta, jonka alkusysäys oli musiikkivideo. Juhlakonsertteja on kesän ja syksyn aikana. Vielä muutama vuosi sitten tein yli 200 keikkaa vuodessa, nyt 120–130. On tärkeä löytää balanssi työn ja muun elämän välille, vaikka haluaisinkin ottaa vastaan kaikki ihanat työt.
Urani tähtihetkistä tangokuningattaruus on ylitse muiden. Pari vuotta myöhemmin pääsin “tangonvientimatkalle” Pariisiin. Siellä ranskalaiset huusivat “Bravo” suomalaiselle tangolle. Hienoimpien listalle menevät myös Syksyn sävelen voitto ja tuntemattomana laulaminen Masked Singerissä.
Pahin kommellus keikalla oli, kun laivakeikalle lähtiessä esiintymismekot jäivät autoon. Vaihdan esiintymisasuja yleensä monta kertaa illassa. Nyt oli vain kaverin lainaamat nahkahousut.
Suomalaiset ovat keikoilla hyvällä fiiliksellä ja tulevat helposti juttelemaan. Etenkin kesällä kaikki ovat iloisia. Moni tulee tanssimaan niin tosissaan, että mukana on varapaita.
Kohtaamiset yleisön kanssa ovat tärkeitä, pieniä keskusteluhetkiä, joissa voidaan puhua hyvinkin vakavia. On ihan kuulla tarinoita, jotka liittyvät keikkoihin tai musiikkiini. Parasta on kuulla, että “Kiitos, unohdin tänään murheeni.”
Olen iloinen ja kiitollinen siitä, että olen saanut laulaa ihmisille jo 20 vuotta. Iloitsen myös huikeasta bändistäni, läheisistä, terveydestä ja kesästä.
Juuri nyt haluaisin rutistaa äitiä ja isää. Tuupovaarassa on aina ollut tärkein tukeni. Alkuaikoina sinne tuli soitettua joskus keikalta palatessa keskellä yötä.
Terveiseni tangokansalle on lämmin kiitos siitä, että olette kulkeneet mukana. Finalistit, nauttikaa joka hetkestä, tuntekaa tango ja ottakaa tangohuuma itseenne.
Voitin vuonna 1995 lastenlaulukilpailun. Siitä lähti ajatus, että laulaminen on kivaa.
Saija Tuupanen
Lue myös
Teemu Roivainen
Kun minut kruunattiin vuonna 2014, olin juuri valmistunut musiikin maisteriksi ja työskennellyt pitkään muusikkona artistien taustalla.
Alkuhetket olivat pään sisäistä hurmosta, uusia kokemuksia ja tunteita. Vaikka olin tottunut menemään lavalle muusikkona, oli ihan outoa, kun sinne kuulutettiin minun nimelläni. Sillähän otetaan vastuu koko tilanteesta. Toisaalta tutustuin hyvään paineensietokykyyni.
Tangokuninkaallisuus on muuttanut urani suunnan kokonaan muusikosta laulajaksi.
Tangomarkkinat tuntuvat tosi tutuilta ja ovat vuoden kohokohta. Niissä on lämpöä, yhteisöllisyyttä ja niin paljon tuttuja, että suusta jää jatkuvasti kiinni.
Urallani nyt haluan panostaa pitkällä tähtäimellä enemmän oman musiikin tekemiseen, kunhan siihen löytyisi aikaa keikkojen ja perhe-elämän lomasta. Vuonna 2021 julkaisemani albumin hyvä vastaanotto antoi kivan alkubuustin. Syksyllä tulee varmasti uutta musaa.
Urani tähtihetkistä tangokuninkuus ja sen tuomat mahdollisuudet ovat ylivoimainen ykkönen. Toki paljon upeita konsertteja on ollut sen jälkeen ja sitä ennen muusikkona.
Pahin kommellus keikalla oli, kun jäin jumiin takahuoneeseen. Pojat menivät jo lavalle, ja ovi meni lukkoon. Aloitin laulamisen sieltä langattomaan mikkiin. Ensimmäisellä välisoitolla sanoin sitten, että “Voisiko joku tulla aukaisemaan oven.”
Suomalaiset ovat keikoilla kohteliaita ja kunnioittavia. Se tekee omasta ammatista tosi mukavan.
Kohtaamiset yleisön kanssa antavat paljon. Tärkein kohtaaminen tulee katsoessa lavalta ihmisiä ja nähdessä ilmeet. Kun joku tunnelmoi musiikin tahtiin, niin mikä sen parempi palaute?
Olen iloinen mukavasta työstäni, huipuista työkavereista, kohta 4-vuotiaasta tyttärestä, perhe-elämästä ja heinäkuusta, joka on hienoa aikaa keikkailla ja golfata.
Juuri nyt haluaisin rutistaa tytärtäni, jonka mukaan “Isi laulaa niin kovaa.”
Terveiseni tangokansalle on että vaikka eletään muutoksen aikoja, niin pidetään Tangoilla tunnelmaa entiseen tapaan. Finalistit, nauttikaa, muistakaa katsella ympärille ja tunnelmoida.
Tutustuin tangoon teini-iässä pianonsoiton kautta. Jo silloin lauloin sitä, mutta niin, ettei kukaan kuule.
Teemu Roivainen
